Yliherkkyys ja luusto
|
| Maito sisältää paljon kalsiumia, joka on tärkeä tekijä luun lujuudelle. Erilaiset maidon käyttöä rajoittavat tekijät voivat heikentää luuston kuntoa.
|
| Maitoallergia lisää luun murtumariskiä |
| Puolalaisen tutkimuksen mukaan maitoallergisilla tytöillä on suurentunut riski saada luunmurtuma. Murtumariski oli maidotonta ruokavaliota noudattaneilla tytöillä moninkertainen verrattuna tyttöihin, joiden ruokavalioon kuului maitovalmisteita päivittäin vähintään kaksi annosta. Suuri kehon lihas- ja luumassa suojasivat poikien luita murtumilta, mutta ne eivät suojanneet tyttöjä. Myöskään kehon rasvapitoisuus ei vaikuttanut murtuma-alttiuteen. Tutkimukseen osallistui 91 2-20 vuotiasta tyttöä ja poikaa, joilla oli luunmurtumia, sekä 273 verrokkia. Tulos tukee oletusta, että maidottomalla ruokavaliolla on yhteys luun murtuma-alttiuteen.
|
| Laktoosi-intoleranssi saattaa altistaa luunmurtumiin |
| Laktoosin imeytymishäiriö saattaa altistaa luunmurtumiin vanhalla iällä. Suomalaisessa tutkimuksessa laktoosin sietokyvyn tuottavilla geenimuunnoksilla oli yhteys vähäisempiin luunmurtumiin vanhuudessa. Geenin eri muotojen ja lantion, ranteen sekä lanne- ja rannemurtumien välillä havaittiin merkitsevät erot. Lannemurtuman riski oli 3,1-kertainen, rannemurtuman riski 1,9-kertainen ja yhdistetty lanne- tai rannemurtumien riski 2,9-kertainen niillä, joilla oli laktoosi-intoleranssiin liittyvä genotyyppi (C/C-13910) verrattuna laktoosia sietäviin geenimuunnelmiin (muut kuin C/C-13910). Tutkijoiden mukaan laktoosi-intoleranssiin liittyvä genotyyppi C/C-13910 näyttää olevan itsenäinen lanne- ja rannemurtumille altistava tekijä yli 85-vuotiailla. Lisätutkimuksia tarvitaan selvittämään geenimuunnelman merkitystä nuorempien luunmurtumariskiin sekä osteoporoosin kehittymiseen.
|
| Alkuperäistutkimukset: |
| Konstantynowicz ym. Fractures during growth: potential role of a milk-free diet. Osteoporos Int 2007;18(12):1601-7. |
| Enattah ym. Genetic variant of lactase-persistent C/T-13910 is associated with bone fractures in very old age. J Am Geriatr Soc 2005;53(1):79-82. |
 |
Yleiset käyttöehdot
