RAIJA TAMMINEN  

ProRehustus-palvelu 
ruokinnan suunnittelussa

Sisäruokintakauden valmistelut huipentuivat Seppälän tilalla Haminan Metsäkylässä ProRehustus -palvelun ruokinnan suunnitteluun elokuun puolivälin tienoilla. Tarkkana isäntäväkenä Eija ja Pekka Seppälä panostivat nytkin sopivan rehuratkaisun löytämiseen karjalleen. Palvelun toteutti ProAgria Kymenlaakson Maaseutukeskuksen maitotilaneuvoja Pekka Eerola.

Seppälän tila on vanha sukutila, jonka nykyinen isäntäväki, Eija ja Pekka Seppälä keskittyvät maidontuotantoon. Parsinavetta peruskorjattiin 1970-luvun alussa nykyiseen kokoonsa. Sonnien pito lopetettiin vuonna 1995 ja lehmämäärä nostettiin 30 lehmästä nykytasolle 40 lehmään.

Tavoitteet ohjaavat suunnittelua

Tilanpidon tavoitteiksi Eija ja Pekka kertovat tuotannon tehostamisen tehtyjen investointien pohjalta. Karjan keskituotos on tasaisesti kohonnut ollen hyvää keskitasoa. Ruokinta on perustunut vahvasti säilörehuun, kotoiseen ohra-kaura-seokseen ja pieneen hernemäärään. Hernettä on viljelty parikymmentä vuotta kotoisen valkuaistäydennyksen saamiseksi. Ostoväkirehuna on käytetty tiivistettä tai rypsiä. Nelisen vuotta käytössä ollut DeLavalin väkirehurobotti on sanellut väkirehuvalikoiman määrää: 3 rehua ja 2 kivennäistä. Taloudellisuus, käytännön rehunjakotapa ja lypsättävyys on ohjannut rehustusta.

Säilörehun ruokinta-arvo selville

Ruokintasuunnitelmaa varten on elokuun puolivälissä käytettävissä kevätsadon raaka-ainenäytteet, kaksi kappaletta. -Toisen sadon raaka-ainenäytteitä vasta kuivatellaan, velmuilee isäntä. Säilörehusato pyritään korjaamaan kolmessa päivässä, kaksi tai kolme korjuuta kesässä. Osa kevätsadon korjuusta jäi juhannuksen jälkeen, mikä näkyy selvästi tuloksissa. -Raaka-ainenäyte antaa suunnan rehun ruokinta-arvosta, pohtii isäntä raaka-ainenäytteiden hyötyjä. -Lopullinen rehuarvo ja laatu varmistetaan näytteillä valmiista säilörehusta jokaisesta rehuerästä. Näytteitä kertyy 5-6 kappaletta vuodessa. Oma rehukaira on ehdottomasti ollut hyvä hankinta.

Raaka-ainenäytteen I tulos, 16,5 % raakavalkuaista kuiva-aineessa ja D-arvo 69,7, on ihanteellinen. Sateiden loputtua juhannuksen jälkeen raaka-ainetulokset II osoittavat D-arvon tipahtaneen 65,3 %:iin ja raakavalkuaista on vain 11 % kuiva-aineessa. Isäntä arvioi kevätsadosta pääosan olevan näytteen I tasoa. Neuvoja päätyy keskusteltuaan isännän kanssa käyttämään keskiarvona 0,93 ry/kg ka, D-arvona 68 ja raakavalkuaista 14 % suunniteltaessa vuodeksi rehubudjettia ja ruokintataulua.

Eija ja Pekka Seppälä olivat alustavasti tutustuneet uuteen ruokinnansuunnitteluohjelmaan (Märe) maitotilaneuvoja Mari Simolan opastuksella viime keväänä. Nyt päästiin ensimmäisen kerran laatimaan ruokintasuunnitelma tilan taustatiedoilla. Palveluun kuuluva ennuste-osio sisältää maidontuotannon kehittymisennusteen joko yhdelle tai 4 vuodelle. Koska navetan koko rajaa pidettävien lehmien määrän, keskityttiin Seppälässä tarkastelemaan riittääkö kiintiö, jos keskituotos nousee. Ennuste selvitti myös karjan laskennallisen rehutarpeen rehubudjetin pohjaksi.

