Parviaiset ostavat oman viljan lisäksi luomukauraa lähialueen tiloilta. Vilja jauhetaan valssimyllyssä ja samalla lisätään rypsitäydennys.

Rimmimäen tilakeskus on avarassa maisemassa. Suunnitelmissa on navetan laajennus. 

Heikki Niskanen

Rimminmäen karja 
syö luomurehua

Pirkko ja Antti Parviaisen Rimminmäen maitotila sijaitsee Varpaisjärven kunnan Jonsan kylässä. Peltojen siirto luomuun käynnistyi kesällä 1995. Peltoviljelyn luomutukea on saatu vuodesta 1998 lähtien. Luomumaidon keräilyyn tila liittyi viime huhtikuussa. Karjan keskituotos on 8200 litraa.

Pirkko ja Antti Parviainen ovat viljelleet tilaa vuodesta 1992 lähtien. Perheen lapsista Heikki on 11 v ja Kalle 8 v.

Luomumaitoa tilalla tuottavat 30 lypsävää ja rehua karjalle kasvatetaan 48,5 hehtaarilla. Tilalla pellot tuottavat nurmirehua lähes 40 ha alueelta. Laidunalaa pihaton läheisyydessä on 5-6 ha. Nurmet uusitaan suojaviljalla, ohra-kauraseosta on kasvussa 10 ha. Säilörehu korjataan yhteiskoneilla pyöröpaaleiksi. Sisäruokintakaudelle on varattu 800 paalin rehumäärä. Karja saa säilörehua myös kesällä. Laidunlohkoilta lehmillä on avoin kulku pihattoon säilörehun ja väkirehun syöntiin. Talvikautena lypsävät käyttävät säilörehua päivässä 3 paalia ja kesällä riittää 1-2 paalia/pv laitumien kunnosta riippuen.

Kesällä 2002 viljelykiertoon otettu kevätviljaseos on tilalle uusi viljelykasvi. Viimeksi tilalla on kasvatettu viljaa 1973. Suojakasvina käytetystä, säilörehuksi korjatusta virna-, herne-, ohra- ja kauraseoksesta on luovuttu heikon maittavuuden vuoksi.

Luomutuotannossa täysrehu korvataan kotoisella viljalla ja rypsillä. Säilörehun valmistuksesta tilalla 

on pitkät perinteet. AIV-rehua Rimminmäessä valmistettiin jo kesällä 1929.

Tilalla on pihattonavetta lypsyparsilla. Nuorkarja on laakasiiloista rakennetussa hieho-osastossa. Parviaisilla on valmiina pihaton laajentamissuunnitelmat. Suunnitelmien mukaan lehmien määrä nousee 51 lypsävään. Rehutiloihin lisätään vielä nuorkarjapaikkoja ja samalla rakennetaan säilörehulle tilavampi välivarasto.

Lypsävillä on väkirehukioskit. Säilörehu jaetaan pienkuormaajalla. Lietelanta ilmastetaan käytettäväksi suojaviljalle. Osa lietteestä markkinoidaan lähialueen tiloille.

Luomuruokinta perustuu rehututkimuksiin

Pyöröpaalit on varastoitu peltolohkoittain pieniksi ryhmiksi. Nauhamaisista paaliriveistä on luovuttu. -Tiedämme jo ennakkoon, millaista rehua kullakin lohkolla on. Jänikset ovat muodostuneet tällä alueella suureksi ongelmaksi. Varsinaisia pesäkoloja paaleihin ei ole vielä ilmaantunut, mutta kynsillä tehtyjä viiltoja on runsaasti. Olemme suojanneet paalivarastoja verkoilla ja tarkkailemme niitä jatkuvasti, Antti Parviainen kertoo.

Rehunäytteitä 800 paalista otetaan heti syksyllä kymmenkunta. Kivennäistutkimuksia teetetään aina pääsadoista. Näytteet kerätään syöttövaiheessa ruokintaan tuoduista paaleista. Paalit on valittu edustavasti lohkokohtaisesta varastosta. Luomuneuvojan kanssa selvitetään rehumäärät, lisärehujen hankinnat sekä tehdään ruokintasuunnitelmat. Karjalle ostetaan lähialueen luomutiloilta lähinnä kauraa. Sen ostomäärä on lähellä 60 tonnia. Luomuviljan ostohinta on noin 1,5 kertainen tavalliseen viljaan verrattuna.

-Seuraamme päivittäin säilörehun laatua. Syötämme usein valkuaisrikkaampaa ja laihempaa rehua samanaikaisesti, jolloin paalien väliset koostumuserot saadaan poistettua. Märät paalit tilalla syötetään heti syyskaudella, Pirkko ja Antti selvittävät paalien ruokintakäyttöä.

-Jo ennen viralliseen luomuun siirtymistä meillä oli selvillä apilarehujen korkea valkuaispitoisuus, sekä poikkeavat kivennäispitoisuudet. Valkuaistasoon voimme vaikuttaa oikealla korjuuajalla. Kalsiumia meidän rehussa on runsaasti ja joudumme ummessa oleville varaamaan Ca-köyhempää rehua halvaustilanteiden estämiseksi. Talvikaudeksi varaamme vielä olkea erikoisryhmille, isäntäväki jatkaa.

Väkirehuruokinta toteutuu kioskien kautta. Vilja jauhetaan valssimyllyllä ja samalla väkirehuun lisätään rypsitäydennys. Tavallisen rypsin käyttö on luomussa rajoitettua. -Luomurypsin saanti on edelleen on vaikeaa. Suurempi rypsimäärä lisäisi karjan tuotosta, Pirkko ja Antti toteavat.

Ruokinnan onnistumista Parviaiset seuraavat päivittäin. Tilamaidon ureaseuranta, lehmäkohtaiset maitomäärät, rehujen syöntimäärät ja lannan koostumus ovat hyviä mittareita. Lisäksi lehmien kuntoseuranta saa suuren painoarvon. -Artturi-analyysistä seuraamme D-arvoa ja rehun valkuaispitoisuutta laatuarvojen lisäksi ja korjaamme ruokintaa tarvittaessa, Pirkko ja Antti painottavat.

Luomumaidolla tulevaisuuteen

-Luotamme luomumaidon tuottamiseen. Luomutuotteilla on aina omat etunsa, ne ovat puhtaampia. Myös eläinten hyvinvointiin kiinnitetään suuri huomio. Tietyn turvallisuuden antaa sekin, että ostamme luomuviljaa lähialueelta, tiedämme ja tunnemme sen viljelyn paremmin kuin muualta ostetun viljan kohdalta, Pirkko ja Antti Parviainen korostavat. - Tilan talous ei ole mennyt ainakaan huonompaan suuntaan, mitä se oli ennen luomuun siirtymistä. Investoimme navettaan ja lisäämme luomumaidon tuotantoa, isäntäväki toteaa.

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.