Sisäruokinta 14.9.2005 Seosrehuvaunulla tehty seos voidaan jakaa rehuvaunulla, kiskoruokkijalla, ketjurehupöydällä tai mattoruokkijalla. Kuvat Tuomo Linnakallio 
Itsekulkeva täyttöjyrsimellä varustettu seosrehuvaunu on varsinainen ruokinnan monitoimikone. Se lastaa rehut varastosta, sekoittaa ja jakaa valmiin seoksen eläimille.  Seosrehuvaunulla tehty seos voidaan jakaa rehuvaunulla, kiskoruokkijalla, ketjurehu- pöydällä tai mattoruokkijalla. |
Vaihtoehtoja ruokinnassa Seosrehu hyödyntää edullisia rehujakeita Maidontuotannon volyymin kasvaessa vaaditaan tehostusta myös ruokintaan. Suuret rehumäärät ja vaihtelevat rehukomponentit ovat haaste ruokinnan koneellistamisessa. Tärkeää on nähdä tulevaisuuteen ja miettiä miten karjan ruokinta tulee kehittymään. Seosrehuruokinta on yleistymässä lypsykarjoissa. Rehuyksikön hintaan on syytä kiinnittää huomiota. Esimerkkinä rehuviljan käsittely;
viljan kuivaus 60 senttiä maksavalla öljyllä tuottaa huomattavasti kalliimmat rehuyksiköt
kuin viljan murskesäilöntä. Näiden edullisempien rehujakeiden on toki myös sovelluttava
tilan rehunjakojärjestelmään ilman suurta työmenekin kasvua. |
|
selviää moitteettomasti rehupaaleista, jäätyneestä ja pitkäsilppuisesta rehusta.
Suomen oloissa näihin ongelmarehuihin kannattaa varautua kaikilla lypsykarjatiloilla. Yleisin tapa on jakaa seosrehu ruokintapöydälle suoraan vaunusta navetan läpi ajaen. Helppoa ja yksinkertaista sekä harvoin ongelmia aiheuttavaa tekniikkaa, näin monet käyttäjät perustelevat valitsemaansa menetelmää. Edellytyksenä on kovapohjaiset kulkuväylät, joissa päivittäinen liikennöinti sujuu ruokintahygieniaa vaarantamatta. Lypsykarjatiloilla seosrehu jaetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa tai kerran päivässä. Näin hoituu siis seosrehuruokinta yksinkertaisimmillaan. Käytäntö on osoittanut ettei seosrehuruokinnan yhteydessä tarvita erillisiä väkirehuruokkijoita. Automatiikka lisääntyy Uusissa lypsykarjanavetoissa ruokinta usein automatisoidaan mahdollisimman pitkälle. Tavoitteena on työmäärän vähentäminen eläinten ruokinnassa, rehun jakokertojen lisääminen ja eläinten aktivointi liikkumiseen etenkin automaattilypsyn yhteydessä. Leveiden rehupöytien sijaan rakennetaan ruokinta kiskoruokkijoiden ja erilaisten rehukuljettimien varaan, jolloin rehupöytä voi olla hyvinkin kapea. Rehupöydän leveyden kaventaminen tuo kustannussäästöjä eläinhallin osalta, mutta lisää niitä vastaavasti rehuvaraston osalle. Syöttöpöydät tai kiinteät rehusekoittimet pitää sijoittaa hyvin rakennettuun, mielellään puolilämpimään tilaan ja pöydän kaventamisessa saatu säästö hupenee helposti varaston rakentamiseen. Seosrehuvaunulla voi ajaa ulkoa suoraan navettaan, toki vaunulle ja traktorille on myös hyvä varata talviajaksi eristetty tila vaikkapa konehallista. Kiskoruokkijat ja sähkökäyttöiset kiinteät rehusekoittimet vaativat toimiakseen pääsääntöisesti tarkkuussilputun säilörehun. Ongelmia on ilmennyt jo pitempisilppuisen noukinvaunulla korjatun rehun kanssa. Rehupaalien käyttö edellyttää erillistä paalisilppuria. Sähkökäyttöiset sekoittimet vaativat tehokkaat moottorit, isot pääsulakkeet ja kuluttavat runsaasti kallista sähköenergiaa. Automatiikan toimivuus ja kesto ankarissa navettaolosuhteissa on myös huomioon otettava epävarmuustekijä. On varmistettava karjan ruokinta myös mahdollisen laiterikon yhteydessä. Seosrehuruokinnassa on mahdollisuuksia moniin tilakohtaisiin ratkaisuihin. Maidontuotantoa kehitettäessä seosrehuruokintaan kannattaa tutustua huolellisesti ja laskea eri ruokintavaihtoehdot. Seosrehulla lypsykarjaansa ruokkivia tiloja löytyy satoja ympäri Suomea. Hyviä esimerkkejä ja sopivia kohteita seosrehuruokintaan tutustumiseen löytyy jo siis varsin helposti. Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi
|
 |
Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |