Tuomo Linnakallio    

Murskevilja kelpo evästä naudoille

Murskesäilötty vilja soveltuu lehmien ruokintaan erinomaisen hyvin. Ruokintakokeet osoittavat maitotuotoksen olevan verrattavissa kuivattuun viljaan. Maidon pitoisuuksista rasva on murskesäilönnällä korkeampi. Työtehoseuran laskelmien mukaan murskesäilöntä on edullisin viljan säilöntämenetelmä. Murskevilja on siis oiva keino maitotilan kustannusjahdissa.

Keltatuleentumisasteella puitu jyvä on saavuttanut täyden kuiva-ainemäärän sekä energia- ja valkuaisarvon. Jyvien kosteus on tällöin yleensä 30 – 40 prosenttia. Ajallisesti puinti tehdään 2 -3 viikkoa ennen kuivattavan viljan puintia. Murskesäilönnässä säilyminen perustuu rehumassan happamuuteen ja hapettomuuteen samalla tavoin kuin nurmisäilörehun valmistuksessa. Tavoiteltava pH on alle neljän, jolloin tapahtuu ainoastaan puhdas maitohappokäyminen. Puitu vilja litistetään valssimyllyllä ja säilötään mahdollisimman ilmatiiviisti varastoon pakattuna ja huolellisesti peitettynä. Kosteana säilötty vilja on pölyämätöntä, mikä on etu erityisesti käsin ruokinnassa. Seosrehuruokintaan murskevilja on erinomainen komponentti. Valmiiksi litistetty vilja on nopea lastata apevaunuun vaikkapa laakasiilosta.

Murskevilja makkarassa
Yleisimmin murskevilja varastoidaan laakasiiloihin tai vastaaviin tasovarastoihin. Uutena vaihtoehtona murskesäilövilja voidaan pakata muovituubiin. Tehokkaan valssimyllyn perään on liitetty pakkaaja. Valssimylly-pakkaaja murskaa, hapottaa ja pakkaa viljamassan ”muovimakkaraan”. Tuubiin säilöntä on nopeaa ja tehokasta, eikä vaadi kiinteitä rakennelmia. Menetelmä soveltuu hyvin urakointiin.

Anjalankoskelainen Kari Metso aloitti lypsykarjatilallaan viljan murskesäilönnän 1987. Aluksi murskeviljaa tehtiin ainoastaan oman tilan tarpeisiin.

Kolme vuotta sitten hän hankki valssimylly – pakkaajan, jota käytetään myös urakoinnissa. Murskeviljan tekoa kertyy tälle kesälle noin 100 hehtaarin alalta.

Tänä kesänä käyttöön otettu Murskan mylly pystyy reilun 10 tonnin tuntitehoon. Kari Metso toteaa että myllyn teho riittää vaikka kahdelle puimurille. Myllymies joutui Metson mukaan odottelemaan vaikka lähipellolta puitiin 14 jalan puimurilla. Päivän työsaavutuksena 100 tonnin ”lehmänmakkara” ei ole mitenkään mahdoton, hän toteaa.

Kari Metso yhdessä poikansa Mikan kanssa ovat urakointipalveluja tarjoavassa Urakkauunot porukassa. Urakkauunoihin voi käydä tutustumassa osoitteessa: www.urakkauunot.com.