Usein kysyttyä
|
| Asiakkaiden usein esittämiin kysymyksiin löytyy valmiita vastauksia seuraavista aihepiireistä:
|
Ravinto ja luusto
Elintavat ja luusto
Sairaudet ja luusto
Muut luuston hyvinvointiin vaikuttavat tekijät
|
| Ravinto ja luusto |
Voiko ruokavaliolla vaikuttaa luuston kuntoon?
Ruokavaliolla on iso merkitys luustolle. Luukudoksen rakennukseen ja ylläpitoon tarvitaan rakennusaineita koko elämän ajan. Runsaasti kalsiumia ja D-vitamiinia sekä riittävästi proteiinia sisältävä ruokavalio on luustolle tärkeää.
Tarvitaanko maitoa luuston rakennukseen ja ylläpitoon?
Luuston rakennukseen ja ylläpitoon tarvitaan kalsiumia. Maito itsessään ei ole välttämätön luuston hyvinvoinnille, mutta hyvänä kalsiumin lähteenä siitä saa riittävän kalsiumannoksen helpommin kuin muista lähteistä. Vitaminoidut maitovalmisteet sisältävät lisäksi kalsiumin imeytymistä edistävää D-vitamiinia. Maidossa on myös proteiinia, joka saattaa estää luun hajoamista.
Onko kalsium välttämätöntä luustolle?
Kalsium on luustolle välttämätön kivennäisaine. Sillä rakennetaan ja ylläpidetään luja luusto. Parhaiten kalsium kiinnittyy luustoon kasvuvaiheessa, 10-18-vuotiaana. Luusto on uusiutuvaa kudosta, joten kalsiumia tarvitaan luun ylläpitoon myös aikuisena. Kalsium vahvistaa myös hampaita ja pitää hiukset ja kynnet kunnossa. Jos kalsiumia ei saada ravinnosta tarpeeksi, sitä liukenee verenkiertoon luustosta.
Kalsiumin saantisuositukset vaihtelevat iän ja elämäntilanteen mukaan, mutta sen saanti on tärkeä turvata koko elämän ajan.
Paljonko kalsiumia tarvitaan ja mistä sitä saa?
Kalsiumin saantisuositukset eri ikäryhmissä
|
|
|
Ikä |
mg/vrk |
|
Lapset |
< 0,5
0,5-1
1-5
6-9 |
*
540
600
700 |
|
Naiset ja miehet
Ikääntyneet |
10-20
21-60
> 61 |
900
800
800** |
|
Raskaana olevat
Imettävät |
|
900
900 |
|
* Äidinmaito tai äidinmaitokorvike tyydyttää alle 6 kk ikäisten kalsiumin tarpeen.
** 500-1000 mg:n kalsiumlisä saattaa jossain määrin vähentää luukatoa.
Lähde: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005
Aikuisen naisen ja miehen päivän kalsiumannos, 800 mg, kertyy neljästä annoksesta maitotuotteita. Yksi annos on esimerkiksi
1 lasi (2 dl) Valio maitoa tai piimää tai
1 pikari (200 g) Valiojogurttia tai
2 dl viiliä tai
2-3 viipaletta (30 g) juustoa
Suurin osa suomalaisten kalsiuminsaannista kertyy maitotuotteista, mutta kalsiumia saa myös esimerkiksi seesaminsiemenistä (975 mg/100 g) tai nokkosesta (594 mg/100 g). Myös kala, esimerkiksi silakka, on hyvä kalsiumin lähde (368 mg/100g). Kypsytetyissä juustoissa (esim. Valio Edam, Valio Emmental, Valio Turunmaa® 15%) kalsiumia on noin 900-1000mg/100 g.
Tarvitseeko luusto D-vitamiinia?
Kalsium on luun tärkein rakennusaine. D-vitamiinin saanti on tärkeää luustolle, sillä se mahdollistaa riittävän kalsiumin imeytymisen suolistossa. D-vitamiinin puutos aiheuttaa lihasheikkoutta ja altistaa siten kaatumiselle. Näin ollen D-vitamiini vähentää murtumariskiä kahta tietä, vahvistamalla luustoa ja ehkäisemällä kaatumisia.
Paljonko D-vitamiinia tarvitaan ja mistä sitä saa?
D-vitamiinin saantisuositukset
|
|
Lapset < 3
Raskaana olevat
Imettävät
Ikääntyneet > 60 |
10 mikrogrammaa = 400 IU (KY)
|
|
Lapset > 3
Nuoret
Aikuiset |
7,5 mikrogrammaa = 300 IU (KY)
|
|
Lähde: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005
Aikuisen D-vitamiiniannos kertyy, kun nautitaan D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvalevitteitä päivittäin sekä kalaa 2-3 kertaa viikossa. D-vitamiinia saa myös mm. metsäsienistä.
Suomessa D-vitamiinin saanti on liian niukkaa sekä miehillä että naisilla. Sen riittävään saantiin tulee kiinnittää huomiota erityisesti talviaikaan, kun auringonvalo ei riitä muodostamaan D-vitamiinia iholla.
