Usein kysyttyä Luomusta
|
|
|
| Tältä sivusta löydät vastauksia yleisimpiin kysymyksiin Luomusta. Jos johonkin kysymykseen et löydä vastausta, voit laittaa kysymyksen Palaute-lomakkeen kautta.
|
Mitä luomu on?
Mitä voi kutsua luomuksi?
Mistä luomutuotteen tunnistaa?
Mitä lisäaineita luomutuotteisiin saa tai ei saa lisätä?
Poikkeaako luomutuotteiden ravintosisältö tavanomaisista tuotteista?
Miten luomumaito eroaa tavallisesta maidosta?
Miksi luomumaitoa ei D-vitaminoida?
Onko luomumaidossa muuta maitoa vähemmän ravintoaineita?
Onko luomumaidossa muuta maitoa enemmän ravintoaineita?
Onko suomalaisessa luomumaidossa paljon probiootteja?
Miksi luomumaito sopii joillekin laktoosi-intolerantikoille?
Johtuuko maitoallergia homogenoinnista?
Saako luomutilolla oleville lehmille antaa antibiootteja?
Mitä tarkoittaa homogenointi?
Aiheuttaako homogenointi vatsavaivoja?
Pastöroidaanko luomumaitoa?
Onko luomuna myyty ruoka varmasti luonnonmukaisesti tuotettua?
|
| Mitä luomu on? |
Luomu eli luonnonmukainen on tuotantotapa, joka ulottuu pellolta valmiisiin elintarvikkeisiin asti. Luomutuotannossa pyritään viljelemään kasveja, kasvattamaan eläimiä ja valmistamaan elintarvikkeita mahdollisimman luonnonmukaisesti käyttäen hyväksi luonnon omia menetelmiä. Luomutuotteet eroavat tavanomaisista tuotteista erilaisen, tuotantoehdoissa määritellyn tuotantotavan vuoksi. Luomutuotteita koskee sama elintarvikelainsäädäntö kuin muitakin elintarvikkeita.
Luonnonmukaisessa viljelyssä keinotekoisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on kielletty. Kemikaalien sijasta lannoituksessa käytetään mm. eloperäisiä lannoitteita ja viljelykiertoa. Tauteja ja tuholaisia vastaan käytetään esimerkiksi taudinkestäviä kasvilajikkeita ja tuholaisten luontaisia vihollisia. Luonnonmukaisesti kasvatetut eläimet ruokitaan pääasiassa luomurehulla.
|
| Mitä voi kutsua luomuksi? |
Tavanomaisessa viljelyssä ollut pelto muuttuu luomupelloksi vähitellen. Luomuna saa myydä sellaisen pellon satoa, jota on viljelty luonnonmukaisesti vähintään kolme kasvukautta. Pellon valmistamista luomutuotantoon kutsutaan siirtymävaiheeksi. Luomukotieläintilalla kasvintuotanto ja kotieläimet sovitetaan yhteen. Luomukotieläintilan peltoja viljellään luonnonmukaisesti.
Luomueläimeksi synnytään ja luonnonmukaista tuotantoa noudatetaan koko eläimen eliniän ajan. Ainoastaan laumaa perustettaessa ja kotieläintilan siirtyessä luomuun tavanomaiset eläimet muuttuvat luomueläimiksi siirtymäajan kuluessa. Siirtymäajan pituus on eläinlajikohtainen ja vaihtelee siipikarjan kuudesta viikosta nautojen vuoden pituiseen siirtymäkauteen.
Luomueläimiä hoidetaan siten, että ne voivat käyttäytyä lajilleen tyypillisesti. Eläimillä on riittävästi tilaa seisoa luonnollisessa asennossa, kääntyä ympäri ja asettua helposti makuulle. Myös lisääntyminen ja jälkeläisten hoito tapahtuvat mahdollisimman luonnollisesti. Eläimillä on mahdollisuus hoitaa itse jälkeläisiään.
Luomueläimet ruokitaan luomurehulla, joka on eläinlajin luontaista ravintoa. Rehu on pääosin luonnonmukaisesti tuotettu. GMO-ainesosia sisältävä rehu on luomutuotannossa kokonaan kielletty. Nuorille luomueläimille juotetaan pitkään emän maitoa, vasikoille vähintään kolme kuukautta.
|
| Mistä luomutuotteen tunnistaa? |
Valio Luomu™ tuotteet tunnistaa apilanlehtilogosta sekä yhteneväisestä pakkausdesignista.
Luomutuotteen tunnistaa pakkauksessa olevista luomumerkinnöistä. Suomessa tunnetuin luomumerkki on aurinkomerkki. Se on maa- ja metsätalousministeriön omistama valvontamerkki tuotteissa, joiden luonnonmukaisuutta valvoo suomalainen viranomainen noudattaen EU:n luomuasetusta.
