Usein kysyttyä
|
Asiakkaiden usein esittämiin kysymyksiin löytyy valmiita vastauksia seuraavista aihepiireistä:
|
Maito ravitsemuksessa
Kalsium
D-vitamiini
Maidon käsittely
Maidon säilyvyys
Tilamaito
Mitä maitoon saa lisätä?
Värjätäänkö maitoa?
Maito & estrogeeni
Maito ja uni
|
| Maito ravitsemuksessa |
Tarvitsenko maitoa?
Maito sisältyy suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Maidossa on runsaasti kalsiumia sekä muita kivennäisaineita ja vitamiineja. Vitaminoitu maito on hyvä D-vitamiinin lähde. Maidon proteiini on monipuolisen aminohappokoostumuksensa ansiosta laadukasta.
Rasvattomia ja vähärasvaisia (≤1 % rasvaa) nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan nautittavaksi noin puoli litraa päivässä. Rasvatonta maitoa tai piimää on hyvä nauttia päivittäin ruokajuomana. Lisänä voi syödä vähärasvaista jogurttia tai viiliä sekä 2–3 viipaletta vähärasvaista (≤20 %) ja vähäsuolaista (≤0,7 %) juustoa.
Arkiruoan valmistuksessa kannattaa suosia vähärasvaisia maitovalmisteita ja säästää rasvaisemmat tuotteet harvemmin valmistettavien ruokien raaka-aineiksi.
Katso oheisesta tiedostosta esimerkki, kuinka monipuolisesti maitolasillinen kattaa useiden ravintoaineiden päivittäisen saantisuosituksen.
|
| Maidon merkitys ravintoaineiden lähteenä |
| Kalsium |
Miksi tarvitsen kalsiumia?
Kalsiumilla rakennetaan ja ylläpidetään luja luusto ja hampaat. Parhaiten kalsium kiinnittyy luustoon kasvuvaiheessa, 10-18-vuotiaana. Luusto on uusiutuvaa kudosta, joten kalsiumia tarvitaan luun ylläpitoon myös aikuisena. Kalsium auttaa pitämään hiukset ja kynnet kunnossa. Lisäksi se voi auttaa painonhallinnassa.
Paljonko tarvitsen kalsiumia?
Kalsiumin saantisuositukset eri ikäryhmissä
|
|
Ryhmä |
Ikä |
mg/vrk |
|
Lapset |
< 0,5
0,5-1
1-5
6-9 |
*
540
600
700 |
|
Naiset ja miehet
Ikääntyneet |
10-20
21-60
>61 |
900
800
800** |
|
Raskaana olevat
Imettävät |
|
900
900 |
|
* Äidinmaito tai äidinmaitokorvike tyydyttää alle 6 kk ikäisten kalsiumin tarpeen.
** 500-1000 mg kalsiumlisä saattaa jossain määrin vähentää luukatoa.
Lähde: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005
Aikuisella päivän kalsiumannos, 800 mg, kertyy neljästä annoksesta maitotuotteita. Yksi annos on esimerkiksi
1 lasi (2 dl) Valio maitoa tai piimää tai
1 pikari (200 g) Valiojogurttia tai
2 dl viiliä tai
2-3 viipaletta (30 g) juustoa
|
| D-vitamiini |
Miksi tarvitsen D-vitamiinia?
D-vitamiinin saanti on tärkeää luustolle, sillä se mahdollistaa riittävän kalsiumin imeytymisen. D-vitamiinin puute johtaa lapsilla riisitautiin ja aikuisilla osteomalasiaan, jonka oireina luut pehmenevät ja esimerkiksi säären, rintakehän tai kallon luustoon tulee epämuodostumia. Riittämätön D-vitamiinin saanti heikentää luun mineraalirakennetta, jolloin luusto on alttiimpi murtumille. Niukka D-vitamiinin saanti heikentää myös lihasvoimaa ja aiheuttaa tasapaino-ongelmia, mikä lisää ikäihmisillä kaatumisten ja murtumien vaaraa. Riittämätön D-vitamiinin saattaa uusimpien tutkimusten mukaan liittyä myös heikentyneeseen vastustuskykyyn sekä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien, autoimmuunitautien kuten nivelreuman, tyypin 1 ja 2 diabeteksen, sekä syöpäsairauksien esiintyvyyteen.
