Elevaattori nostaa viljan myllyyn, jossa siihen lisätään myös AIV 2 säilöntäaine. Myllystä säilöntävalmis murske siirretään lietsolla ilmatiiviseen torniin.
Kuvat Aino Murtomaa-Niskala

Honkolan kartanon tilanhoitaja Kalevi Nevala kertoo kuivatun viljan tarvinneen kymmenen erilaista siirtoa matkallaan pellolta ruokintapöydälle. Murskeviljalla ketju on selkeästi yksinkertaisempi ja halvempi. 

Maittavaa rehua tehokkaalla korjuuketjulla

Honkolan kartanossa Urjalassa on usean vuoden kokemus murskesäilönnästä. Korjuu on tehokasta ja rehuyksikköhinta edullinen, tilanhoitaja Kalevi Nevala sanoo.

Honkolan kartanossa murskesäilöntään siirryttiin, kun kuivurin uusiminen tuli ajankohtaiseksi. Samalla mietittiin työnkäyttö ja kustannukset koko rehuketjussa pellolta ruokintapöydälle, tilanhoitaja Kalevi Nevala kertoo.

Laskelmat osoittivat murskesäilöntämenetelmän olevan kuivurin uusimista halvempi sekä investointi- että käyttökustannuksiltaan. Lisäksi murskevilja sopi hyvin käytössä olevaan seosrehuruokintaan.

Käytäntö on Nevalan mukaan vahvistanut laskelmat.

- Murskesäilöntä on työnkäytöltään yksinkertaisempi ja taloudellisesti kuivattua viljaa edullisempi ratkaisu.

Tehokas menetelmä

Honkolan kartanossa murskesäilöntä tapahtuu 3 työntekijän ketjussa. Yksi pui, toinen ajaa 

viljaa pellolta tornille 6-8 peräkärryllä. Kolmas hoitaa tornilla murskamyllyn, jossa viljaan lisätään myös AIV 2 - säilöntäaine ja edelleen viljan myllystä torniin. Hitain vaihe ketjussa on murskaus ja tornin täyttö, jossa työvuoro on 1,5 kertainen puintiin verrattuna, Nevala sanoo. Koneketjuna on leikkuuleveydeltään 4,5 metrinen Claas Lexion puimuri, Aimo Kortteen Konepajan Murska-mylly sekä reilut 1200 kuutiota vetävä Harvestore tornisiilo.

Torniin saadaan päivässä 20 hehtaarin kaurat. Keskisato on ollut 5000 kg/ha, Nevala kertoo.

Nevalan mukaan happolisäys varmistaa säilyvyyden ja on rehussa makutekijä.

Ilmatiiviissä siilossa vilja muhii maltaan tuoksuiseksi ja makuiseksi, houkuttelevaksi rehuksi, joka maistuu eläimille.

Maittavaa rehua

Honkolan kartanossa Urjalassa viljellään 400 peltohehtaaria, josta kauraa 250 ha ja loput säilörehunurmea. Karjassa on 200 lypsävää ja 300 emakkoa.

Lypsykarja ruokitaan pääasiassa omista rehuista koostuvalla seosrehulla. Säilörehun ja murskeviljan lisänä seoksessa on rypsiä, olkea, melassia ja kivennäiset. Maitotuotos on keskimäärin 8200 kg/v.

Aperuokinta oli käytössä jo murskeviljaan siirryttäessä, Nevala kertoo. Murskevilja ei aiheuttanut merkittäviä muutoksia tuotoksiin. Keskituotos on koko ajan kasvanut lievästi.

Murskevilja on erittäin maittavaa, Nevala kertoo. Myös vasikoille viedään murskekauraa pyöräkuormaajalla ja se maistuu hyvin. Sikalassa murskeviljaa syötetään joutilaille emakoille.

Kirjoittaja on Maito ja Me -lehden päätoimittaja