Mistä tiedän saanko riittävästi D-vitamiinia?
Elimistön D-vitamiinitila voidaan määrittää mittaamalla verinäytteestä D-vitamiinipitoisuus (25-OHD-pitoisuus). D-vitamiinitilan mittausta käytetään pääasiassa osteoporoosin hoidossa tai epäiltäessä D-vitamiinin puutetta. Tavoitetaso on vähintään 50 nmol/l ja murtumien ehkäisyn kannalta yli 75 nmol/l. Riittävään d-vitmiinitilaan voi pyrkiä suositusten mukaisella D-vitamiinin saannilla ruokavaliosta (vähintään 7,5 mikrogrammaa) sekä käyttämällä lisäksi D-vitamiinilisää tai runsaammin D-vitamiinilla täydennettyjä elintarvikkeita.
Vaikuttaako proteiini luuston kuntoon?
Ravitsemussuositusten mukainen proteiinin saanti on nykytietämyksen valossa edullista luustolle. Hyvin runsas proteiinin saanti lisää kalsiumin eritystä ja niukka saanti voi haurastuttaa luustoa. Myös lihakset tarvitsevat proteiinia. Kunnossa oleva lihaksisto parantaa ihmisen toimintakykyä ja tasapainoa ja suojelee siten myös luustoa.
Tavallisesta ruokavaliosta proteiinia kertyy tarpeeksi, mutta tiettyjen erityisryhmien on syytä kiinnittää huomiota riittävään proteiinin saantiin. Muun muassa raskaana olevilla, painonhallitsijoilla, aktiiviliikkujilla sekä ikäihmisillä proteiinin tarve on tavanomaista suurempi. Rajoitetun ruokavalion aiheuttama niukka proteiinin saanti voi olla merkki kaikkien ravintoaineiden riittämättömästä saannista.
|
| Elintavat ja luusto |
Voiko elintavoilla vaikuttaa luuston lujuuteen?
Oman luustonsa hyvinvointiin voi jokainen vaikuttaa elintavoillaan. Terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat ensisijaisen tärkeitä luustolle. Tupakointi heikentää luustoa.
Voiko aikuinen vahvistaa luustoaan?
Ravinto ja liikunta vaikuttavat siihen, miten lujaksi luusto muodostuu. Lapsena ja nuorena paljon liikkuvilla ja hyppivillä luusto muodostuu vahvaksi ja kestäväksi. Yli 40-vuotiaana luuliikunnan tavoite on ylläpitää luustoa. Tämänkin ikäisillä luun määrä saattaa vielä jopa lisääntyä, jos hyppyjä sisältävää liikuntaa harrastetaan monta kertaa viikossa. Liikunnan lisäksi on luustolle turvattava riittävä rakennusaineiden saanti, joten myös aikuisten on saatava ruokavaliostaan tarpeeksi kalsiumia ja D-vitamiinia.
Miten luuston haurastumista voi ehkäistä?
Luun haurastumista voi ehkäistä sopivalla ravinnon ja liikunnan tasapainolla. Ruokavalion riittävä kalsium-, D-vitamiini- ja proteiinipitoisuus on tärkeää. Luuliikuntasuositus sisältää niin voimaharjoittelua, hyppyjä kuin kestävyysliikuntaa useamman kerran viikossa. Myös tupakoimattomuus on tärkeää luuston kannalta.
Onko liikunnalla vaikutusta luustoon?
Liikunnalla on merkittävä vaikutus luun lujuudelle. Lapsena ja nuorena paljon liikkuvilla ja hyppivillä luusto muodostuu vahvaksi ja kestäväksi. Myöhemmin aikuisiällä liikuntaa tarvitaan ylläpitämään saavutettua luumassaa.
Reisiluulle ja lonkan seudulle hyväksi on hyppelyliikunta. Käsivarsia ja ylävartaloa voi harjoittaa esimerkiksi punnertamalla. Erilaiset mailapelit ovat luuliikuntaa parhaimmillaan; hyppyjen, iskujen ja nopeiden suunnanvaihdosten vääntövoima on luustolle tehokasta kuormitusta. Myös esimerkiksi tanssi auttaa ylläpitämään luuston vahvuutta painonsiirtelyineen ja suunnanmuutoksineen.
Aikuisillakin luun määrä saattaa vielä jopa lisääntyä, jos hyppyjä sisältävää liikuntaa harrastetaan monta kertaa viikossa. Kaikki lihasten voimaa, koordinaatiota ja tasapainoa kehittävä liikunta ehkäisee luunmurtumia mm. kaatumisten vähenemisen kautta.
Aiheuttaako tupakka luuston haurastumista?
Tupakointi häiritsee luun muodostumista nuorilla ja säännöllinen tupakanpoltto lähes kaksinkertaistaa osteoporoosiin sairastumisen todennäköisyyden. Tupakoivilla naisilla vaihdevuodet alkavat yleensä aikaisemmin kuin tupakoimattomilla, mikä altistaa luun haurastumiselle.
