Sisäruokinta 6 / 2004


Siim Older näyttää kuinka verho nostetaan kesäajaksi ylös. Verho rullautuu suojaan kattotuolin alle auringon uv-säteilyltä. Lintujen pääsyn navettaan
estää muovinen lintuverkko joka toimii talvikautena verhon tukena sivutuulelta. Talviaikaan verhon ylärakoa säädellään navetan sisällä olevalla säätimellä.


Valoa ja raikasta ilmaa tulvii seinän yläosasta navettaan. Kevät-, kesä- ja syysaikaan verhot ovat pääsääntöisesti kokonaan auki.


Suomen ensimmäinen, kanadalainen verhoseinäratkaisu asennettiin elokuussa Ilmajoelle. Kanadalaisen Sun-North Systems LTD myyntipäällikkö John McFadzean (keskellä) ja firman tuotteita Eestissä edustava Siim Older (oik.) asensivat seinäverhot 60-lehmän pihattoon yhden päivän aikana. Kuvassa vasemmalla arkkitehti yo. Jouni Pitkäranta Seinäjoelta, joka on suunnitellut pihaton ja vastasi ilmanvaihtoseminaarin järjestelyistä.

Tuomo Linnakallio  

Ilmaa ja valoa navettaan verhoseinällä

Navetan ilmanvaihdon ongelmiin pureuduttiin elokuussa Seinäjoella pidetyssä seminaarissa. Luennoitsijoina Seinäjoen seminaarissa olivat Siim Older Eestistä ja John McFadzean Kanadasta. He esittelivät verhoseinäisiä navettaratkaisuja. Kanadassa verhoseiniä on käytetty menestyksekkäästi jo liki 30 vuoden ajan. Seminaarin yhteydessä esiteltiin myös ensimmäinen  Suomeen asennettu verhoseinä.

Kun puhutaan navetoiden ilmanvaihdosta on Kanada meille suomalaisille hyvä esimerkkikohde. Kanadalainen talvi on kylmä ja luminen kuten meillä Suomessa. Kanadassa ilman lämpötila vaihtelee +30 C° ja -30 C° välillä. Keski-Kanadassa pakkanen saattaa pysytellä -30 C° yhtämittaisesti jopa kahden kuukauden ajan. Kanadalaisten navetoiden ilmanvaihto on silti kehittynyt luonnollisen ilmanvaihdon suuntaan.

Verhoseinät ja poistohormit

Uudet navetat Kanadassa, Eestissä ja Suomessa ovat pääpiirteissään hyvin samanlaisia, 2+2 ja 3+3 -rivisiä pihatoita. Kanadalaiset ja eestiläiset pihatot ovat toki suurempia eläinmäärältään.

Halvan maidon maassa Eestissä rakennukset tehdään niukalla budjetilla ja tämän vuoksi rakennukset tehdään eristämättöminä. Tuottaville eläimille pyritään silti saamaan mahdollisimman hyvät olosuhteet, niihin kuuluu mm. parsipedit jotka Siim Olderin mukaan asennetaan jossain tapauksissa tiivistetylle soralle ilman parren pohjavalua. Kanadalaiset navetat ovat pääsääntöisesti eristettyjä "frost-free" pihattoja. Navetoiden katoissa ja päätyseinissä on eristeet ja sivuseinissä verhot. Eristeet katossa estävät talvella lämmön karkaamista ja toisaalta myös kesän kuumuuden pääsyä navettaan.

Sekä Older että John McFadzean painottavat, että talviaikaan pihatoissa kylmyyttä suurempi ongelma on ammoniakki ja kosteus. Ammoniakin ja kosteuden poistamiseen navetasta tarvitaan riittävä ilmanvaihto. Jos kosteutta aiotaan saada 


Sisäruokinta
6/2004

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

poistettua on lämpötilan annettava laskea, koska rakennukseen on tuotava sisään enemmän raikasta ilmaa kertoo John McFadzean. Ilman tuloa navettaan ohjaillaan verhoseinän yläosan rakoa muuttamalla. Raikas ilma valuu seinän yläosasta lattialle ja lämmetessään sitoo itseensä kosteutta sekä kaasuja ja poistuu harjalla olevien poistohormien kautta. Kanadassa koko rakennuksen sivuseinä toteutetaan verhoseinällä. Kesäaikaan verhot avataan kokonaan ja ilmanvaihto hoituu läpivirtauksella, tällöin vain noin 5 % ilmasta poistuu hormien kautta McFadzean kertoo. Talviaikaan kaikki ilma poistuu hormien kautta, joita on sijoitettu kattoon 5-6 metrin välein. Poistohormit ovat hyvin eristettyjä ja niissä on mekaaninen säätöläppä yläosassa.

Verhoseinäratkaisuihin voi käydä tutustumassa osoitteessa www.sunnorth.com.

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.

Jos lehmät osaisivat puhua

Siim Older Eestistä kertoi lehmän perustarpeista. Jos lehmät osaisivat puhua, ne toivoisivat: hyvälaatuista rehua koko vuorokauden ajan, juotavaksi paljon hyvälaatuista, puhdasta vettä sekä märehtimiseen ja lepoon hyvän parren. Tämän lisäksi lehmä vaatii asuinpaikaltaan raikasta ilmaa eli toimivan ilmanvaihdon.

Lehmän vaatimukset luulisi olevan helposti toteutettavissa ja rehun ja veden osalta asiat ovatkin pääsääntöisesti kunnossa. Myös parsien tilanne on hyvää vauhtia kohentumassa. Suurimmat puutteet löytyvät ilmanvaihdosta.

 

 

 alkuun Sisäruokinta 2/2004 | Maito ja Me | Toimitus