Tutkimusten mukaan suomalaiset saavat D-vitamiinia liian vähän. Kesällä auringonvalo muodostaa D-vitamiinia iholla. Vitamiinin riittävään saantiin ravinnosta pitäisi kiinnittää erityistä huomiota lokakuusta huhtikuuhun. Kesäisinkin runsas saanti ravinnosta tulee varmistaa henkilöillä, jotka eivät oleskele auringossa.
Paljonko tarvitsen D-vitamiinia?
D-vitamiinin saantisuositukset
|
|
Lapset < 3
Raskaana olevat
Imettävät
Ikääntyneet > 60 |
10 mikrogrammaa = 400 IU (KY)
|
|
Lapset > 3
Nuoret
Aikuiset |
7,5 mikrogrammaa = 300 IU (KY)
|
|
Lähde: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005
Aikuisen D-vitamiiniannos kertyy, kun nautitaan D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvalevitteitä päivittäin sekä kalaa 2-3 kertaa viikossa.
D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukset
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys päivittivät 10.1.2011 D-vitamiinivalmisteiden käytöstä annetut suositukset lapsille, nuorille ja raskaana oleville sekä imettäville äideille. Keväällä 2010 uusituissa ikääntyneiden ravitsemussuosituksissa suositellaan ikäihmisille D-vitamiinilisän käyttöä.
Alle 2 –vuotiaat
Alle 2-vuotiaille lapsille annetaan kahden viikon iästä lähtien suositusten mukaan 10 mikrogrammaa (400 IU) D-vitamiinivalmistetta ympäri vuoden riippumatta siitä, saako lapsi äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta, lasten erityisvalmistetta ja/tai vitaminoitua lastenvelliä/puuroa tai muuta D-vitaminoitua maitoa.
2-18-vuotiaat
D-vitamiinivalmistetta käytetään 7,5 mikrogrammaa (300 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden. Vitamiinivalmis-teen käyttö vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä liikasaannin riskiä tavan-omaisessa ruokavaliossa ole. Poikkeuksena ovat erittäin runsaasti vitaminoidut tuotteet kuten maitovalmisteet, joissa on D-vitamiinia 2 µg /100 ml. Niiden säännöllinen erittäin runsas käyttö saattaa johtaa liian runsaaseen D-vitamiinin saantiin eikä D-vitamiinivalmisteita suositella käytettäväksi niiden ohella.
Raskaana olevat ja imettävät naiset
D-vitamiinivalmistetta käytetään 10 mikrogrammaa (400 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden.
Ikäihmiset
Ikäihmisille suositellaan 20 mikrogramman ympärivuotista D-vitamiinivalmisteen käyttöä.
Lisäohjeita valmisteiden käyttöön
Liiallisen D-vitamiinin saannin välttämiseksi ei tulisi käyttää useita D-vitamiinia sisältäviä valmisteita samanai-kaisesti.
Erityisen tärkeää D-vitamiinivalmisteen käyttö saannin turvaamiseksi on luomumaitotuotteiden käyttäjille.
Miten D-vitamiini lisätään maitovalmisteisiin?
D-vitamiini on synteettisesti valmistettua, täysin puhdasta D3-vitamiinia. Vitamiinin lähtöaineena on kolesteroli, joka on peräisin lampaanvillasta. Vitaminointipäätös edellyttää maidon täydentämistä D3-vitamiinilla, joka toimii elimistössä tehokkaammin kuin kasviperäinen D2-muoto. Rasvaliukoinen D-vitamiini liuotetaan pieneen määrään rypsiöljyä, jotta sen käyttö maidon vitaminointiin onnistuisi teknisesti. D-vitamiinia lisätään maitoon ennen homogenointia, joten vitamiini sekoittuu tasaisesti tuotteisiin.
Miksi D-vitamiinivalmistetta suositellaan ympäri vuoden – eikö auringonvalo kesällä riitä pitämään yllä riittävää D-vitamiinimäärää elimistössä?
