Maito ja Me -lehti

säilörehuruokinta puoltaa tarkkuussilppurikorjuuta. Selvitettävä on myöskin vaatiiko rehunjako ajomiehen vai liikkuuko ruokkija kiskoilla ohjelmoinnin mukaisesti.

Säilörehun välivarastoinnin merkitys korostuu etenkin pakkastalvina. Siirretäänkö rehu rehulavoilla, rehuvaunulla tai koneellisella jakolaitteella lehmien syötäväksi, vaatii tilakohtaisen pohdinnan. Miten rehu- ja ruokintaketju toimii, jos tuotantoa laajennetaan? Ratkaisevaa on ruokintapöydän leveys, sen pituus ja muoto. Lisäksi konevalinnoissa on pohdittava jakokertojen lukumääriä vuorokaudessa. Paljonko rehua sopii vaunun säiliöön ja mille eläinmäärälle yksi täyttökerta riittää. Jos säilörehu joudutaan varastoimaan märkänä, rehua kuivaainemäärällä mitattuna sopii täyttöpöytään tai jakovaunuun huomattavasti vähemmän kuin kuivempaa rehua.

Ruokintakiskojen asentaminen parsinavettaan vaatii oman suunnittelunsa. Samalla on ratkaistava, missä jakovaunun täyttö tapahtuu ja miten sijoitetaan vaunun latauspaikka sivuun varsinaiselta ruokintalinjalta.

Maito- ja tyhjöputkien lisäksi katon rajaan asennetaan usein kiskot lypsinten siirtämiseen. Jos navetan sisäkorkeus on pieni, kiskojärjestelmien suunnittelu ja asentaminen vaatii todella paljon pohdintaa.

Pihatoissa rehunjakoon vaikuttaa ruokintapaikkojen suhde eläinmäärään. Automaattinen lypsyjärjestelmä vaatii väkirehua lypsyasemalla, sekä säilö- tai seosrehun jakokertojen lisäämistä.

Pihatoissa säilörehun jakoon soveltuvat samat ketjut kuin parsinavetassakin. Väkirehukioskit voivat jakaa 1-3 rehua ohjelmoinnin mukaisesti.

Pisimmälle vietyä rehunjakoa edustaa seosrehuruokinta. Seosrehua voidaan jakaa apevaunulla, matto- tai ketjupöydällä sekä kiskovaunulla. Seosrehuruokinnan toteuttaminen vaatii varastot eri rehujakeille ja puhtaat piha-alueet.

Väkirehujen kohdalla on mietittävä oman viljan varastointi ja jauhatus sekä rehunjako navetassa. Yhtälailla suunnitellaan ostorehut ja niiden käyttö.

Pyörillä työnnettävän väkirehuvaunun säiliö lokeroidaan eri rehulle ja annostelu tapahtuu mitta-astioilla tai punnitsevalla rehukauhalla.

Kiskovaunussa on myöskin useamman rehun sekä kivennäisten jakomahdollisuus tai vaunu voi tehdä rehuseoksen eri rehujakeista. Lehmäkohtainen jako toteutetaan tilavuuspainon tai punnitsemisen perusteella. Jakotarkkuuttta tulee tarkkailla säännöllisin punnituksin.

Sähkökäyttöinen kiskoilla kulkeva säilörehuvaunu

Nilsiän Murtolahdessa Katri ja Markku Väänäsen pihatossa laakasiiloihin varastoitu tarkkuussilputtu säilörehu siirretään täyttöpöydälle 2-3 pv välein. Huma-säilörehuvaunu täytetään käsiohjauksella. Voimavirtakäyttöinen ruokkija liikkuu kiskoilla ja se vaatii ajomiehen. Vaunun tilavuus on 2,5 m3. Väänäset jakavat säilörehua 53 lypsävän ja 50–60 kpl nuorkarjamäärälle neljästi päivässä. Pohdinnan alla on jakokertojen lisääminen vielä viiteen. Säilörehuvaunulla on jaettu myöskin kuivaa heinää. Murtolan karjan väkirehustus hoituu kolmella kioskilla. Nuorkarjalle väkirehu valuu kioskien täyttölinjasta ja jako tehdään perinteisellä tavalla.

