Pekka Petäjäsuvanto 

Uusia ratkaisuja navetan ilmanvaihtoon

Suomen olosuhteissa navetan ilmanvaihdon toteuttaminen on vaativa tehtävä. Epäonnistuneita ratkaisuja löytyy jopa uusista, nykyaikaisista navetoista. Usein ongelmana on talviaikainen kosteus, joka vain pahenee kevättä kohden. Kosteuden lisäksi ongelmana keväällä on korkea lämpötila.

Mikä onkaan otollisempi elintila pöpöille kuin lämmin ja kostea navettarakennus. Pahimmillaan navetalla jyllää utaretulehdus lehmästä toiseen. Eikä kesäkään tuo tilanteeseen helpotusta, sillä ylimääräisen lämmön poistaminen navetasta on usein ylitsepääsemätön ongelma.

Onko meillä Suomessa käynyt niin, että olemme yrittäneet väkisin siirtää parsinavetan ilmastoinnin pihatoihin? Monella tavoin olemme navetasta kosteutta ja lämpöä poistaneet sekä raikasta ilmaa navettaan tuoneet. Kokeiltu on monenlaista puhallinta, korvausilma-aukkoa tai -kattoa, itkupintaa ja hienoa säätölaitetta. Vaihtuuko ilma vai onko melu ja jytinä navetan sisällä ainoa merkki ilmanvaihdon toimivuudesta? Olemmeko pyrkineet mahdottomaan ratkaisuun, kun olemme talvella yrittäneet pitää navetan lämpötilan +12 C°? Kesällä olemme samoilla koneilla pyrkineet purkamaan ylimääräisen lämmön pois.

Uusia suuria pihatoita on toteutettu luonnollisella ilmanvaihdolla harjapoiston avulla. Ajatus on valtavan hyvä. Mutta luonnollinen ilmanvaihto on kummasti muuttunut näissäkin ratkaisussa tekniikan riemuvoitoksi sääasemineen ym. kalliine laiteratkaisuineen.

Kanadalainen malli

Arktisissa olosuhteissa Kanadassa on käytäntöön viety hyvillä kokemuksilla toisenlaista ratkaisua. Talvella hyväksytään navetan jäähtyminen jopa lähelle nollaa. Siitä pidetään huoli, ettei lanta pääse jäätymään navetan lattialle. Talvella ulkoilma tulee seinäverhon päältä pienestä raosta poistuen poistoilmatorvien kautta. Poistoilmatorvissa ei ole puhallinta, ainoastaan säätöläppä. Tuloksena on kuiva ja raikas ilma navetan sisällä.

Kesällä, keväällä ja syksyllä kanadalaisissa navetoissa ilma tulee toisesta avoimesta seinän puolikkaasta sisään ja toisesta ulos. Seinäaukkojen suuruuteen tehdään karkeat säädöt. Navetan katon poistoilmatorvet ovat käyttämättömät. Esimerkiksi keväällä navetan sisällä on lähes laidunolosuhteet. Tuloksena on kuiva, raikas ja lähes hajuton navettailma. Kaikki tämä ilman suurien koneiden pauhuntaa.

Uskomattomalta kuulostaa kanadalaisten navetan ilmanvaihtomenetelmä. Olisiko meillä jotakin oppimista tästä erilaisesta ilmanvaihtoratkaisusta? Kumottaisiin vanhat käsitteet.

Mitä jos hyväksyisimme navettailman jäähtymisen talven olosuhteissa lähelle nollaa? Samalla jo etukäteen varautuisimme siihen että pidämme lämpötilan navetalla plussan puolella ja hyväksymme lisälämmön navetalle. Vasikat laittaisimme omaan osastoonsa, jossa tietenkin lämpötila olisi korkeampi. Lypsäjän työskentelymukavuutta lisäisimme säteilylämmittimillä. Saisimmeko näin navetoihimme selkeästi paremman ilmanvaihdon ympäri vuoden?

Mikä parasta, nämä uudet ilmanvaihtoratkaisut ovat hankinta- ja käyttökustannuksiltaan edullisempia entisiin ratkaisuihin verrattuna. Yleensäkin rakentamiskustannuksia navetan osalta meidän pitää jatkossa seurata paljon nykyistä tarkemmin. Teemmekö lehmillemme liian arvokkaita hotelleja? Pystyykö lehmä maksamaan hotellinsa laskun?

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.