Iholla muodostuu auringon UV-säteilyn vaikutuksesta D3-vitamiinia. Pohjoisilla leveysasteille auringonvalo riittää D-vitamiinin muodostukseen vain kesäkuukausina. Esimerkiksi pikkulapset suojataan vaatteilla, jotka estävät D-vitamiinimuodostuksen. Myös aurinkosuojavoiteet, joissa suojakerroin on vähintään 8, estävät D-vitamiinin muodostuksen iholla. Ikääntyessä D-vitamiinin muodostus iholla heikkenee. Valmisteiden ympärivuotinen suositusten mukainen käyttö ei aiheuta D-vitamiinin liikasaantivaaraa. Ihon D-vitamiinisynteesi on tarkoin säädelty, joten runsaan auringonvalolle altistumisen seurauksena elimistöön ei voi muodostua liiallisia määriä D-vitamiinia. Ylimääräinen iholla muodostunut D-vitamiini hajoaa tehottomiksi yhdisteiksi, jotka erittyvät pois ihon hilseillessä.
Jos käyttää runsaasti D-vitaminoituja maitovalmisteita, tarvitaanko enää D-vitamiinia purkista?
Päivittäiset D-vitamiinin saantisuositukset on mahdollista saavuttaa nauttimalla päivittäin D-vitaminoituja levitteitä ja maitotuotteita sekä syömällä vähintään kaksi kertaa viikossa D-vitamiinipitoista kalaa. Riittämättömän saannin ja lisääntyneen tarpeen vuoksi D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan tietyille riskiryhmille kuten lapsille ja kasvuikäisille nuorille, raskaana oleville ja imettäville naisille sekä ikäihmisille. Erityisen tärkeää D-vitamiinivalmisteen käyttö on luomumaitotuotteiden käyttäjille, sillä lainsäädäntö ei salli luomutuotteiden D-vitaminointia.
D-vitamiinivalmisteen käyttö vitaminoitujen maitovalmisteiden ja ravintorasvojen ohella on turvallista, eikä liikasaannin riskiä tavanomaisessa ruokavaliossa ole. Poikkeuksena ovat erittäin runsaasti vitaminoidut tuotteet kuten maitovalmisteet, joissa on D-vitamiinia 2 µg/100 ml. Niiden säännöllisen runsaan käytön lisäksi ei enää tarvita D-vitamiinivalmisteita. Liiallisen D-vitamiinin saannin välttämiseksi ei tulisi käyttää useita D-vitamiinia sisältäviä ravintolisiä samanaikaisesti eikä annosteluohjeita tule ylittää. Useat monivitamiini-kivennäisainevalmisteet sekä kalaöljylisät sisältävät myös D-vitamiinia. Turvallinen D-vitamiinin saanti on alle 10-vuotiaille 25 µg ja yli 10-vuotialle 50 µg. Tähän ei kuitenkaan tarvitse pyrkiä.
Miten D-vitamiini imeytyy maidosta tai ravintolisistä?
Ravinnosta tai ravintolisistä saatava D-vitamiini kulkeutuu ohutsuolessa rasvaliukoisista yhdisteistä muodostuviin seosmiselleihin, joista se imeytyy suolen limakalvon kautta verenkiertoon. Maitotuotteissa ei kuitenkaan tarvitse olla rasvaa D-vitamiinin imeytymisen varmistamiseksi, vaan riittää, että päivittäisessä ruokavaliossa on rasvan lähteitä. D-vitamiini imeytyy suolistosta verenkiertoon ns. saturoitumattomalla diffuusiolla, eli sen siirtymiseen ei tarvita kantaja-proteiineja eikä imeytyvää D-vitamiinimäärää säädellä elimistön D-vitamiinitilanteen mukaan. Ravinnon ja ravintolisien sisältämä D-vitamiini hyödynnetään elimistössä tehokkaasti, sillä ainakin 50% siitä imeytyy.
|
| Maidon käsittely |
Mitä tarkoittaa homogenointi?
Homogenointi tarkoittaa maidon rasvapallosten pilkkomista niin pieniksi, että ne pysyvät tasaisesti maidon joukossa. Homogenointi estää rasvan (=kerman) nousemisen maidon pinnalle. Maitoon lisätty D-vitamiini jakautuu homogenoinnissa tasaisesti maitoon.
Mitä tarkoittaa pastörointi?
Pastörointi on lämpökäsittely, jossa maito kuumennetaan vähintään 72 °C:een 15 sekunniksi. Pastöroinnin tuloksena taudinaiheuttajabakteerit tuhoutuvat (mm. Listeria, EHEC) ja pilaajabakteerien määrä vähenee.
