Juuston tarina
|
|
|
| Juuston tarina on mielenkiintoinen ja ikivanha. Arvellaan, että se alkaa esihistoriallisesta ajasta. Jo tuolloin oivallettiin, että maito voidaan juoksettamalla saada säilyvämpään muotoon - juustoksi.
|
Todistetusti vanhimpia juustonvalmistuksen tuntijoita olivat sumerilaiset. Heidän ajoiltaan on säilynyt juustonvalmistusta kuvaavia sinettejä sekä niin sanottu meijerifriisi. Siinä kuvataan assyrialaisten kuningas aterialla, johon kuului myös juustoa.
Muinaiset egyptiläiset osasivat valmistaa juustoja tuhansia vuosia ennen Kristuksen syntymää. Tämän todistavat useat hautalöydöt. Myös Vanhassa Testamentissa on mainintoja lampaan- ja lehmänmaitojuustoista.
|
| Antiikin Kreikassa juustonvalmistustaito kukoisti |
Kreikkalaiset pitivät juustoa jumalten lahjana. He uskoivat, että jokin ihme muutti maidon juustoksi. Kreikkalaisten tiedetään valmistaneen lukuisia eri juustolajeja jo noin 500 vuotta eKr. Aristoteles kuvaa Eläinten luonnonhistoriassa yksityiskohtiasesti antiikin juustonvalmistusta. Kerrotaan myös, että vuohenmaidosta valmistettu fetajuusto oli Homeroksen lempijuusto.
Rooman legioonan mukana juustonvalmistustaito levisi Rooman valtakunnan jokaiseen kolkkaan. Tuolta ajalta on peräisin sanonta: "Nulla caena sine caseum" eli ei ateriaa ilman juustoa!
|
| Juuston nimi |
Juustoa merkitsevä sana pohjautuu monissa kielissä maidon valkuaisainetta tarkoittavaan kaseiini-sanaan, joka on latinaksi caseus. Siitä tulevat esimerkiksi espanjan queso, portugalin queijo, saksan Käse, hollannin Kaas ja englannin cheese.
Italian formaggio- ja ranskan fromage-sanojen pohjana on arveltu olevan joko latinan forma tai kreikan formos eli muotoa tarkoittavan sanat.
Juusto, ruotsin ost ja viron juust ovat puolestaan tulleet muinaisgermaanisesta sanasta justa, joka on alkuaan tarkoittanut juustomassaa.
|
 |
Yhteystiedot