-Tuotantoaan kasvattavilla tiloilla ennusteessa voi lisätä lehmämäärää, ostaa eläimiä, poistaa tiedossa olevia eläimiä, tarkastella esimerkiksi hedelmällisyyden merkitystä tuotannon kannalta, kertoo Pekka Eerola. Ennusteen mukaan Seppälän maitokiintiö näytti riittävän kohonneesta keskituotoksesta huolimatta.

Ajantasaiset rehutarjoukset

Rehujen hintatiedot ovat olennaisia suunnitteluun vaikuttavia asioita. Pekka Seppälä oli pyytänyt ostorehutarjoukset johtavilta rehufirmoilta puhelimitse. Tilakäynnin aikana selvitettiin myös Tuottajain Maidon myynnissä olevien rehujen hintatilanne ennen meijerin rehutarjouskirjeen tuloa. Tarjoukset ja vakuusyhteenvedot koskivat lähinnä tiivisteitä ja rypsiä irtorehuna johtuen tilan ruokintastrategiasta. Väkirehurobotin kautta menee hernettä 1-1,5 kg päivässä lehmää kohti, ohra-kaura-seosta ja tiivistettä sekä kivennäiset. Hinnat merkittiin tilalle toimitettuna, rahti mukaan lukien. Myös kotoisten rehujen hinta tarkistettiin suunnitelmaan: säilörehulle kirjattiin vain lasketut muuttuvat kustannukset (viljelysuunnitelman tuotantokustannuslaskelma Talous-Wisu). Säilörehun hintaa voisi verrata myös rehuviljan hintaan (ns. vaihtoehtoishinta).

Uudet työkalut lisäävät vertailumahdollisuutta

Tilan säilörehu, liki 600 000 kiloa rehua, näytti hupenevan suunnitelman mukaan vapaasti jaettuna toukokuun loppuun mennessä. Todellisuudessa säilörehua riittää kuitenkin kesäksi laitumen oheen. Syynä arviointivirheeseen lienevät edellisvuotiset varastot, joita ei nyt huomioitu ja joita syötetään osaksi kuluvana syksynä sekä säilörehun kuiva-ainepitoisuuden vaihtelu. Myös hernettä häviää vuodessa viljelty määrä, 15 000 kiloa. Käytännössä herne annetaan erikseen, mutta suunnittelukarikoiden ohittamiseksi se laitettiin rehuviljan kanssa seokseksi. Sitten vain valitut ostorehut listalle, joukkovalintaan ja optimoimaan. Rehuista kärkeen kiri Seppälän tilalla tiiviste, sama kuin edellisvuotinen. -Syynä tilan rehustrategiaan nähden sopivin hinta/sisältö-suhde, arvioivat neuvoja ja isäntä yhdessä. Pekka Seppälä arvostaa tiivisteen sisältämää 1,5 %:n propylenglykolipitoisuutta poikineiden lehmien ruokinnassa. -Rypsi sopisi, jos herne jäisi pois ja melassileike astuisi kuvioon tasaamaan energian saantia viljasta, pohtivat ruokinnan kehittämistä Pekat yhdessä. -Miten olisi tiiviste poikimisen jälkeen 100 päivää ja maidontuotannon vähentyessä rypsi ilman leikettä? Pekka Seppälän ajatus on edennyt palattaessa asiaan jutun teon myötä seuraavalla viikolla. Entä ostomäärien vaikutus rehujen hintoihin? Ruokinnansuunnittelusta vyöryy kehittämisideoiden lista, johon vastausten saaminen edellyttää palvelun jatkamista seuraavilla maitotilaneuvonnan tilakäynneillä.

Väkirehumäärät robotille

Käytännön rehumäärät Pekka Seppälä saa tulostettua ruokinnansuunnitteluohjelmasta (Märe-ohjelma) laitettavaksi edelleen rehurobotille. Kokeneena tietokoneen käyttäjänä isäntä pähkäilee, riittäisikö hänelle viikon kurssi päivän aikana esille tulleiden asioiden opiskeluun, mikäli mielisi tehdä ruokinnansuunnittelua itse. Tiedon hankkiminen ja ennen kaikkea soveltaminen on Seppälän tilalla arkipäivää.