Kaikki bakteerit eivät kuole, maito ei ole steriiliä pastöroinnin jälkeen. Tavoite on, että ihmiset eivät sairastu maitoa nauttiessaan. Pastörointi parantaa maidon säilyvyyttä eli pastöroitu maito säilyy paremmin kuin raakamaito.
Mikä on UHT käsittely?
UHT-(Ultra High Temperature) käsittelyllä tarkoitetaan iskukuumennusta. Maito on steriloitu kuumentamalla se vähintään 135°C:n lämpötilaan 2 sekunniksi ja pakattu sen jälkeen aseptisesti (mikrobivapaasti) esisteriloituun pakkaukseen. Käsittelyn ansiosta maito säilyy aseptisessa kuluttajapakkauksessaan huoneenlämmössä useita kuukausia ilman kylmäsäilytyksen tarvetta.
Vaikuttavatko lämpökäsittelyt tai homogenointi maidon ravintosisältöön?
Homogenointi on mekaaninen käsittely, joka ei muuta maidon ravintoarvoa. Laktoosin rakenne ei muutu homogenoinnissa, mutta proteiinien ja rasvapallosten pinta-ala kasvaa. Pastörointi on lämpökäsittely, joka ei vaikuta merkittävästi maidon ravintoarvoon eikä kemialliseen koostumukseen.
Tuhoaako pastörointi maidon lysiinin?
Pastörointi ei tuhoa maidon sisältämää lysiiniä. Lysiiniä tuhoutuu pastöroinnissa minimaalisen vähän eli 0,2 %. Korkeapastöroinnissa maito kuumennetaan +125–135 ⁰C:seen 0,5–2 sekunnin ajaksi. Myös tässä käsittelyssä lysiinistä tuhoutuu minimaalisen vähän eli enintään 1 %.
Käsitelläänkö maito muissa maissa eri tavalla kuin Suomessa?
Eri maissa maidon käsittelyä varten meijereihin hankittavat laitteet ovat samojen laitetoimittajien toimittamia, jonka vuoksi myös prosessit ovat hyvin samankaltaisia. Samankaltaisilla prosesseilla valmistetut tuotteet ovat myös varsin samanlaisia. Esimerkiksi homogenointi tehdään teollisessa maidon käsittelyssä normaalisti aina.
Keski-Euroopassa käytetystä maidosta suurempi osa on UHT-käsiteltyä, mutta UHT-maitoa ei paljonkaan juoda ruokajuomana vaan käytetään pääasiallisesti kahvissa tai ruoanlaitossa.
|
| Maidon säilyvyys |
Pastöroitujen perusmaitojen esim. Valio rasvattoman maidon säilyvyysaika on nyt 8 pv, kun se pari vuotta sitten oli 6 tai 7 pv. Tämä leiman pidennys on seurausta entisestäänkin parantuneesta tuotantohygieniasta sekä siitä, että lainsäädännössä laskettiin helposti pilaantuvien elintarvikkeiden säilytyslämpötilaa +8 asteesta +6 asteeseen vuonna 2007.
Markkinoille on viime vuosina tullut enemmän myös korkeapastöroituja (ESL) maitoja kuten
Valio Laktoositon™ rasvaton maitojuoma ja Valio Plus™ rasvaton maito. Nämä tuotteet pastöroidaan
korkeammassa lämpötilassa kuin perusmaidot. Uudessa ESL-tekniikassa maito kuumennetaan +125–135 ⁰C:seen 0,5–2 sekunnin ajaksi.
ESL-käsitelty maito maistuu tavalliselta, raikkaalta maidolta, mutta sen säilyvyysaika on pastöroitua maitoa pidempi. Esimerkiksi Valio Plus™ rasvattoman maidon leima-aika on 18 vrk.
Lisäksi jo pidempään on ollut myös iskukuumennettuja (UHT) maitoja. Iskukuumennus eli UHT-käsittely on pastörointia voimakkaampi lämpökäsittely, jossa maidosta tuhotaan kaikki
mikro-organismit. Tässä sterilointi-käsittelyssä maito kuumennetaan vähintään +135⁰C:seen muutaman sekunnin ajaksi ja pakataan jäähdytettynä, aseptisesti (mikrobivapaasti) esisteriloituihin pakkauksiin. Käsittelyn ja pakkauksen ansiosta
avaamaton, iskukuumennettu maito säilyy huoneenlämmössäkin useita kuukausia.
|
| Tilamaito |
Miten tilamaito eroaa kaupassa myytävästä pastöroidusta maidosta?
