Juusto ja ravitsemus
|
|
|
| Juusto on raaka-aine, jolla hyvästä saa vielä parempaa. Juusto maustaa ja mehevöittää keitot, salaatit, pizzat ja paistokset. Aromikkaan makunsa lisäksi juusto sisältää runsaasti maidon ravintoaineita.
|
| Juuston suosio kasvaa |
| Juusto on löytänyt paikkansa suomalaisessa ruokapöydässä. Suomesta onkin kehittynyt todellinen juustomaa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Juustoa syödään Suomessa jo yli 18 kg henkeä kohti, mikä on enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa. Ravitsemussuositukset suosittelevat nauttimaan päivittäin puoli litraa rasvattomia nestemäisiä maitovalmisteita sekä täydentämään ruokavaliota 2-3 siivulla vähärasvaista (17 %) ja vähäsuolaista (1,2 %) juustoa.
|
| Proteiinia ja kalsiumia |
| Juuston merkittävin vahvuus ravitsemuksessa on sen runsas proteiini- ja kalsiumpitoisuus. Kalsiumin tarve on suuri - päivittäisestä ruoasta pitäisi saada lähes 800 mg kalsiumia. Riittävän kalsiumin saannin turvaamiseksi suositellaan päivittäin nautittavaksi puoli litraa rasvattomia nestemäisiä maitovalmisteita ja 2-3 viipaletta juustoa. Maito ja maitovalmisteet ovat ravinnon parhaita kalsiumin lähteitä.
|
| Hammasterveys ja juusto |
| Juustoissa on paitsi lujan luuston myös hampaiden rakentamiseen tarvittavia kivennäisaineita kuten kalsiumia, magnesiumia, fosforia, kaliumia ja sinkkiä. Näistä mineraaleista kalsium ja fosfori suojelevat hampaiden kiillettä estäen sen hajoamista ja lisäten sen muodostumista. Juustojen proteiini, kaseiini, on puolestaan todettu estävän kariesta aiheuttavien bakteerien kasvua hampailla.
|
| Jälkiruoaksi juustoa |
| Ruokailun jälkeen tietyt mikrobit aiheuttavat suussa happohyökkäyksen, joka aiheuttaa hammaskudoksen liukenemista. Vanha ranskalainen tapa päättää ateria juustopalaan onkin järkevä myös hampaiden kannalta - se suojaa hampaita aterian jälkeen happohyökkäyksen vaikutuksilta.
|
| Kypsytetyt juustot ovat laktoosittomia! |
| Herkimmät laktoosi-intolerantitkin voivat syödä kypsytettyjä juustoja (Esim. Valio Emmental, Valio Edam ja Valio Oltermanni®), sillä niissä ei ole laktoosia. Valtaosa maidon laktoosista poistuu heran mukana juustomassasta ja juuston kypsytyksessä mikrobit käyttävät jäljelle jääneen laktoosin. Useissa tuorejuustoissa ja sulatejuustoissa on pieniä määriä laktoosia jäljellä, mutta löytyy myös täysin laktoosittomia tuotteita mm. Valio Viola® kevyt maustamaton, Valio Viola® aurinkokuivattu tomaatti ja Valio Polar® 9 % levittyvä sulatejuusto.
|
| Rasva ja suola antavat makua ja rakennetta juustoon |
Rasva antaa juustoon makua ja pehmeyttä. Tämän päivän juustovalikoimassa on valinnan varaa rasvan suhteen. Kevytjuustot (rasvaa 17 % tai alle) sopivat jokapäiväiseen käyttöön voileiville ja myös ruoanvalmistukseen. Runsaammin rasvaa sisältävät juustot voi hyvin säästää herkutteluun ja juhlahetkien kohokohdaksi.
Juustoon kuuluu myös suola. Se antaa makua ja vaikuttaa rakenteeseen ja kypsymiseen. Suolan määrää on pyritty jatkuvasti vähentämäään juustosta. Valio Emmental punaleima 17 % on hyvä esimerkki onnistuneesta rasvan ja suolan suhteen kevennetystä juustosta. Siinä on 17 % rasvaa ja vain 0,7 % suolaa ja sille on myönnetty Sydänmerkki. Myös Valio Edam 9% on Sydänmerkki juusto. Se sisältää rasvaa vain 9 % ja suolaa 1,2 %.
|
| Juusto ja vatsa |
| Runsaan juustonsyönnin arvellaan aiheuttavan ummetusta, mutta tätä ei ole voitu todentaa tutkimuksissa. Juusto ei sisällä kuituja, toisin kuin täysviljatuotteet, hedelmät tai kasvikset. Silti juustoja ei tarvitse karttaa, vaan tärkeämpää on huolehtia ruokavalion kuitu- ja nestepitoisuudesta sekä harrastaa liikuntaa säännöllisesti.
|
| Tutustu Valion juustovalikoimaan: |
| Valio juustot
|
 |
Yhteystiedot
