Tiina Karlström    

Prosessin hallinta ratkaisee
Maitotili tehdään säilörehulla

Laatujärjestelmästä tai nykyisellä nimityksellä toimintajärjestelmästä on elintarvikeketjussa puhuttu joidenkin mielestä jopa kyllästymiseen asti. Kun toimintajärjestelmän oivaltaa arkiseksi työvälineeksi, siitä saa tilan johtamisen kautta selvää taloudellista hyötyä. Kannattavan maidontuotannon perusta on omassa yrityksessä valmistettu säilörehu. 

Esimerkki todellisesta tapahtumasta kertoo, kuinka maitotila selviytyi vaikeasta rehuvuodesta johdonmukaisella toiminnalla.

Säilörehun ruokinnallisen laadun hallinta on yksi maitotilayrityksen merkittävimmistä prosesseista. Säilörehua ei mikään kaupallinen taho myy, joten sen hinta-laatu –suhteesta on maitotilayrittäjän kiinnostuttava itse. Kun säilörehun merkitystä maidon tuotantokustannuksista alkaa tarkastella syvemmin, huomaa, että sen laatu ja määrä ovat päätekijät, jotka tekevät tuotantovuodesta joko hyvän tai huonon, mitattiin tulosta sitten lehmien maitotuotoksena, hedelmällisyytenä tai terveytenä. Sama lopputulos saadaan myös laskemalla maidon tuotantokustannus ja ihmisten työskentelymieliala.

Kaunistelu ei kannata

Kun säilörehun merkitystä maidon tuotantokustannuksista alkaa tarkastella syvemmin, huomaa, että sen laatu ja määrä ovat päätekijät, jotka tekevät tuotantovuodesta joko hyvän tai huonon.

Maitotilayrityksen johtaminen on jatkuvaa itsensä kanssa kilpailemista. Tulokset eivät synny, vaan ne tehdään. Jos saavutettuja tuloksia halutaan muuttaa, se tapahtuu vain tekemisen muuttumisen kautta. Toimintajärjestelmän suunnittele-toteutaarvioi- paranna –ajatteluketju on siihen hyvä työväline. Sen käyttöön on mahdollista saada ulkopuolista asiantuntija-apua joko yhden neuvojan tai kokonaisen neuvontatiimin muodossa. Useampi silmäpari näkee enemmän.

Kotieläintilojen yksikkökokojen kasvaessa, johtamisen osaaminen on tullut yrityksen tärkeimmäksi ja merkittävimmäksi kilpailukykytekijäksi. Se, joka toimintajärjestelmän johtamisen hallitsee, menestyy myös tulevaisuudessa.

Saavutettuja tuloksia analysoitaessa ei kannata kaunistella todellisuutta. Vasta, kun ongelma otetaan reilusti käsittelyyn, sille alkaa tapahtua jotain. Iloiseksi tekevästä suurpiirteisestä kustannuslaskelmasta ei ole mitään käytännön hyötyä.

Kustannuslaskennassa kannattaa lähtötiedot laskea mahdollisimman tarkoin ja todellisuutta kuvaaviksi. Silloin myös lopputulos on luotettava. Kun laskentaa on tehty usean vuoden ajalta, voidaan viiden vuoden keskiarvon todeta kuvaavan tilan todellista tuotantokustannusta, jossa vuosittaiset investointien ja sään aiheuttamat muutokset ovat korjaantuneet pois.

Sää on ainoa tekijä säilörehun tuotantokustannuksissa, johon tilalla ei voida vaikuttaa. Kaikkeen muuhun voidaan.

Tuotannon tunnusluvut ja tavoitteet
Tunnusluku	Vuosi 2005	Vuosi 2006	Muutos	Tavoite	Viim. 12 kk (8/2007)
Säilörehu:
D-arvo	62	70	+ 8	yli 68	72
Raakavalkuainen	17,1	17,7	+ 0,6	15-18	17,9
Ammoniakkityppi % kok N	15,6	6	-9,6	alle 7	3
Ry / kg KA	0,82	0,96	+ 0,14	yli 0,93	0,99
Syönti-indeksi	85	103	+ 18	yli 100	107
Tuotanto:
Keskituotos	8 837	9 011	+ 174	12 000	8 788
Maidon valk	3,50	3,52	+ 0,02	3,50	3,57
Rehukustannus sent / l	10,37	9,52	-0,85	alle 10
Ostorehukustannus sent / meijerimaitolitra	7,94	5,80	- 2,14	alle 6
Väkirehu %	70	45	-26	45	45
Tankkimaidon urea	40	34	-6	30-35	34
Työskentelymieliala	huono	hyvä	+		erinomainen

Huono säilörehu kallista
Säilörehu säätelee maidon määrää ja laatua kaikista eniten. Ostorehutäydennyksellä ratkaistaan vain lopullinen yhtälö säilörehun ruokinnallisen laadun ja lehmien ruokinnallisen tarpeen välillä. Ruokinnan suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen on mielenkiintoista, kuin haaste kovaan urheilusuoritukseen.

