Varautuminen suunnitellaan tilakohtaisesti

Tilan säteilysuojaus pitäisi jokaisen joskus miettiä huolella läpi, jotta osaisi mahdollisen vaaran uhatessa toimia oikein, toteavat tuusulalaiset Raija ja Heikki Niemelä. Pelkkä säteilyopas, vaikka se olisi tallessakin, ei auta, jos ei ole ajatellut, miten juuri meillä asiat hoidetaan.

"Jos on varautunut, tilanne on sitten yksinkertaisempi ja helpompi hallita", Heikki Niemelä sanoo.

Niemelöillä säteilytilanteen uhatessa suojaa tarvitsee navetassa 24 lehmää ja nuorkarja sekä vanhempien lisäksi perheen kaksi kotona asuvaa lasta. Suojautumismahdollisuuksia tilalta löytyy ja lasten kannalta tärkeät joditabletit on hankittu.

Niemelät asuvat muutaman kilometrin päässä Tuusulan keskustasta, jossa on yleisiä väestönsuojia. Silti heistä ei tuntuisi luontevalta mennä sinne suojaan. "Ei olisi sydäntä lähteä ja jättää eläimiä tänne. Ehkä lapset voisivat tarvittaessa mennä yleiseen väestönsuojaan, me jäisimme tänne vaikka maakellariin", Raija Niemelä miettii pahinta mahdollista uhkakuvaa.

Välttämättömät työt, eläinten ruokkimisen ja mahdollisesti lypsämisen he aikoisivat hoitaa vakavankin säteilytilanteen aikana. Yksissä tuumin he toteavat, että eläinten rehumäärää pienennettäisiin, jotta ne eivät lypsäisi niin paljoa.

Niemelät ovat miettineet ongelmatilanteisiin varautumista. Jos sähköt menevät, lypsäminen ei onnistu. Siihen Heikki Niemelä sanoo joka tapauksessa varautuvansa ja ostavansa aggregaatin, josta on iloa muissakin sähkönkatkeamisissa.

"Meillä ei voisi laskea vasikoita irti imemään. Jos nytkin on joku eläin irti, lehmät alkavat huutaa ja liikkua levottomasti", Raija sanoo.

Eläimille puhdasta
rehua ja vettä

Eläinten rehu pysyy pyöröpaaleissa hyvin 

suojassa. Paalikasojen päälle voisi vielä levittää pressun suojaamaan laskeumalta. Heikin jemmoista löytyy pari isoa kevytpeitettä, joilla voisi peittää ladon seinustalla olevan ison paalikasan. Silloin olisi puhdasta rehua karjalle kuukaudeksi.

"Varmaan kannattaisikin satsata siihen, että vetää tällaiset isot paalikasat kunnolla suojaan eikä muutaman paalin pinoja", Heikki miettii.

Kaivon suojaus on helppoa. Varastoista löytyy aina sen verran muovia ja pressua, että juomavesi pysyy puhtaana.

Niemelät ovat viime aikoina vaihtaneet ikkunoita navettaansa. Periaatteessa ikkunat ovat hyvät ja tiiviit, mutta lisätiivistystä Raija vetäisi paalin korjausteipillä. "Se on tähän tarkoitukseen hyvää, liima pitää ja teippi on leveää."

Navetan ilmanvaihto on kinkkisempi juttu. Kun ikkunat ja ovet on tiivistetty ja ilmavaihto otettu pois päältä, navetasta tulee eläimille kuin sauna. Niemelöiden navetassa ilmanvaihtoluukut avautuvat navetan päädyssä olevaan rehuvarastoon, joten niitä voisi tarpeen tullen pitää välillä hetken auki.

Viranomaistietoa
kaivataan avuksi

Kun tilanne on ohi, kaiken joutuu pesemään kunnolla. Heikki Niemelä suunnittelee, että hävittäisi Varautuminen suunnitellaan tilakohtaisesti  paalien päällä olleen pressun ja pesisi pyöröpaalit lantalan betonilaatalla ja antaisi likaisen veden juosta virtsasäiliöön.

"Sieltä sen hävittäminen on varmasti työlästä, mutta varmaan silloin viranomaisilta saa ohjeet." 

Muutenkin tilanteen jälkihoitoon Niemelät odottavat saavansa viranomaisilta ohjeet. Paikkojen pesu ja mahdollinen kasvustojen niittäminen ja hävittäminen tai lumen kuoriminen voisi olla maatiloille iso urakka, johon toivottaisiin apua.

