Maitotilan talous 2 / 2008|
|
Tuomo Linnakallio, Heikki Kemppi Ensikokemukset vasikoiden kylmä-kasvatuksesta Suomessa Vasikat edustavat tulevaisuutta maitotilalla; vasikoissa on maidontuotannon tuleva potentiaali ja tilan jalostusperintö. Kukapa haluaisi vaarantaa vasikoiden terveyden puutteellisen hoidon tai olosuhteiden vuoksi? Navettojen vasikkatilat ovat olleet jatkuvan keskustelun kohteena. Uusia ratkaisuja tarvitaan. Kuulostelimme käytännön kokemuksia vasikkaiglujen käytöstä kahdella suomalaisella tilalla. Luonnossa lehmät ja vasikat käyskentelevät laitumilla sopivan kokoisissa laumoissa. Ne vaihtavat laidunpaikkaa ja kuljeskelevat sinne, missä on ruokaa ja turvaa. Vasikan vastustuskyky on kehittynyt kunnolla vasta 5–6 kuukauden iässä yleisiä taudinaiheuttajia vastaan. Sen kestävyys muutoinkin erilaisten olosuhdemuutosten osalta on silloin parempi. Navetassa vasikat vieroitetaan aikuisten seurasta pian syntymisen jälkeen. Pienessä tilassa on pysyvästi suuri määrä aikuisia tuotantoeläimiä, jotka tuottavat ympäristöönsä ulosteita ja kosteaa hengitysilmaa. Vasikoiden kannalta seuraamukset tunnetaan hyvin. Isoissa tuotantoyksiköissä vasikat kohtaavat uusia terveyshaittoja kasvaessaan samassa tilassa lehmien kanssa. Pahimpana ongelmana ovat hengitystietulehdukset, eivätkä ripulitkaan ole vieraita. Millainen on vasikoille terveellinen ympäristö? Vasikan perustarpeet ovat ainakin seuraavat: makuualustan tulee olla kuiva ja vedoton |
|
sekä hyvin kuivitettu. Ilmanvaihdon tulee olla sellainen, että vasikka saa raikasta hengitysilmaa. Pinta-alaa tulee olla ainakin 2 neliömetriä ja tilavuutta vähintään 6 kuutiometriä. Vasikoilla tulee olla näkö- ja kosketteluyhteys lajitovereihin. Entä lämpö? Mielipiteet vaihtelevat. Lainsäädännön mukaan eläimet on totutettava kylmäkasvatukseen vähitellen, eikä kylmään tottumattomia eläimiä saa siirtää lämpimästä pitopaikasta suoraan kylmä kasvatukseen kylmänä vuodenaikana (Vasikoiden hoito-opas 2003). Aineenvaihdunnan kannalta optimina pidetään jenkkitutkimuksissa +15 …+20...+25 asteen tasoa, jota kutsutaan termoneutraaliseksi alueeksi. Kuinka vasikkaiglut toimivat? Vasikkaiglut ovat Pohjois-Amerikan yleisin vasikoiden alkukasvatuspaikka. Perusteluina ovat juuri yllämainitut tekijät: hyvä ja raikas ilma, vedottomat ja kuivat olosuhteet sekä riittävästi tilaa nukkua ja liikkua. Vasikan on pysyttävä kuivana ja turkin puhtaana, jolloin se suojaa tehokkaammin kylmältä. Mikä tärkeintä, vasikat ovat aikuisten lehmien tautipaineiden ulottumattomissa raikkaasti ilmastoidussa omassa tilassaan. Iglun toimintaidea perustuu muutamaan ominaisuuteen. Yhden vasikan iglun sisätilavuus on noin 3–4 kuutiometriä. Iglussa on edessä yksi aukko ja säädettävät ilmastointiventtiilit katossa. Rakenne estää vedon iglun sisään täydellisesti mutta mahdollistaa samalla luonnollisen painovoimaisen ilmanvaihdon. Vasikan lämmöntuotto