Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa juhli 80-vuotista taivaltaan seminaarin merkeissä. Tutkimusasema järjesti yhdessä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan kanssa tapahtuman jonka teemana oli "Kotoisen rehun kilpailukyky.
Tutkimusaseman johtajan, Erkki Joki-Tokolan mukaan tärkeimpinä Ruukin tutkimuskohteina
ovat nurmi- ja lihanautatutkimukset. Peltokasvitutkimuksia tehdään myös viljan
ja
perunan osalta. Alueelliset kehityshankkeet ovat myös olennainen osa tämän
päivän tutkimusaseman elämää.
Edullinen väkirehu
parantaa kannattavuutta
Talousagronomi Heikki Ojala ProAgria Keski-Pohjanmaalta puhui seminaariväelle kannattavan
maidontuotannon tekijöistä. Kannattavaan maidontuotantoon on lähes aina yhdistetty
korkea lehmien vuosituotos. Mutta jo 10 senttiä alhaisempi väkirehukilon kilohinta
mahdollistaa lähes 1000 kilon alhaisemman vuosituotoksen kannattavuuden pysyessä
tilalla samana. Poikimakerran mukaan ottaminen (taulukko) lisää entisestään
sallittua tuotoseroa.
Hyviä mittareita
kannattavaan maidontuotantoon
Hyviä mittareita rehukustannusten vertailuun ovat rehukustannus senttiä rehuyksikköä
kohden ja ostorehukustannus tuotettua maitolitraa kohden. Ostorehukustannus
tuotettua maitolitraa kohden on helppo jokaisen laskea. Sen saa jakamalla kirjanpidosta
ostorehukulut verovuoden aikana meijeriin toimitetulla maitomäärällä. Esimerkiksi
Keski-Pohjanmaan alueella on ostorehuissa suuret vaihtelut. Osa tiloista tuottaa maidon 3
sentillä mutta osalla menee kaupan rehua 20 sentillä tuotettua maitolitraa kohden.
Paksumpi
rahapussi
Tila voi parantaa tulostaan kyseenalaistamalla ja pohtimalla ruokinnan nykykäytäntöjä, ja
varsinkin laajentavalla tilalle se on välttämätöntä. Keskituotoksen nousu ei ole ainoa keino
vaikuttaa kannattavuuteen.
Taloudellinen tulos syntyy hyvästä kokonaisuudesta. Siihen vaikuttaa alhainen rehukustannus,
lehmien pitkä keskiikä ja hyvä vuosituotos. Korkean rehukustannuksen syy
tilalla on yleensä kallis ostorehu ja oman pellon huono satotaso.
Kannattavuutta voi parantaa
ilman karjamäärän lisäystä
Heikki Ojala kertoi myös tilaesimerkin tulotason parannuksesta ilman lehmien lisäystä.
Tila muutti ruokinnan täysrehusta vilja- ja rypsiruokintaan ja paransi nurmen ja viljan
satotasoja. Yhteensä 20 lehmän ja 40 hehtaarin tilalla jäi verotettavaa tuloa yli 7 000
euroa enemmän käteen.
Kirjoittaja on Lapin maidon tuotantoneuvoja
ja Valion neuvonta-agrologi.
Nykyistä alhaisempi rehukustannus ja lehmän korkeampi elinikä sallivat jopa 1 500 litran tuotoseron katteen alentumatta!
(Alla on vertailu eri hintaisten väkirehujen ja poikimakertojen vaikutuksesta tarvittavaan maitotuotokseen saman katteen saavuttamiseksi maitotilalla lehmäpaikkaa kohden) Lähde: Lea Puumala