"Kaikki riippuu varmaan siitä, miten laajalla alueella ongelma on. Pyöröpaalirehua on helppo kuljettaa puhtaalta alueelta rehuksi saastuneelle alueelle, jos ongelma ei koske koko Suomea", Heikki Niemelä sanoo.

"Niin, tuskin kuitenkaan koko maassa on yhtä paha tilanne, vaikka jossain omassakin ydinvoimalassa sattuisi onnettomuus", Raija jatkaa.

Niemelöiden mielestä pahin uhka on ehkä terrorismi. Ennalta käsittämättömiä asioita voi sattua, kuten on huomattu. Vahinkojakin voi tapahtua, jopa kotimaassa. "Oleellista on, että asioista tiedotetaan heti, ja tiedotuksessa annetaan kunnollisia ohjeita myös maatiloja varten. Silti tilanne on varmasti helpompi hoitaa, kun on edes vähän varautunut", Heikki Niemelä muistuttaa.

Sadeasu toimii
suojavaatteena

Pahimmassakin ydinvoimalaitosonnettomuudessa sisälle suojautuminen ja joditablettien ottaminen ovat riittäviä toimia niillä alueilla, jotka ovat yli 20 – 30 kilometrin päässä voimalaitoksesta. Sisätiloihin suojaudutaan pilven ylikulun ajaksi.

Jos silloin joutuu käymään ulkona eläinten hoidon takia, on syytä käyttää kunnollista suojavaatetusta. Niemelöillä on molemmille sadeasu, jossa on huppu. Saappaat ja käsineet kuuluvat myös varusteluetteloon. Aktiivihiilellä varustettu hengityssuojain on kesän ruiskutusten jälkeen jäänyt ruiskutustraktoriin.

"Olisi hyvä, jos olisi maatilaa varten varustepaketti, jossa olisi juuri tällaiset asiat koottuna. Se pysyisi samalla lailla tallessa ja kokonaisena kuin ensiapulaukku tai lääkekaappi", Niemelät toivovat. Jotakin varustepaketteja tarjolla onkin, mutta niiden hinta tuntuu kalliilta.

Jos varusteita käytetään muissakin tarkoituksissa, ne helposti ovat hajallaan ja menevät hukkaan. 

Raija Niemelä pohtii, miten pitäisi suojavaatteet navetassa käynnin jälkeen erillään ihmisistä. "Ainakin ne pitäisi riisua mahdollisimman nopeasti, ja mieluusti eteisessä, jos sellainen on. Navettaan joutuisi menemään pienen rehuvaraston kautta ja jättämään suojavaatteet sinne. Ja varmaan kannattaisi laittaa vaatteet tiiviiseen muovipussiin."

Kellariin suojaan

Ydinaseen räjähdys Suomen lähialueella aiheuttaisi vakavamman säteilyvaaratilanteen kuin mikään ydinvoimalaitosonnettomuus. Ydinaseen räjähdyksen säteilyvaikutuksilta suojautuminen saattaisi vaatia väestönsuojiin tai kellariin siirtymistä.

Niemelöiden mäeltä löytyy parikin kellaria, joita voisi käyttää suojana. Toinen on maakellari, jossa on kiviseinien päällä metrin verran maata. Se suojaa säteilyltä hyvin, mutta siellä ei ole sähköä. Toinen kellari on toisen talon alla. Siellä olisi sähkö. Maakellari on hyvän kokoinen. Sinne käydään kolmen oven läpi, joten sen tiivistäminen olisi aika helppo homma. Heikki Niemelä suunnittelee, että vetäisi tilanteen sattuessa kellariin roikalla lisälämmittimen. 10 asteen lämpötilassa muuten tulee vilu. Kunnolliset villavaatteet pitäisi yllä olla joka tapauksessa.

Ruokaa Raija kertoo talosta löytyvän lähes koska tahansa viikoksi. "Käyn muutenkin aika harvoin kaupassa, joten tuon kerralla enemmän. Kellarissa on mehuja ja hilloja, ja jos pakastin toimisi, sieltä saisi täydennystä."

Kellarin ilmaputken Niemelät sulkisivat vaikka muovilla. Sen verran kellarissa rakoja kuitenkin on, että hengitysilmaa riittää.

TEKSTI JA KUVAT: SAARA SALONEN