Minna Koivula 
Esa Mäntysaari 

Maitoisa tunnistaa ongelmakohdat

Maitotiloilla tapahtuu jatkuvasti tuotantoon vaikuttavia muutoksia eläinaineksessa ja tuotantoympäristössä. Karjan tuotokseen vaikuttavat mm. mittaushetkellä lypsyssä olevien lehmien ikä, lypsykauden vaihe, poikimisajankohta, geneettiset ominaisuudet sekä eläinten ruokinta ja hoito. Tuotosvastetta on 

kuitenkin vaikea mitata ja kohdentaa esim. tiettyyn ruokinnassa tai hoidossa tapahtuvaan muutokseen. Tuotannonohjauksessa onkin käyttöä sovellukselle, jonka avulla pystytään tarkemmin arvioimaan tuotantoympäristöstä johtuvaa vaihtelua.

Lypsykarjan jalostusarvostelulla pyritään tunnistamaan eläimet, jotka ovat perinnölliseltä tuotantokyvyltään tai muilta jalostettavilta ominaisuuksiltaan parhaita. Nykyään Suomessa sekä tuotanto- että solulukuominaisuuksien jalostusarvostelut lasketaan ns. koelypsymallilla. Kuten jo nimi kertoo, koelypsymallissa eläinten jalostusarvot ratkaistaan suoraan yksittäisten koelypsymittausten perusteella. Paitsi että tuottaa luotettavammat jalostusarvot, koelypsymalli mahdollistaa myös ympäristövaihtelun ja karjojen yksilöllisen vuodenaikaisvaihtelun huomioon ottamisen paremmin kuin mikään aikaisemmin käytetty arvostelumalli. Samalla saadaan karjatasolla tarkempaa tietoa esim. poikkeavista koelypsyistä ja toistuvista maidontuotantoominaisuuksista tai soluluvussa tapahtuvista hyppäyksistä.

Koelypsymallin kahdesta karjakohtaisesta ympäristötekijästä, karja-poikimavuodesta ja koelypsykuukaudesta, saadut ratkaisut voidaan yhdistää ns. karjan kuukausiratkaisuiksi. Karjan kuukausiratkaisut eroavat karjan keskimääräisestä koelypsytuotoksesta siten, että ne ovat riippumattomia esim. eläinten poikimaiän, lypsykauden vaiheen ja jalostusarvon vaikutuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki eläimet tiettynä koelypsypäivänä on asetettu ikäänkuin samalla viivalle näiden tekijöiden suhteen ja jäljelle jäävät erot karjojen välillä johtuvat eläinten ruokinnasta ja hoidosta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää mm. tilakohtaisten hoitoratkaisujen suunnittelussa.

Kuukausiratkaisujen hyödyntäminen

Karjan kuukausiratkaisuihin perustuva tuotannonohjauksen työkalu on tarjottu karjanomistajien ja neuvojien käyttöön Maitoisa verkkosovelluksessa vuodesta 2001 saakka. Maitoisa löytyy Maatalouden Laskentakeskuksen palvelimelta, www.mloy.fi ja sen käyttö vaatii käyttäjätunnuksen ja salasanan. Tänä vuonna Maitoisaa uudistetaan ja syksystä lähtien maidontuotanto- ominaisuuksien lisäksi myös solulukujen kuukausiratkaisut ovat tarkasteltavissa.

