Sisäruokinta 6 / 2005


Laitumien hyvä kunto takaa tasaisen maitotuotoksen koko laidunkauden 
ajaksi. Kuvat Mari Korkiakangas


Sirpa, Kalervo ja Jesse Kallio rehevästi 
kasvavan laitumen äärellä. Tilalla on 
hyvät kokemukset yksivuotisen 
raiheinän  käytöstä laitumilla. Kalervo 
Kallio suosittelee kokeilemaan.


Kalliot rakensivat uuden asuin-
rakennuksen 1986 ja navetan 1993. 
Navetassa on 24 parsipaikkaa lehmille
ja nuorkarjatilat.

Mari Korkiakangas 

Rinteen tilalla tehdään 
Suomen parasta säilörehua

Elokuun puolivälissä Rinteen tilalla Pyhäjoen Yppärin kylässä on säilörehun toinen sato tehty. Viljelijäpariskunta Sirpa ja Kalervo Kallio ovat panostaneet aina säilörehun hyvään laatuun. Siitä tunnustuksena heidän säilörehunsa valittiin vuonna 2004 Suomen parhaaksi säilörehuksi Artturi-kilpailussa. Myös tämän kesän sadosta isäntä odottaa huippulaatua.

Sirpa ja Kalervo Kallio ovat olleet Rinteen tilan isäntä ja emäntä vuodesta 1982. Isännän vanhemmat laittoivat lehmät välillä jo pois, mutta Kalervo Kallio ei tyytynyt pelkkiin lihasikoihin. Hän ennätti olla kolme vuotta vieraalla töissä ennen päätoimiseksi isännäksi alkamistaan. 

Vastuuta tilasta hän joutui ottamaan jo 17-vuotiaana isänsä kuoltua. Emäntä löytyi samalta kylältä, maatilalta. Aluksi Kallioiden navetassa lypsi 12 lehmää. 

Peltoa raivattu

Peltoa Rinteen tilalla oli tilanpitoa aloitettaessa 22 hehtaaria. Kalervo Kallio on raivannut itse uutta peltoa ja lisäksion ostettu emännän kotitilan pellot. Tällä hetkellä peltoa on 45 hehtaaria. Kaikki ovat omaa maata.
Säilörehua tehdään kaksi kertaa kesässä 15 hehtaarilta. Noin yhdeksän hehtaaria on laitumena ja loput viljalla, ohralla ja kauralla. Uusjaon myötä


Sisäruokinta
6/2004

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

suurin osa tilan pelloista on aivan talouskeskuksen läheisyydessä. Tilan metsäpinta ala on 120 hehtaaria.

Investointeja ja perhe-elämää

Samana vuonna, kun Sirpa ja Kalervo ottivat tilan haltuunsa eli vuonna 1982, he menivät kihloihin ja kaksi vuotta myöhemmin naimisiin. Seuraavana vuonna syntyi esikoinen, Jussi. 

Uusi päärakennus rakennettiin vuonna 1986 ja nykyinen navetta vuonna 1993, omalla rahoituksella ja pankkilainalla. Navetassa on 24 lehmänpartta ja nuorenkarjan tilat. Sonneja kasvatettiin aikaisemmin, mutta nykyään kaikki paikat ovat lehmille ja uudistukseen varatuille hiehoille. Tällä hetkellä navetassa on 21 lypsävää, ja poikimista odottaa yhdeksän kantavaa hiehoa.

1995 rakennettiin rehusiilot navetan päähän ja viime talvena niitä korotettiin metrillä. Nyt kaikki säilörehu mahtuu siiloihin. 2000 vuonna investoitiin uuteen putkilypsykoneeseen, lypsinkiskoihin ja automaattiruokkijaan. Maitotankki uusittiin hetki sitten vanhan käydessä pieneksi lehmien tuotoksen noustessa. 

Säilörehun laatu Suomen huippua 

Säilörehu tehdään naapurin kanssa yhteisillä koneilla. Säilörehu korjataan esikuivattuna tarkkuussilppurilla. Rinteen tilan neljästä lapsesta on iso apu säilörehunteon aikaan: kaksi tytärtä ovat apuna lypsyllä ja vanhin pojista ajaa siirtokärryä. Kalervo-isäntä itse hoitaa säilörehun polkemisen siilolla ja naapurin isäntä ajaa silppuria.

