Kuka keksi Napoleon leivoksen? Lue ruokatarinoita!

Monen ruoan takana on mielenkiintoisia tarinoita. Millaisia tarinoita piilee Waldorfin salaatin, Napoleonin leivoksen tai Miilunpolttajan spagetin takana? Tule lukemaan ja hakemaan ruokaohjeet!

Aleksanterin leivos

Caesar salaatti

Charlotta

Ellen Svinhufvudin kakku

Lamingtonit

Miilunpolttajan spagetti

Aleksanterin leivos

Ensimmäinen leivos, joka Suomessa sai nimensä tunnetun henkilön mukaan. Suorakaiteen muotoinen vaaleanpunainen Aleksanterin leivos nimettiin Helsingissä 1818 vierailleen Venäjän keisari Aleksanteri I:n mukaan. Vaaleanpunaisessa Aleksanterin leivoksessa on kahden murotaikinalevyn välissä marmeladia, päällä kerros omenamarmeladia ja sokerikuorrute. Tarinan mukaan leivoksen kehitti eräs Helsinkiin asettunut sveitsiläinen leipuri.

Caesar salaatti

Kerrotaan, että Caesar-salaatti olisi syntynyt italialaissyntyisen kokin Caesar Cardini luomana v. 1924. Caesar oli italialainen ravintoloitsija ja kokki, joka asui San Diegossa Kaliforniassa.

Tunnetuin salaattiin liittyvä tarina kertoo, että Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivänä Caesarilla ei ollut ruokaa ravintolassaan. Kun suuri seurue saapui ruokailemaan ravintolaan, hän loihti salaatin siitä, mitä keittiöstä löytyi. Näin syntyi Caesar salaatti. Alkuperäisessä Caesar-salaatin kastikkeessa ei ollut anjovista, vaan maku syntyi Worcestershire-kastikkeesta. Cardinin perhe on patentoinut tämän ohjeen omiin nimiinsä.

Caesar salaatti on nykyisin todellinen klassikko. Caesar-kastike, romainesalaatti, leipäkrutongit ja parmesan-lastut tekevät salaatin. Täytteenä on usein kanaa tai katkarapuja.

Caesar Finlandia »

Caesarsalaatti suomalaiseen tapaan »

Kevyempi Caesarsalaatti »

Charlotta

Yhden tarinan mukaan Charlotte Russe -kakun alkuperä ulottuu 1700-luvun Venäjälle. Sen luojana pidetään Aleksanteri I:n ranskalaista kokkia. Toisen tarinan mukaan Napoleonin armeijassa taisteli kenraali du Pleiss, joka ansaitsi voitetun taistelun mukaan arvonimen Malakoffin herttua.

Herra du Pleiss oli omistautunut herkuttelulle. Hänen mukaansa nimettiin Charlotte Russen ehkä tunnetuin versio Charlotte Malakoff. Alun perin Charlotte ei kuitenkaan ollut Russe, vaan Charlotte à la Parisienne. Nimi vaihtui muotoon Russe venäläisen keittiön tultua muotiin 1800 luvun lopulla.

Alkuperäisen nimensä Charlotte on saanut korkeasta vuoasta, johon se on koottu. Oikeaoppisesti charlottevuoka vuorataan hienoilla sokeripikkuleivillä, mutta usein käytetään myös kääretorttua. Täytteeksi sopivat maustetut kermahyytelöt.

Suklainen charlotta »

Kurkkucharlotta »

Ellen Svinhufvudin kakku

Yksi Suomen tunnetuimmista kakuista. Mantelimarenkipohjainen ja kahvinmakuisesta täytteestä valmistettu kakku on saanut nimensä presidentin vaimolta, joka tarjosi kakkua kahvikutsuillaan. Tarina ei kerro, miten kakku maistui aviomiehelle.

Kakku on kahvipöydässä omimmillaan ja raikkaiden hedelmien kanssa tarjoiltuna myös juhlava jälkiruoka.

Lamingtonit

Lamingtonit eli kookos-kaakaoleivonnaiset ovat kotoisin Australiasta. Yhden tarinan mukaan ensimmäiset kookos-kaakaoleivonnaiset valmisti Queenslandin kuvernöörin rouva Lady Lamington yli sata vuotta sitten.

Toisen tarinan mukaan leivonnaiset ovat saaneet nimensä paroni Lamingtonin mukaan. Leivonnaiset kuulemma muistuttivat hattuja, joita lordi Lamington käytti.

Kolmannen tarinan mukaan kuvernööri tiputti vahingossa palan sokerikakkua kastikemaljaan ja heitti sen sitten olkapäänsä yli, jolloin kakkupala laskeutui maapähkinävoikulhoon. Maapähkinävoi vaihtui suklaaksi ja näin syntyivät Lamingtonit. Olipa tarina mikä hyvänsä, Lamingtoneja sopii nauttia teen tai sherryn kanssa.

Lamingtonit »

Miilunpolttajan spagetti

Italialaiselta nimeltään Spaghetti alla Carbonara. Ruoka on saanut nimensä miilunpolttajien mukaan. Se oli tuhtia ruokaa raskaan fyysisen työn tekijöille. Joidenkin mielestä ruoan nimi viittaa valmistustapaan. Pasta valmistettiin nimittäin hiilien päällä.

Yksi tarina kertoo nimen syntyneen mausteena käytetystä mustapippurista, joka näyttää pieniltä hiilen palasilta pastan seassa. Oli niin tai näin, lyhyesti spagettia, kananmunia ja pekonia kermakastikkeessa mustapippurilla maustettuna. Hyvää ja täyttävää!