vastaa karkeasti 100 watin hehkulamppua. Raikas viileä ilma tulee igluun aukon alalaidasta. Se lämpenee, sieppaa kosteutta mukaansa, nousee ylös ja poistuu tuuletusventtiilistä ulos. Iglu tulee sijoittaa siten, että ympäristön kosteus ei pääse iglun alle, eli paras olisi esimerkiksi hyvä sorapeti. Iglun pieni tilavuus ja pieni kosteusmäärä suhteessa vasikan lämmöntuottoon toimivat erinomaisesti yhteen. Myös iglun sijoittaminen suojaan tuulilta ja oikeaan suuntaan auringon säteilyn kannalta on syytä huomioida. Lämpimillä ilmoilla iglut on syytä siirtää paikkaan, jossa ainakin kuumimman sään aikana vasikat voivat olla varjossa. Ei mikään laiskan Kokemukset kotimaasta ovat olleet lupaavia. Haastatellut tuottajat huomasivat toki myös kehittämisen kohteita. Aivan ensimmäiseksi kaksi maidontuottajaamme kiittelivät igluvasikoiden terveyttä. Kummallakin tilalla on aiemmin ollut ongelmana vasikkayskäja sen seurauksena antibioottihoidot, eikä vasikkakuolemiltakaan ole vältytty. Igluihin siirryttäessä vasikkayskä on jäänyt kokonaan pois. Vasikat ovat silmin nähden erinomaisen virkeitä ja elinvoimaisia. Vasikat ovat hyvillä ilmoilla iglun edustalla olevassa tarhassa ja silloin, kun juoksentelu ja naapurivasikoiden kanssa seurustelu tuntuu rattoisalta. Toinen tuottaja piti hyvin merkittävänä, että vasikoilla on virikkeellinen ympäristö, jossa ne voivat seurata tilan tapahtumia, liikettä ja lasten leikkejä. Kumpikin tila koki lisääntyneen hoitotyön palkitsevaksi. Tämä ei ole laiskan miehen menetelmä missään tapauksessa, mutta toisaalta terveet eläimet ovat kuitenkin helpompia hoitaa. Ennen kaikkea niistä saadaan hyviä pitoeläimiä. Juotto tulee tehdä talviaikaan kolme–neljä kertaa päivässä. Kuivituksen merkitys korostuu erityisesti kylmillä ilmoilla. Molemmilla tiloilla vasikat viedään kylmäpihaton poikimakarsinasta noin kahden vuorokauden ikäisinä omaan igluun, joko yksin tai toisen vasikan seuraan. Iglu voi olla myös suurempi ryhmäiglu, johon mahtuu esimerkiksi kahdeksan vasikkaa. Kehitettäväksi asiaksi molemmilla tiloilla koettiin iglualueen kattaminen ja mahdollisesti kolmen seinän suoja sateilta ja tuulilta. Katoksella on myös merkitystä hoitotyön miellyttävyyden kannalta. Samalla iglun ympäristö pysyy kuivempana. Toimiva ratkaisu Vasikkaiglu on toimiva ratkaisu pikkuvasikoiden alkukasvatukseen ainakin ensikokemusten perusteella. Jos vasikat menestyvät Pohjois-Amerikassa ja Ruotsissa igluissa, niin miksi eivät Suomessakin? Onnistuminen edellyttää asiaan paneutumista ja iglujen paikan suunnittelua. Erittäin suositeltavaa on myös suojakatoksen rakentaminen ainakin 2–3 seinällä varustettuna. Hyvä tulos edellyttää enemmän työtä muun muassa kuivittamisen ja juoton osalta, mutta ainakin esimerkkituottajillamme tuloksena ovat terveet ja pirteät vasikat.
Linnakallio on Valion neuvonta-agrologi. |
 |
Talousteema 2/2008 | Maito ja Me | Toimitus |