Aurinkomerkki takaa, että elintarvikkeen maatalousperäisistä raaka-aineista vähintään 95 % on tuotettu luonnonmukaisesti. Myös ulkomainen luomutuote voi saada aurinkomerkin, jos merkin käyttäjä kuuluu Suomen luomuvalvonnan piiriin.
Muita mahdollisia suomalaisia luomumerkintöjä ovat:
- Luomuliiton Leppäkerttu-merkki, jonka käyttöluvan voi saada ainoastaan Luomuliiton jäsen suomalaiselle tuotteelle, joka on tuotettu noudattaen EU:n luomuasetusta
- EU:n luomumerkki eli tähkämerkki (lehtimerkki), jolla merkitty tuote on peräisin mistä tahansa EU-maasta ja on tuotettu noudattaen EU:n luomuasetusta
- Demeter-merkki, joka on Biodynaamisen yhdistyksen myöntämä merkki biodynaamisesti tuotetuille elintarvikkeille. Tuotteen ainesosista vähintään 90 % on tuotettu Biodynaamisen yhdistyksen tuotantoehtoja noudattaen.
Ulkomaisissa luomutuotteissa voi nähdä myös maakohtaisia luomutuotemerkintöjä.
|
| Mitä lisäaineita luomutuotteisiin saa tai ei saa lisätä? |
Luomuelintarvikkeissa pyritään käyttämään mahdollisimman vähän lisäaineita, mutta tiettyjen lisäaineiden käyttö on perusteltua tuotteen rakenteen ja säilyvyyden varmistamiseksi. Luomuelintarvikkeissa sallittujen lisäaineiden lukumäärä on noin kymmenesosa tavanomaisissa elintarvikkeissa sallituista lisäaineista. Niistä valtaosa on luonnossa esiintyviä yhdisteitä, kuten sitruuna-, omena- ja maitohappo sekä pektiini, agar-agar ja johanneksenleipäpuujauhe.
Keinotekoisia väri-, aromi- tai makeutusaineita ei luomutuotteissa sallita. Myös geenimuuntelun (GMO) käyttö luomutuotteissa ja niiden ainesosissa on kielletty.
|
| Poikkeaako luomutuotteiden ravintosisältö tavanomaisista tuotteista? |
| Luomutuotteiden ravintosisältö saattaa poiketa muista vastaavista tuotteista jonkin verran. Luomumaidon kohdalla tämä voi johtua siitä, että luomutiloilla eläimet ruokitaan usein erilaisella ruoalla kuin tavanomaisilla tiloilla.
|
| Miten luomumaito eroaa tavallisesta maidosta? |
Luomumaito on luonnonmukaisesti tuotettua maitoa, joka on pastöroitua samoin kuin tavanomainen maito. Suomessa luomumaitoa ei homogenoida tai D-vitaminoida. Näin ollen luomumaito ei muun maidon tavoin toimi D-vitamiinin lähteenä. Homogenoimattomuus aiheuttaa rasvan nousemisen maidon pintaan, joten maitoa kannattaa ravistaa ennen käyttöä.
Luomutilan viljelykierrossa puna-apila on tärkeä kasvi. Luomumaidontuotannossa puna-apilaa on sen vuoksi säilörehussa, jolla lehmiä ruokitaan. Puna-apilan ansiosta luomumaito saattaa sisältää enemmän ihmiselle välttämätöntä α-linoleenihappoa kuin tavallinen maito.
|
| Miksi luomumaitoa ei D-vitaminoida? |
| Luomumaitoja ei ole D-vitaminoitu, koska lainsäädännön puolesta se ei ole mahdollista Suomessa. D-vitamiinin lisäys vaatisi myös luomumaidon homogenoinnin. Lainsäädännön puolesta homogenointi on mahdollista, mutta luomumaito on haluttu pitää mahdollisimman luonnollisena (Valio Laktoositon™ Luomu kevytmaitojuoma homogenoidaan, jolloin rasvaa ei erotu tuotteen pinnalle säilytyksen aikana).
|
| Onko luomumaidossa muuta maitoa vähemmän ravintoaineita? |
Suomessa on nykyään käytäntönä maidon täydennys D-vitamiinilla. Luomumaitoon ei D-vitamiinia kuitenkaan lisätä, sillä vitamiinilisäys vaatisi maidon homogenoinnin. Luomumaito on pyritty pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena ja käsittelemättömänä.
Myös seleeniä on suomalaisessa luomumaidossa muuta maitoa vähemmän, sillä suomalainen maaperä on seleenin suhteen köyhää. Tavallisesti lehmät saavat seleeniä väkirehusta, mutta luomutuotannossa näin ei ole. Seleenin lisääminen rehuun on kuitenkin sallittua eläinten terveysongelmien ehkäisemiseksi.
|
| Onko luomumaidossa muuta maitoa enemmän ravintoaineita? |
Luomumaidon ja tavallisen maidon antioksidanttipitoisuuksia on verrattu muutamissa tutkimuksissa, mutta tulokset ovat ristiriitaisia. Suomalaisen tutkimuksen mukaan luomumaidossa voi olla joitakin isoflavoneita enemmän kuin tavallisessa maidossa. Joissain maissa luomumaidon on havaittu sisältävän tavallista maitoa enemmän E-vitamiinia ja karotenoideja, mutta toisissa tutkimuksissa eroja ei ole löytynyt.
