HEIKKI NISKANEN  

Rehun laatuvirheet siirtyvät maitoon

Valion Lapinlahden juustolan kattilamaidon voihappoitiöongelmat kohdistuvat sisäruokintakauden alkuun. Tilanne on sama myös muissa juustoloissa. Perustekijä kohonneisiin itiöpitoisuuksiin on tilojen siirtyminen laidunkaudesta säilörehuruokintaan. Syksyllä säilörehujen laatu on talvikauteen verrattuna heikompi.

Säilörehujen laatuvirheet lisäävät voihappoitiöiden määrää maidossa ja ovat myös merkittävä maidon makuvirheiden aiheuttaja.

Tuotannossa eletään syyskiireiden aikaa ja navetan kunnostus alkavaan talvikauteen siirtyy myöhemmäksi. Navetan syyspuhdistus, lehmien pesu ja keritseminen tulisi tehdä heti sisäruokintaan siirryttäessä.

Lapinlahden maidonjalostuskeskukseen tulevien maitoerien voihappobakteeri-itiöpitoisuuden seuranta jatkuu. Tulevista maitoeristä tehdään kerran viikossa voihappoitiömääritykset. Jos keräilyreitin itiötulos on 3100 kpl/l tai korkeampi, otetaan reitiltä tilakohtaiset maitonäytteet. Neuvonta kohdistetaan korkean itiöpitoisuuden tiloille.

Voihappoitiöiden tutkiminen maidosta kestää 7 vuorokautta. Keskeisintä voihappoitiöiden torjunnassa on estää rehujen voihappokäyminen. Kun voihappobakteeri muodostaa kestävän lepoitiön, sitä ei voida tuhota juustolassa. Runsas kattilamaidon itiöpitoisuus (yli 2000 kpl/litra) lisää juustoa pilaavaa voihappokäymisvaraa.

Huono säilörehu pilaa maidon

Kaikkein yleisin tilakäynneillä esille tullut rehuongelma on tuoresäilörehun 

pintapilaantuminen. Todellinen "itiöpommi" on edelleen pelkän muovin varaan jätetty aumarehu. 1970-luvulla tehdyn kenttäkokeen mukaan painottamatta jääneessä aumassa voihappoitiöpitoista rehua oli yli 10 cm syvyyteen. Heikkolaatuinen pintarehu tulee erotella pois navettaan vietävästä rehusta. Laakasiiloissa esiintyy reuna- ja pintapilaantumista. Usein tilan itiöongelma tulee esille laakasiilon avausvaiheessa. Siilon jyrkkä lopetusrintaus on rehulaadultaan heikompaa kuin päärehu. Tekovaiheessa rintauksen rehu jauhaantuu sekä traktorin pyörät puhdistuvat. Merkittävintä on viiston rintauksen heikoksi jäävä painotus.

Onnistunut säilörehun esikuivaaminen vähentää selvästi voihappokäymistä. Rehu tulee saada puhtaana ja mullattomana varastoon. Rehun haravointi tai karhotus epätasaisilla korjuualueilla voi myöskin pilata rehulaadun. Pilaantuneen juuriheinän niitto tai haravointi karhoon lisää rehuongelmia.

Riskirehu on edelleen märkänä korjattu pyöröpaalirehu. Valmistuksessa käytetty maitohappobakteerivalmiste tai melassi ei pysty estämään rehun virhekäymistä ja usein tuloksena on voihappokäynyt rehu. Kaikki ne rehut, joissa puristeneste jää paalin tai siilon pohjalle, ovat virhekäyneitä ja sitä rehuosaa ei saa viedä navettaan.

Lähetä säilörehunäyte

Artturi-säilörehuanalyysin laatuarvosana selvittää rehun ruokintakelpoisuuden. Tavoitteena on yli 7 pisteen säilörehu. Jos rehulaatu on heikkoa, on säilörehuruokinnassa ja lypsyssä noudatettava tarkempia ohjeita, jotka löytyvät maitotilan laatukäsikirjasta. Käytännössä rehulaatua tule seurata jatkuvasti. Rehun poikkeava väri ja haju ovat hyviä seurantakohteita. Pilaantuneiden rehukohtien erottelu päärehusta on tehtävä jo varastolla ja navettaan viedään vain hyvää rehua.

Voihappoitiöt siirtyvät navetassa maitoon

Navettaolosuhteet lopulta ratkaisevat maidon laadun. Vaikka tilan rehulaatu on heikko voidaan säilörehuruokinnassa ja lypsyssä estää voihappoitiöiden pääsy maitoon. Ohjeet ovat vanhat ja perinteiset. Rehun lajittelu, säilörehua ei anneta lypsyn aikana ja pidetään eläimet puhtaana, sekä lypsetään huolella.

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.