Miilunpolttajan spagetti »

Napoleon-leivos

Napoleon-leivos on rapeakuorinen voitaikinaleivonnainen, jossa on kermainen täyte. Alun perin nimi juontuu leivoksen kotikaupungista, Italian Napolista. Ranskankielinen "napolitain"-sana (napolilainen) oli niin lähellä Napoleonia, että se muuntui pikkuhiljaa muotoon Napoleon. Itse Napoleon Bonapartella ei kuulemma ole mitään tekemistä leivoksen kanssa.

Napoleon-leivos »

Nizzan salaatti

Välimerellinen Nizzan salaatti voi vaihdella ulkonäöltään suuresti, mutta se kootaan aina samoista klassisista raaka-aineista. Pääosissa salaatissa ovat tonnikala, keitetyt perunat, oliivit, tomaatit, pavut ja kananmuna. Salaatti on kehitetty Nizzassa, josta sen lyhyt ja ytimekäs nimikin viittaa.

Nizzan salaatti »

Quiche Lorraine

Quiche Lorraine on kinkku-juustopiiras, joka on lähtöisin Alsacen maakunnasta Koillis-Ranskasta. Perinteisen Quiche Lorrainen maku syntyy pekonista, juustosta, kermasta, kananmunista ja purjosipulista. Raskas piiras on mukautuu nykypäivään, kun vaihdat pekonin kinkkuun ja käytät Valio ruokakermaa. Piiras on todellinen klassikko, joka syntyy vaivattomasti muutamalla raaka-aineella. Erilaisia piirasmuunnoksia löytyy satoja ympäri maailman.

Quiche Lorraine »

Pavlova

Hedelmillä tai marjoilla koristeltu marenkikakku. Tarinan mukaan venäläinen ballerina Anna Pavlova teki lähtemättömän vaikutuksen australialaiseen keittiömestariin, joka kehitti ihailemalleen naiselle Pavlovakakun. Hedelmäisen marenkiunelman valkoinen kuohkeus ja ilmava keveys kuvaavat tanssijattaren pukua ja hänen hennon haurasta olemustaan.

Pavlovaleivokset »

Runebergintorttu

Runebergin torttu on vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista valmistettu makea leivos. Päällä on sokerikuorrutus, jonka keskellä on vadelmahillosilmä. Torttu on saanut nimensä kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin mukaan. Tarinan mukaan tortun kehitti J. L. Runebergin vaimo Fredrika Runeberg 1850-luvulla. Kyseessä saattaa kuitenkin olla muunnelma porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Asteniuksen alun perin luomasta tortusta.

Runebergintortut »

Sacherkakku

Leivoksen kehitti 16-vuotias kokkiharjoittelija Franz Sacher v. 1832 ruhtinas Klemens Wenzel von Metternichille. Klassikko-kakun sisällä on aprikoosihilloa ja päällä suussa sulava suklaakuorrutus.

Sacherin poika Eduard Sacher perusti Itävallan Wieniin Hotel Sacherin ja Sacher-ravintolan. Viime vuosisadalla Sacherkakun nimen käyttöoikeudesta on käyty jopa oikeustaistelua!

Sacherkakku »

Stroganov

Ruoka perustuu vanhaan stroganovinpataan, jonka kehitti venäläisen Aleksandr Stroganovin kokki huonosti menneen metsästysretken jälkeen. Metsästysretkellä ei saatu kaadettua saalista ja suurelle, nälkäiselle porukalle piti nopeasti kehittää illallinen. Vaikka tarvikkeet olivat vähissä, kokki kehitti ruoan, johon kaikki ihastuivat. Stroganovin perusraaka-aineita ovat voissa paistetut lihakuutiot tai -suikaleet sekä suolakurkku.

Stroganov »

Stroganov 2 »

Toast Skågen

Toast Skågen on elegantti, suolainen katkarapuleipä, jossa tumman, kalaliemellä kostutetun leivän päälle kootaan maustettua ranskankermaa, katkarapuja ja tilliä. Leipä toimii hyvän illallisen alkupalana. Toast Skågenin kehitti toisen maailmansodan jälkeen ruotsalaisen perinneruoan vaalija, ravintoloitsija Tore Wretman. Nimi juontuu Tanskan pohjoiskärjen kalastajasatamasta Skagenista. Katkarapuherkku maistuu koko Pohjolassa!

Toast Skågen »

Viktoriankiisseli

Victoriankiisseli on perinteinen englantilainen jälkiruoka, joka on peräisin kuningatar Victorian illallispöydästä. Meillä Viktoriankiisseli on maidosta ja riisistä keitetty jälkiruokapuuro, johon makua ja rytmiä tuovat kerma, vanilja, marsipaani ja sitruuna. Kiisseli päättää juhlavan aterian elegantisti, melkein kuin hovissa!

Viktoriankiisseli à la cocos »

Waldorfinsalaatti

Waldorfinsalaatin juuret ulottuvat 1920-luvulle New Yorkin Waldorf-Astoria -hotelliin. Hotellin sveitsiläissyntyinen hovimestari Oskar Tschirsky suunnitteli salaatin hyväntekeväisyystanssiaisiin v. 1893. Salaatista tuli hetkessä menestys.

Alkuperäisessä Waldorfinsalaatissa oli lehtiselleriä, eikä siihen käytetty ananasta. Koska myös klassikot elävät ajassa, nykyisin salaatin perustan muodostavat usein juuriselleri, omena, ananas ja pähkinät. Salaatti maistuu keitetyn kinkun, kanan, juuston ja paahtoleivän kanssa. Kahvi- ja teepöydässä salaatti kootaan keoksi voidellulle vaalealle leipäviipaleelle. Koristele salaatinlehdillä, ananaksella ja rouhituilla pähkinöillä.

Waldorfinsalaatti »