Rehulla on huomattava merkitys maidon ravintoaineille, joiden pitoisuudet vaihtelevat vuodenaikojen ja maantieteellisten alueiden välillä. Tutkimuksissa saadut toisistaan poikkeavat tulokset voivat johtua eri maiden erilaisista ruokintatavoista.
|
| Onko suomalaisessa luomumaidossa paljon probiootteja? |
| Luomumaitoon ei lisätä probiootteja. Probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, jotka tuovat isännälle tutkimuksin todistettuja terveysvaikutuksia. Esimerkiksi maitohappobakteeri voi olla probiootti. Mikä tahansa maitohappobakteeri ei kuitenkaan ole probiootti, vaan tehosta täytyy olla näyttöä. Lisäksi vaikutus on aina bakteerikohtainen. Hyödyllisiä probiootteja on esimerkiksi Valio Gefilus tuotteissa.
|
| Miksi luomumaito sopii joillekin laktoosi-intolerantikoille? |
| Luomumaito on laktoosin suhteen samanlaista kuin tavanomaisesti tuotettu maito. Tutkimuksin ei ole voitu osoittaa luomumaidon soveltuvuutta laktoosi-intolerantikoille. Jos laktoosi-intolerantikko kokee sietävänsä luomumaitoa, voi maitoa toki hyvin käyttää.
|
| Johtuuko maitoallergia homogenoinnista? |
| Eläinkokeiden perusteella on epäilty, että maidon homogenointi aiheuttaisi allergiaoireita. Tutkimukset ihmisillä eivät vahvista epäilystä. Homogenoidun ja homogenoimattoman maidon siedossa ei ole havaittu eroa maitoallergisilla lapsilla, maitoa sietävillä, maitoyliherkillä eikä laktoosi-intoleranteilla aikuisilla. Vanhempien ei tule omatoimisesti kokeilla maitoallergisten lastensa luomumaidon sietoa, sillä valvomattomat kokeilut voivat johtaa vakaviin reaktioihin.
|
| Saako luomutilolla oleville lehmille antaa antibiootteja? |
| Sairastuneet eläimet hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, välttäen tarpeetonta lääkitystä. Antibiootteja voidaan käyttää. Lääkkeiden annostuksesta päättää eläinlääkäri, joka myös valvoo lääkkeiden käyttöä tiloilla. Maidossa ei ole lääkejäämiä, koska lääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen on määritelty tarkat varoajat, jolloin lääke ehtii poistua eläimestä. Varoaikana lehmästä lypsettyä maitoa ei saa lähettää meijeriin.
|
| Mitä tarkoittaa homogenointi? |
| Homogenoinnissa maito ajetaan tiheän suodattimen läpi, jolloin isoimmat rasvahiukkaset pilkkoutuvat. Laktoosin rakenne ei muutu homogenoinnissa. Maitoa on homogenoitu maailmanlaajuisesti 1960-luvulta lähtien, koska se estää rasvakerroksen muodostumisen maidon pintaan ja parantaa maidon aistittavaa laatua. Luomumaitoa ei homogenoida.
|
| Aiheuttaako homogenointi vatsavaivoja? |
| Osa ihmisistä kokee saavansa oireita homogenoidusta maidosta, mutta kertoo voivansa käyttää homogenoimatonta luomu- ja tilamaitoa oireitta. Tutkimuksissa homogenoidun ja homogenoimattoman maidon siedossa ei kuitenkaan ole havaittu eroa.
|
| Pastöroidaanko luomumaitoa? |
| Luomumaito pastöroidaan kuten muukin maito Suomessa. Pastörointi on lämpökäsittely, jossa tuhotaan mahdolliset tautia aiheuttavat bakteerit kuumentamalla. Käsittely ei ole voimakas eikä se merkittävästi vaikuta maidon kemialliseen koostumukseen eikä ravintoarvoon. Pastöroinnin vaiheet ovat regenerointi eli esikuumennus, kuumennus pastörointilämpötilaan sekä jäähdytys.
|
| Onko luomuna myyty ruoka varmasti luonnonmukaisesti tuotettua? |
| Kyllä on. Luomuelintarvikkeiden tuotannolle on luotu tuotantoehdot, joihin kaikki luomutoimijat sitoutuvat. Luomuvalvontajärjestelmään kuuluvat tilat tarkastetaan Elintarviketurvallisuusviraston toimesta vähintään kerran vuodessa. Tarkastuksessa varmistetaan, että viljelytoimenpiteet ja tuotanto-olosuhteet ovat tuotanto-ohjeiden mukaiset. Tuotantolaitoksissa luomu pidetään erillään muusta tuotannosta.
|
 |
Yhteystiedot