Tilamaito eli lehmien lypsämä raakamaito sisältää rasvaa noin 4 %. Tilamaitoa ei ole homogenoitu tai pastöroitu. Tilamaito voi sisältää taudinaiheuttajabakteereita. Tilamaito ei sisällä käytännössä lainkaan D-vitamiinia.
Miten luomumaito eroaa tilamaidosta ja kaupassa myytävistä perusmaidoista?
Luomukarjan lypsämää maitoa voidaan myydä tilalta suoraan ostettavana raakamaitona tai kaupasta saatavana luomumaitona.
Tilamaitoa ei ole homogenoitu tai pastöroitu. Kaupassa myytävät luomumaidot on pastöroitu ja ne ovat homogenoimattomia lukuun ottamatta laktoositonta Luomu kevytmaitojuomaa. Kaupassa myytävät perusmaidot ovat homogenoituja ja pastöroituja. Luomumaitoja ja –maitojuomia ei täydennetä D-vitamiinilla, mutta kaikki muut kaupassa myytävät Valion maidot sisältävät D-vitamiinitäydennyksen 1,0 µg/dl. Tilamaito sisältää luonnostaan D-vitamiinia alle 0,1 µg/dl eikä sitä D-vitaminoida.
Millaisia hyviä bakteereita raakamaito (=tilamaito) voi sisältää?
Raakamaidossa on hyödyllisiä bakteereita mm. maitohappobakteereita, jotka tuhoutuvat pastöroinnissa. Joissakin tutkimuksissa tilamaidon käytön onkin havaittu suojaavan lapsia astmalta, heinäallergialta ja atooppiselta oireilulta. Teollisesti valmistetuissa tuotteissa, erityisesti hapanmaitotuotteissa, on lisätty erilaisia hyviä maitohappobakteereita.
Millaisia taudinaiheuttajabakteereja raakamaito (=tilamaito) voi sisältää?
Suomalainen raakamaito on erittäin puhdasta, mutta se sisältää silti aina bakteereita, jotka joutuvat maitoon lypsyn ja maidonkäsittelyn yhteydessä erilaisilta pinnoilta ja navettaympäristöstä. Alhainen bakteerimäärä kertoo hyvästä yleishygieniasta, mutta sen perusteella ei voida päätellä, mitä bakteereita kunkin tilan maidossa esiintyy.
Useimmat raakamaidossa olevista bakteereista ovat pilaajabakteereita, mutta joukossa saattaa olla myös taudinaiheuttajia (esim. Listeria, EHEC).
Millaisia terveysriskejä taudinaiheuttajabakteereihin liittyy?
Listeria voi aiheuttaa ihmiselle listerioosi-nimisen taudin. Terve aikuinen ja lapsi sairastuu harvoin vakavasti. Riskiryhmässä ovat: vastustuskyvyltään heikentyneet henkilöt, vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Listerioosiin sairastuneista 25 prosenttia menehtyy. Listeria tuhoutuu pastörointilämpötilassa 72 asteessa.
EHEC on kolibakteeri, joka voi aiheuttaa veriripulia. Vakavimmillaan tauti voi johtaa munuaisvaurioon ja kuolemaan. Lapset ja vanhukset ovat alttiimpia sairastumaan infektion vaikeampiin muotoihin. Etenkin aikuisilla EHEC-tartunta voi olla oireeton. EHEC tuhoutuu pastörointilämpötilassa 72 asteessa.