Säilörehun hyvä laatu perustuu huolellisuuteen ja tarkkuuteen. Säilörehu pitää tehdä ajallaan, säilöntäainetta käytetään nuukailematta ja siilot painotetaan huolella. 

Kalervo Kallio korostaa peltojen peruskuntoa säilörehun laadun tekijänä ja ennen kaikkea eläinten terveyden varmistajana. Kun pellot on kunnolla lannoitettu ja hivenja kivennäisaineet ovat kunnossa, näin lehmät ja vasikat pysyvät terveinä.

Laitumeen kannattaa panostaa

Yksivuotinen italianraiheinä pitää lehmien maitotuotoksen hyvänä syksyllä. Kalervo Kallion kokemuksen mukaan pelkkä timotei ei ole riittävän hyvä laidunkasvina. Vaikka timoteinurmi olisi syksyyn asti hyvän näköistä, se ei lypsätä ja maitotuotos laskee syksyä kohti. Italianraiheinä sen sijaan on parhaimmillaan heinäkuun puolivälin jälkeen ja lypsättää hyvin myös syksyllä. Kalervo suosittelee muillekin lämpimästi kokeilemaan yksivuotista laidunnurmea. Väkirehua annetaan laidunkaudella neljä kertaa: ennen lypsyjä ja lypsyjen jälkeen.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Tulevaisuudessa Kalliot haluavat edelleen kehittää tilaansa ilman suurempia investointeja. Opiskelemalla uusia asioita ja avoimella asenteella voi pienilläkin muutoksilla saada hyviä tuloksia aikaan. Tilan jatkajasta ei ole vielä tietoa, mutta lasten mukanaolo töissä sekä isäntäparin kannustava esimerkki tilan hoidossa saattavat vielä innostaa jonkun lapsista jatkamaan.

Kalliot ovat tyytyväisiä tämän hetkiseen tilanteeseen ja siihen, että tämän kokoisella tilalla työmäärä on aivan sopiva. He kertovat olevansa kotiihmisiä ja viihtyvänsä hyvin kotona ja kotoisissa askareissa. Isäntä mainitsee työn parhaina puolina sen, kun koko ajan voi tehdä jotain itse: huoltaa ja korjailla koneita ja aina löytää jotain pientä rakentamista. Iloinen ja reipas elämänasenne näkyy ja on tuottanut tulosta Rinteen tilan kehityksessä.

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.

Rinteen tilan tiedot pähkinänkuoressa:
Tilan nimi:  Rinne
Viljelijät:  Sirpa ja Kalervo Kallio
Kunta ja kylä:  Pyhäjoki, Yppärin kylä
Peltoala:  45 hehtaaria
Lehmämäärä:  24 parsipaikkaa
Navettatyyppi:  Parsinavetta, rakennettu 1993
Tuotos:  Keskituotos 8 300 litraa, rasvaprosentti 4,35 ja valkuaisprosentti 3,52
Ruokintamalli:  Huippulaatuinen säilörehu, ohra+kaura ja puolitiiviste
Osuuskunta: Pohjolan Maito

 

Miten Rinteen tilalla saadaan 
Suomen parasta säilörehua?
Kalervo Kallion niksit säilörehun tekoon:
  kasvuston seuranta, tarkkaile nurmen kasvuastetta päivittäin
  huolellinen niitto, riittävän pitkä sänki 
  keväällä jätetään 2-3 hehtaaria pystyyn, ja kaadetaan vasta, kun aletaan keräämään muuta rehua. Tämä hieman tuoreempi rehu ajetaan siilossa päällimmäiseksi. Tämä estää rehun lämpenemisen pinnasta, jos rehu on oikein kuivaa. Syksyllä tätä ei yleensä tarvitse tehdä, koska rehu on tuoreempaa
  happoa reilusti, ei kannata pihdata 
  viimeisiin kuormiin happoa vielä reilummasti
  hyvä polkeminen, ja koko ajan ollaan asialla
  sementtipainot polkemistraktorissa
  siilo peitetään nopeasti ja hietasäkit reunoille painoksi. Muuten siilo painotetaan sahanpurulla
  pellon hyvä peruskunto

 

 

 

 alkuun Sisäruokinta 6/2005 | Maito ja Me | Toimitus