Olavi Koskimäki

Rahtimylläritoiminta tutuksi

Rahtimylläritoiminta on vielä varsin tuntematon asia suurelle osalle maidontuottajia ja neuvojia. Aila ja Paavo Pajala kutsuivat lähitilojensa isäntiä ja emäntiä sekä neuvojia tutustumaan rahtimyllärin työhön maitotilalleen Alajärven Paalijärvenkylällä Etelä-Pohjanmaalla.

Pajalan tilan omat viljat, noin 40 tonnia, eivät riitä koko vuodeksi 35 lypsylehmän karjalle, vaan täydennystä ostetaan. Paalijärven kylällä rehuviljan viljelyala on kasvanut menneinä vuosina lopettaneiden karjatilojen siirryttyä viljatiloiksi. - Läheltä on saatavissa runsaasti rehuviljaa kun omat varastot loppuvat, sanoo Paavo Pajala. Läheltä ostettaessa rahtikustannus jää pieneksi ja ilman välityspalkkioita tehdyssä viljakaupassa sekä ostaja että myyjä pärjäävät kun hyödyt pannaan puoliksi.

Pajalassa sekä säilörehusta että kaurasta on rehuanalyysit, joiden pohjalta ruokintasuunnitelma on laadittu. Maitotilaneuvoja Minna Huiskalan laatima väkirehujen "resepti" pitää sisällään 70 % viljaa, 4 % melassileikettä, 22 % valkuaistiivistettä, 2 % seosmelassia ja 2 % kivennäistä. Väkirehuseoksen koostumus on optimoitu Märe -ohjelmalla Pajalan karjalle sopivaksi.

Navetassa robotti jakaa rehun

Rahtimylläri Teemu Oja siirtää "reseptin" tiedot 

myllyauton ohjauskeskukseen, joka käskyttää kuorma-auton päällä olevaa "rehutehdasta". Mylly ja sekoituslaitteisto laitetaan käyntiin ja kohta on malliksi yksi suursäkki täynnä seosta asiasta kiinnostuneen yleisön nähtävillä. Muu osa tehdystä, yhteensä noin 9 tonnin erästä puhalletaan suoraan rehuvaraston siiloon. Parsinavetan väkirehurobotti huolehtii valmiin seoksen jaon eläimille automaattisesti. Seos on käytännössä täysrehua vastaavaa.

Aamulla ennen Pajalan työnäytöstä rahtimylläri Teemu Oja on jo käynyt läheisellä Tuomo Paalijärven maitotilalla, jossa tehtiin 8 tonnin erä rehuseosta. Tuomo Paalijärvi arvioi, että heille tehty rehuerä riittää kuudeksi viikoksi. Sitten tehdään taas uusi erä seosta ja tarvittaessa tarkennetaan sen koostumusta esimerkiksi säilörehun sulavuuden muuttuessa.

Teemu Oja sanoo, että työnäytöksellä tehdään rahtimylläritoimintaa tutuksi. Asiakkaita onkin tullut tasaisena virtana lisää ja toinen myllyauto saadaan käyttöön syyskuun lopulla. Yhden myllyauton kapasiteetti on 5-6 asiakastilaa päivässä. Samalla tilalla käydään esimerkiksi kuuden viikon välein. Myllyn jauhatusteho on 10 tonnia tunnissa ja valmista rehuseosta saadaan varastosiiloon 6-7 tonnia tunnissa. Asiakkaalle rehuseoksen valmistuksen kustannus on 24 euroa/1000 kiloa. Kun asiakastila on tullut tutuksi, tekee rahtimylläri työnsä ilman talonväen paikallaoloa.

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.