Evira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelevat, että pikkulapset, vanhukset, raskaana olevat naiset tai henkilöt, joilla on vakava perussairaus, eivät nauttisi raakamaitoa.
|
| Lue Eviran sivuilta lisää tilamaitoon liittyvistä ohjeista |
| Mitä maitoon saa lisätä? |
Lainsäädännön mukaan maidosta ei saa poistaa mitään muuta kuin maitorasvaa, eikä siihen saa lisätä mitään muuta kuin maitorasvaa, maitoproteiinia, kivennäisaineita (lisäkalsiumia) tai vitamiineja (D-vitamiinia). Lisäksi on sallittua hydrolysoida maidon laktoosi glukoosiksi ja galaktoosiksi (HYLA®-tuotteet). Maitoihin ei siis saa lisätä esim. vettä, eikä niitä saa "laimentaa" millään tavalla. Myös lisäaineiden lisääminen on lailla kielletty (Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus, 18. helmikuuta 2005).
Kaikkia Valion perus- ja erikoismaitoja, Valio Luomu™ maitoja lukuunottamatta, täydennetään Valtion Ravit-semusneuvottelukunnan suosituksen mukaisesti D-vitamiinilla (1 µg/100 g). Valio Plus™ maitoa täydennetään D-vitamiinin lisäksi myös maitoproteiinilla, kalsiumilla sekä B-ryhmän vitamiinilla foolihapolla.
|
| Värjätäänkö maitoa? |
| Valion maitoja ei värjätä millään tavalla valkoisen värin saavuttamiseksi. Vaikka maito on valkoista, on siitä suurin osa vettä. Maidon läpinäkymättömyys ja valkoisuus johtuu sen sisältämistä aineosista: rasvasta, proteiineista ja kivennäisaineista. Maidon hiukkaset kuten pienenpienet rasvapallot heijastavat maitoon osuvat valonsäteet, mikä saa maidon näyttämään valkoiselta. Kun maidon rasva poistetaan, maito taittaa valoa eri tavalla – maito muuttuu läpinäkyvämmäksi ja saa sinertävän vivahteen.
|
| Maito & estrogeeni |
Maito sisältää luontaisesti hyvin pieniä määriä estrogeeniä. Estrogeenin tasoon lehmän veressä vaikuttaa lehmän lisääntymiskierron ajankohta. Pitoisuus maidossa on kuitenkin häviävän pieni ja käytännössä merkityksetön. Kyseistä asiaa on tutkittu paljon. Viimeisimmässä tutkimuksessa vuoden 2011 syyskuulta todettiin ykskantaan, ettei tutkituissa maidoissa ole estrogeenia sellaisia määriä, että sillä olisi fysiologisia vaikutuksia (C. Furnari, D. Maroun, S. Gyawali, B. W. Snyder and A. M. Davis. 2011. Lack of biologically active estrogens in commercial cow milk). Pitkälle kehittyneellä nykyanalytiikalla vain on mahdollista löytää jopa todella pieniä pitoisuuksia, joilla ei käytännössä ole kuitenkaan mitään merkitystä.
Valion maidontuottajilta meijeriin tuleva maito on laadultaan huippuluokkaa. Laatua valvotaan hyvin tarkasti tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa alkaen maitotilalta päättyen kuluttujan maitolasiin.
|
| Maito ja uni |
Tunnetun kansanviisauden mukaan maidon nauttiminen ennen nukkumaanmenoa parantaa unen saamista.Selitys kansanviisaudelle alkaa pikkuhiljaa avautua heraproteiiniin liittyvän tutkimuksen myötä.
Maidon proteiineista noin 20 % on heraproteiinia ja 80 % kaseiinia. Maidon heraproteiinit, erityisesti alfa-laktalbumiini, sisältävät runsaasti tryptofaani-aminohappoa. Tryptofaani muuttuu aivoissa serotoniiniksi ja melatoniiksi, jotka säätelevät mm. vuorokausirytmiä, unta ja mielialaa. Tutkimuksista tiedetään, että unihäiriöihin liittyy usein aivojen vähäinen serotoniiniaktiivisuus. Aivojen serotoniinipitoisuudella on suora yhteys ravinnosta saadun tryptofaani-aminohapon määrään.
Tutkimuksissa on havaittu illalla nautitun suuren heraproteiiniannoksen vähentävän väsymystä ja parantavan huomiokykyä seuraavana päivänä. Unihäiriöistä kärsivillä myös kognitiivinen suorituskyky eli oppiminen parani. Tutkijoiden mukaan selityksenä voi olla, että heraproteiinin nauttimisen jälkeen nukuttiin paremmin.
|
| Tutustu tutkimustiivistelmään |
|
 |
Yleiset käyttöehdot
