Elintarvikkeiden käyttökelpoisuus todetaan mittaamalla radionuklidipitoisuuksia. Kuluttajalla ei ole mahdollisuutta mitata pitoisuuksia. Vastuu tuotteiden käyttökelpoisuudesta onkin valmistajalla eli yleensä elintarviketeollisuudella. Kaikki, mitä kaupoissa myydään, on käyttökelpoista. 

Radioaktiivisten aineiden pitoisuudet maatalous- ja puutarhatuotteissa ovat nykyään pieniä. Luonnontuotteiden pitoisuuksissa on lajista, keruupaikan laskeumasta ja ympäristöolosuhteista johtuen suurta vaihtelua.

Luonnontuotteiden 137Cs -pitoisuudet ovat vähentyneet hitaasti vuoden 1986 jälkeen, pieneneminen on tapahtunut lähinnä radioaktiivisen hajoamisen kautta. Eniten cesiumia on edelleen sienissä ja sisävesien kaloissa.

Järvikalojen 137Cs-pitoisuudet vaihtelevat kymmenestä muutamaan tuhanteen becquereliin kilossa. Sienistä löydetyt cesium-pitoisuudet ovat olleet Etelä-Suomessa 50 - 2500 ja Pohjois-Suomessa 10 - 400 Bq/kg vuonna 2001.

Sienilajien cesium-pitoisuuksissa on suuria eroja, pitoisuudet ovat suurimpia muun muassa rouskuissa, suppilovahveroissa ja kehnäsienissä. Sienistä saatavaa säteilyannosta vähentää niiden käsittely. Esimerkiksi suurin osa 137Cs:sta lähtee sienistä pois heitettävän keitinveden mukana.

Maidon
radioaktiivisuus

Maidon radioaktiivisten aineiden pitoisuutta on tutkittu Suomessa 1960-luvulta alkaen. Maidon 137Cs ja 90Sr -pitoisuudet olivat ydinkoekaudella korkeimmillaan vuosina 1963 ja 1964. Tuotannolla painotettu 137Cs:n keskipitoisuus oli silloin vajaat kymmenen becquerelia litrassa (Bq/l). Vuoden 1964 jälkeen maidon radionuklidipitoisuudet laskivat vähitellen.

Tshernobylin onnettomuuden jälkeen vuonna 1986 tuotannolla painotettu cesium-pitoisuus maidossa oli noin kaksinkertainen ydinkoekauden maksimivuoteen verrattuna. Maidon kautta saatavaa säteilyannosta lisäsivät jonkin verran lyhytikäiset radionuklidit 134Cs sekä 131I. Keväällä 1986 maidon 131I-pitoisuudet eivät kuitenkaan kohonneet korkeiksi, koska lehmät olivat pääasiassa sisäruokinnassa.

Kesäkuussa lyhytikäinen 131I oli jo hajonnut suurimmaksi osaksi lehmien päästyä laitumelle. 137Cs-pitoisuudet maidossa vähenivät nopeasti ja olivat vuoden 1987 laidunkauden alkaessa enää noin puolet vuoden 1986 korkeimmista pitoisuuksista. Väheneminen on jatkunut myöhempinä vuosina hitaammin pitoisuuksien ollessa nyt samaa tasoa kuin 1970-luvun lopulla.

Kun Tshernobylissä 1986  sattui ydinvoimaonnettomuus,  maidon 137Cs-pitoisuudet  kasvoivat selvästi.