Työmäärän hallintaan on panostettu

Navetan työmäärää on helpotettu koneinvestoinnein: Siltanosturi-hamsteri -linjalla hoituu säilörehun jako, DeLavalin väkirehurobotti on jakanut väkirehun 4 vuoden ajan ja lypsyä helpottavat lypsykiskot ja irrottimet. Vasikoiden hyvinvointiin on panostettu rakentamalla vinokuivikepohjakarsinat . -Robotin hankinta toi myös irtotavaran ostorehuissa, kun robotin täyttö rupesi kyllästyttämään, kertoo isäntä. Peltopuolella nurmentuotannon kehittämiskohteita on haettu maaseutukeskuksen ja Tilatreenin nurmentuotannon tehoneuvonnan puitteissa kahden vuoden ajan Pekka Eerolan konsultoimana. Viljelykierron tehostuminen pitkäkestoisen suunnittelun myötä ja uudistetut lohkojärjestelyt säästävät aikaa ja polttoainetta traktoritöissä. Tilan 87 peltohehtaarista nurmea on 35 ha, loppu rehuviljaa, kesantoa ja 5 ha hernettä. Säilörehua korjataan kaksoissilppurilla kolmeen siiloon 500 kuutiota sekä tehdään pyöröpaaleja 500 kappaletta. Pyöröpaaleja syötetään myös kesällä laidunrehun ohella navettaan, sillä lehmät ovat yöt sisällä. -Kaksi säilörehunkorjuuketjua on kallista, mutta pakon sanelemaa, summaa Pekka Seppälä.

Pekka Eerolan mukaan tilan kasvilajike- ja kasvilajivalikoimaan tehtiin viimeisimpien tutkimustulosten mukaan muutoksia, jotka ajanoloon lupaavat parempaa satoa ja tasaisempaa rehun laatua.

Seppälät ovat aina pyrkineet hyvään säilörehun laatuun ja ruokinta-arvoon. Säilörehusta on yleensä otettu kolme satoa, joskin viime vuosina rehua on jo ollut liikaakin. -Pekka Eerolan kanssa on pohdittukin nurmialan pienentämistä, kertoo Pekka Seppälä. Optimaalisen korjuuajan määrittämisessä isäntä on käyttänyt ahkerasti nettipohjaista Artturi-palvelua ja rinnalla silmin ja käsin tehtävää kasvustotarkkailua. Valion kuluneen kesän uutuuskokeilusta, korjuuajankohdan D-arvon kännykkätiedotuksesta, ei tilalla ole kokemusta. -Paikalliset olosuhteet vaikuttavat paljon nurmen kehitykseen, arvioi Pekka Seppälä vuosien kokemuksella. Korjuuaikanäytepalvelu sen sijaan kiinnostaisi. -Näytteiden analysointi on edullista ja Valman kautta tulosten saaminen olisi nopeaa, pohtii isäntä kesken jutun teon herännyttä ideaa kasvuston silmämääräisen seurannan tarkentamiseksi.

ProRehustus-palvelusta asiakas saa
	suunnitelman maidon- ja naudanlihantuotannon pellon käytöstä rehuntuotantoon
	tilalla tuotettujen rehujen käyttösuunnitelman
	selville ostorehujen hankintatarpeen
	yksityiskohtaisen rehunjako-ohjeen eläimille
	maidon/lihan tuotantokustannusseurannan ja kehittämiskohteet
ProRehustus-palvelun valinnainen sisältö:
	-tuotantoennuste
	-rehubudjetti, rehujen käyttömäärät ja hankinnat
	-ruokintasuunnitelma, rehujen jako eläimille
	-rehunkulutusseuranta ja rehunkäytön tehokkuus
	-tuotantokustannuslaskelma maidolle/lihalle
ProRehustus kootaan asiakaskohtaisesti ja hinnoitellaan Maaseutukeskuskohtaisesti. Lisätietoja: ProAgria Maaseutukeskukset ProAgria Maaseutukeskusten Liitto

Kirjoittaja toimii kotieläinagronomina ProAgria 
Kymenlaakson Maaseutukeskuksessa.