Maitoisan antamat karjan kuukausiratkaisut ovat poikkeamia koko maan keskimääräisestä tasosta. Maitopoikkeamat ovat koelypsypäivän keskimääräinen mittalypsymaitotuotos (kg) lehmää kohti, rasva- ja valkuaispitoisuudet puolestaan prosenttiyksikköjä. Tuotanto-ominaisuuksien lisäksi nykyään on mahdollista saada myös solulukupoikkeamat (solua/1000ml, loge asteikolle muunnettuna). Luvut pystytään laskemaan kaikille karjantarkkailukarjoille ja mukana ovat kaikki lehmät, joilla koelypsypäivänä on poikimisesta kulunut yli 7 päivää tai alle vuosi. Koska karjakuukausiratkaisut ovat poikkeamia maan keskiarvosta, karjalla, joka seuraa täsmälleen maan keskitasoa, kuukausiratkaisuja kuvaa tasainen nollaviiva. Positiivinen poikkeama nollatasosta kertoo maidontuotanto-ominaisuuksilla, että tilan ruokinta ja hoito ovat keskimääräistä parempia. Soluluvulla taas positiivinen poikkeama kertoo tilalla mahdollisesti keskimääräistä useammin ilmenevistä utareterveysongelmista. Mallinnettujen kuukausiratkaisujen avulla voidaan siis tunnistaa koelypsypäivät, jolloin kuukausiratkaisut ovat poikenneet yleisestä tasosta. Samoin voidaan ennustaa, miten tulevana vuonna käy, jos tilan hoitokäytännöt pysyvät samanlaisina. Alueellisten vertailulukujen, ns. aluekvantiilien avulla puolestaan käyttäjä voi katsoa, miten oma karja sijoittuu valtakunnallisesti, maaseutukeskuksessa tai tukialueella.

Kuukausiratkaisuista voidaan havaita säännöllisesti toistuvat trendit, tilastollisesti merkitsevät poikkeamat koelypsypäivissä ja mahdollisesti taloudellisestikin merkittävät ilmiöt.

Tyypillisiä Maitoisan paljastamia ongelmia ovat mm.

1) liian vähäinen ruokinta, jolloin maito-, valkuais- ja rasvapoikkeamat ovat koko ajan negatiivisia

2) vuodenaikaan liittyvät ruokinnan ongelmat, jolloin maitopoikkeamissa on havaittavissa notkahdukset

3) utareterveyden ongelmat puolestaan paljastuvat solulukupoikkeamien hyppäyksinä

4) epäonnistuminen hiehojen kasvatuksessa, joka näkyy ensikoiden ja useamman kerran poikineiden lehmien maito-, valkuaispitoisuuspoikkeamien isoina eroina.

Tuotannonohjauksen apuväline

Tällä hetkellä Maitoisassa on saatavilla karjojen kuukausiratkaisut vuodesta 1996 lähtien sekä graafisesti että taulukkolaskentaa varten lukuina. Tätä varhaisemmat tiedot aina vuodesta 1988 alkaen esitetään pylväsdiagrammina kuukausiratkaisujen vuosikeskiarvoina. Maitoisan käyttäjä voi myös tallentaa omalle tietokoneelleen karjansa kuukausiratkaisut, alueelliset vertailuluvut, samoin kuin mallinnetut kuukausiratkaisut. Esimerkin kuvassa näkyy MTT:n ASMO ydinkarjan useamman kerran poikineiden lehmien maitopoikkeamat vuodesta 2001 lähtien. Mallinnettu ennustekäyrä on piirretty vuoden 2004 loppuun saakka. Tilastollisesti merkitsevät (sekä positiiviset että negatiiviset) poikkeamat havainnollistetaan kuvassa mustilla pisteillä. Kuvan perusteella voi havaita, että ydinkarjan lehmien mallinnettu maitopoikkeamakäyrä seuraa hyvin todellista maitopoikkeamakäyrää. Samoin voidaan havaita, että ydinkarjassa ruokinta ja hoito on onnistunut valtakunnallisesti verrattuna hyvin, koska maan keskiarvo on 0-viivalla ja ydinkarjan lehmien maitopoikkeama on koko ajan selvästi positiivinen. Vaikka karjassa onkin keskimäärin mennyt hyvin, kuviossa on myös havaittavissa muutama hieman heikompi jakso, ajoittuen alkukesään, laidunkauden alkuun sekä syksyyn, sisäruokintakauden alkuun. Näin ollen aina voi löytyä asioita, joihin kiinnittää tuotannonohjauksessa ja tilanhoidossa huomiota. Maitoisan tehokkuus onkin juuri tässä: sen avulla voidaan havainnollistaa tilan ongelmakohtia ja niihin voidaan paremmin tarttua.

Kirjoittajat ovat tukijoita 
MTT:n Eläinjalostuksen tutkimusyksikössä Jokioisilla.