Heikentääkö alkoholi luustoa?
Alkoholin kohtuukäytöstä ei ole haittaa luustolle. Runsaasti käytettynä se kuitenkin häiritsee luun muodostusta sekä kalsiumin ja D-vitamiinin aineenvaihduntaa.
|
| Sairaudet ja luusto |
Mikä on osteopenia?
Osteopenialla tarkoitetaan luun tiheyden pienentymistä eli luukatoa.
Mikä on osteoporoosi?
Osteoporoosi on luuston aineenvaihduntasairaus. Osteoporoosissa luun määrä vähenee ja sen kolmiulotteinen rakenne voi muuttua. Luuta hajoaa enemmän kuin sitä muodostuu ja sen mikrorakenteessa on häiriöitä. Näistä muutoksista johtuen luun murtumariski kasvaa. Osteoporoosi aiheuttaa murtumia tyypillisesti selkärangan nikamissa, lonkassa tai ranteessa. Osteoporoosi voi puhjeta missä iässä tahansa.
Voiko mies sairastua osteoporoosiin?
Osteoporoosia esiintyy myös miehillä, vaikka se on naisilla yleisempää. Miehillä luukato tapahtuu hitaammin ja myöhemmällä iällä kuin naisilla. Silti osteoporoosin mahdollisuutta ei pidä unohtaa ja sitä kannattaa ehkäistä jo nuorena.
Mitkä ovat osteoporoosin riskitekijät?
Osteoporoosin riskitekijöihin sisältyy fysiologisia, geneettisiä ja elämäntapatekijöitä. Ravitsemuksellisesti tärkein riskitekijä osteoporoosille on kalsiumin ja D-vitamiinin riittämätön saanti. Muita riskiä kasvattavia elämäntapatekijöitä ovat vähäinen liikuntaharrastus sekä tupakointi ja runsas alkoholin käyttö.
Osteoporoosin riskitekijöihin kuuluvat myös alipaino ja hento ruumiinrakenne, varhaiset vaihdevuodet tai kuukautishäiriöt, yli 65 vuoden ikä, vanhemmilla tai sisaruksilla todettu osteoporoosi tai lonkkamurtumat, jotkut krooniset sairaudet (esim. nivelreuma, syöpä tai keliakia) sekä tietyt lääkkeet.
Osteoporoosin riskitekijöiden välttäminen mahdollisuuksien mukaan nuoruudesta asti on tärkeää elinikäisen kestävän luuston muodostumisen ja säilymisen kannalta.
Aiheuttavatko muut sairaudet osteoporoosia?
Jotkut sairaudet voivat vaikuttaa osteoporoosin kehittymiseen. Osteoporoosin vaaraa lisäävät esimerkiksi nivelreuma tai kilpirauhasen, lisäkilpirauhasen, maksan tai munuaisten sairaus. Myös keliakia, vaikea laktoosi-intoleranssi, anoreksia, epilepsia, insuliinidiabetes, syöpä tai aivohalvaus voi johtaa osteoporoosin kehittymiseen.
Aiheuttaako laktoosi-intoleranssi luun haurastumista?
Luun huippumassa saavutetaan suunnilleen 20 vuoden iässä. Luukudos uusiutuu jatkuvasti ja se tarvitsee rakennusaineekseen kalsiumia myös kasvuvaiheen jälkeen. Jos maitotuotteiden käyttöä rajoitetaan esimerkiksi laktoosi-intoleranssin vuoksi, jää kalsiumin saanti helposti liian niukaksi. Vähäinen kalsiumin saanti johtaa luukudoksen tarpeettomaan haurastumiseen. On myös viitteitä siitä, että perinnöllinen laktoosi-intoleranssi saattaa aiheuttaa luunmurtumia hyvin vanhoilla henkilöillä.
Suomessa laktoosi-intoleranssi ei ole merkittävä osteoporoosin riskitekijä, sillä meillä markkinoilla on runsaasti vähälaktoosisia ja laktoosittomia maitotuotteita, joilla kalsiumin tarve on helppo tyydyttää.
|
| Muut luuston hyvinvointiin vaikuttavat tekijät |
Aiheuttavatko vaihdevuodet luuston haurastumista?
Estrogeeni estää luun hajoamista ja pitää siten luun vahvuutta yllä. Vaihdevuosien aikana naisen estrogeenituotanto vähenee, jolloin myös estrogeenin luuta suojaava vaikutus häviää ja luun hajoaminen kiihtyy. Vaihdevuosien jälkeen oikeanlaisesta ravinnosta ja riittävästä liikunnasta huolehtiminen on entistä tärkeämpää.
Onko osteoporoosi perinnöllistä?
Osteoporoosin kehittymisessä perimällä on suuri merkitys. Arvioiden mukaan 60-80 % luuston vahvuudesta määräytyy perintötekijöiden mukaan. Perheessä esiintyvä osteoporoosi tai lonkkamurtumat antavat aihetta oman luuntiheyden mittaamiseen sekä erityiseen elintapojen tarkkailuun.
|
 |
Yleiset käyttöehdot