Kun tulevan sisäruokintakauden säilörehuanalyyseja tulkitaan, on rohkeasti katsottava totuutta silmiin. Jos säilörehu määrällisesti tai laadullisesti epäonnistui, järkevä yrittäjä ei siirrä vahinkoa lehmille, vaan korjaa rehustuksen kohdalleen. Näin kokonaistappiot jäävät pienemmiksi.

Johdonmukaista toimintaa
Taulukossa esitetty tilaesimerkki on tosielämästä. Nimeä ei mainita, koska sillä ei ole asiankannalta merkitystä. Yritys on tulevaisuuden maidontuotantoon vahvasti panostava. Esimerkissä mainittuihin vuosiin osuu koko prosessin rinnalle myös karjakoon kasvattaminen. Tilalla on siis monta rautaa tulessa, mutta asiat on muutoksen ja kiireen keskellä laitettu tärkeysjärjestykseen ja siitä pidetään johdomukaisesti kiinni.

Vuosi 2005 oli lähes painajaismainen. Investoinnin suunnitteluoli loppusuoralla, samoin sukupolvenvaihdos. Kesällä satoi lähes taukoamatta, mutta säilörehu oli kasvavalle karjamäärälle silti tehtävä. Uudistus säilörehun korjuukoneketjuun oli tulossa vasta seuraavalle satokaudelle, joten vanhoin systeemein oli pärjättävä. Nurmirehun hapotusta lisättiin, koska kasvusto oli märkää. Myös rehumassan polkemiseen ja painotukseen sekä puristenesteen poistamiseen keskityttiin olosuhteisiin nähden maksimaalisella teholla. Valmiin rehun analyysit näyttivät, että niissä silti epäonnistuttiin.

Ruokinnansuunnitteluvaiheessa tilanne oli analysoituna selvillä. Rehuanalyysit toimitettiin maitotilaneuvojalle, joka pystyi valmistautumaan tilakäyntiin ja haasteelliseen ruokinnansuunnitteluun.

Tilalla oli aito tahtotila ongelman ratkaisemiseen ja eläinaineksen laatuun panostettua pääomaa ei haluttu riskeerata. Tuotostaso ja eläinten tuotantokunto haluttiin ensisijaisesti säilyttää, jotta paras eläinaines saadaan säilytettyä uuteen tuotantoyksikköön. Tilalla käytössä oleva seosrehuruokinta helpotti osaltaan neuvojan työtä. Suuret rehunkäyttömäärät ja tehokkaat koneet antoivat mahdollisuuden tuoremäskin käyttöön säilörehua korvaavana komponenttina. Koska sama säilörehutilanne oli muillakin maidontuottajilla ainakin määrän suhteen, ostosäilörehun varaan ruokintaa ei suunniteltu.

Säilörehun puutteita korvattiin tuoremäskin lisäksi nostamalla väkirehun määrää. Tilanne näkyi ostorehukustannuksen nousuna, mutta lehmien maitotuotos ja terveys pystyttiin säilyttämään ennallaan. Säilörehua jouduttiin keväällä ennakkosuunnitelmista poiketen ostamaan, koska voihappoitiöt vaaransivat maidon laadun.

Isäntäväen fyysinen ja psyykkinen kestokyky oli talven aikana sietokyvyn ylärajoilla, mutta Valion ja ProAgrian neuvojien yhteistyöllä ja avulla sisäruokintakaudesta selvittiin seuraavaan satokauteen asiallisesti.

Työ palkitaan
Saavutettuja tuloksia analysoitaessa voidaan todeta, että säilörehuprosessissa tapahtunut virhe voitiin katkaista navetan ovella lähes kokonaan. Ainoa poikkeus oli voihappoitiömäärä, joka hälytti meijerin analyyseissa. Säilörehun varastopaikka oli liian lähellä maitohuoneen ilmanvaihtoa, joten keväällä rehu jouduttiin ajamaan pois tilakeskuksesta ja ostamaan tilalle uutta säilörehua. Lehmien tuotantoluvut pysyivät kuitenkin hyvinä, eikä säilörehun pitkälle hajonneen valkuaisen aiheuttama tankkimaidon korkea ureapitoisuuskaan päässyt aiheuttamaan hedelmällisyysongelmia. Kaikkein kovimmalla olivat ihmiset.

Satokauteen 2006 lähdettiin taisteluasenteella ja uudella säilörehukoneketjulla. Korjuusäät olivat paremmat ja erityishuomio kiinnitettiin rehumassan hapotukseen, polkemiseen ja peittämiseen. Kun tekstiviesti maitotilaneuvojalle uusista rehuanalyyseista saapui, oli aika huokaista helpotuksesta ja iloita saavutuksista.

Hyvän kierre on jatkanut kulkuaan. Ei sattumalta, vaan oikeiden asioiden oikein tekemisellä. Viimeisen 12 kuukauden tulos tilalta näyttää hienolta ja työ elintarvikeketjun alkupäässä tuntuu taas hyvältä.