Monikäyttöinen pienkuormaaja

Matti Niskasen ja Anna-Stiina Juntusen tilalla Kiuruveden Luupuvedellä säilörehun jakokoneena on Avant-pienkuormaaja. Koneen varustukseen kuuluu rehu- ja sorakauha, lakaisuharja ja perinteinen rehupihti. Rehutilan lattialle varastoitu tarkkuussilputtu säilörehu kauhotaan kyytiin ja jako parsinavetassa tapahtuu käynnistämällä pohjakuljetin. Kankaanpään karja 19 lypsävää ja yli 40-päinen nuorkarja saa säilörehua 4 kertaa päivässä. Väkirehut jaetaan työntövaunusta. Annostelussa käytetään mitta-astioita. Tilalla on aloitettu uuden pihattonavetan rakentaminen. Uusi pihattohalli tulee entisen navetan jatkeeksi ja siihen tulee 44 lypsävän paikat. Samalla ruokintalinjan pituus jatkuu 80 metriin. Rehumäärän ja jakomatkan pidentyessä tila on varautunut syöttöpöydän ja kiskovaunun vaatimiin tilavarauksiin.

Kiskoruokkija ja ajettava säilörehuvaunu

Vieremän Salahmilla Eija ja Jouko Åkerlundin tilalla kolme vuotta sitten laajennetussa 38 lypsävän ja nuorkarjan parsinavetassa ruokintaratkaisut toteutettiin väkirehun kiskoruokkijalla ja ajettavalla Varmo-säilörehuvaunulla. Samalla asennettiin myöskin lypsinkiskot. Tilan viljelysten hajanaisuudesta johtuen päädyttiin paalirehuun. Ryhälänmäen tilalla tehdään vuosittain 900-1000 pyöröpaalia. Varmo-säilörehuvaunu on sähkö-hydrauliikkajärjestelmällä varustettu. Säilörehua jaetaan kahdesti päivässä. Väkirehua kiskoruokkija annostelee lypsäville viidesti päivässä. Jakolaitteet ovat toimineet hyvin.

Ajettava rehuvaunu ja väkirehuautomaatit

Marja ja Markku Räsäsen tilalla Maaningan Tuovilanlahdessa esikuivattu säilörehu varastoidaan kolmeen laakasiiloon. Säilörehu jaetaan polttomoottorikäyttöisellä NK-vaunulla. Ajettava rehuvaunu liikkuu rehupihalla, pihaton ja vanhemman parsinavetan ruokintapöydällä. Silputtua säilörehua jaetaan 45 lypsävälle ja 120 pääluvun nuorkarjalle kahdesti päivässä. Säilörehuvaunun tilavuus on 5,5 m3 ja se riittää hyvin pihatossa yhdelle jakokerralle. Aikaisemman vaunun tilavuus oli vain 3,5 m3 ja sitä joutui täytämään kesken jakokerran. Vaunu on varustettu ohjaustehostimella ja se liikkuu ketterästi pituuteensa nähden. Pihatossa väkirehun jakelun hoitaa 2 automaattia.

Seosrehuruokinta

Harri ja Minna Laitisen tilalla Siilinjärvellä uusi pihattonavetta valmistui 2003. Suurehkolle n. 70 lehmän karjalle ja poikimassa oleville hiehoille ruokintaketjuksi valittiin seosrehuruokinta. Osa Laitilan tilan nuorkarjaa on sijoitettu vanhaan pihattorakennukseen, ja se ruokitaan erillisrehuilla.

Uuteen pihattoon tehtiin 4,8 m levyinen ruokintapöytä. Navettahallin jatkeena on lämmin rehukeskus, jossa on tilaa myöskin vaunun ja käyttötraktorin säilytykseen. Ruokintalinjan molemmin puolin makuuparsia käytävineen on kaksi riviä. Pohjaratkaisu mahdollisti ruokintapaikan jokaiselle eläimelle.

Karjan seosrehu valmistetaan kotoisesta säilörehusta, ohra-kauraseoksesta, rypsistä ja tuoreleikkeestä. Lisäksi seosrehu koostuu kivennäisseoksesta ja karkeasta suolasta. Rehujakeita varten tilalle on valmistumassa uusi siilotyyppinen rehukeskus, josta traktorin etukuormaajalla rehut siirretään seosrehuvaunuun. Rehuseosta, jossa raakavalkuaista on 17-18 % kuiva-aineessa, lehmät saavat kahdesti päivässä. Pihatossa ei ole erillisiä ruokintakioskeja väkirehulle.

Harri Laitinen kertoo koneiden ja rehustuksen vastanneen sille asetettuja odotuksia.