Säteilyn suorat terveyshaitat

Lyhyessä ajassa saatu hyvin suuri säteilyannos tuhoaa niin paljon soluja, että sillä on välittömästi vaikutusta henkilön terveyteen. Tämä voi ilmetä säteilysairautena (pahoinvointi, luuydin- ja suolistovauriot), säteilypalovammana tai sikiövaurioina. Alle 500 millisievertin äkillinen annos ei aiheuta tällaisia haittavaikutuksia eikä muita oireita.

Voimakkaan ydinräjähdyksen seurauksena suojautumattomat ihmiset voivat saada säteilysairauden jopa muutaman sadan kilometrin säteellä räjäytyspaikasta. Vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa oireita esiintyisi suojaamattomilla henkilöillä korkeintaan parinkymmenen kilometrin säteellä.

Useita vuosia vakavan onnettomuuden jälkeen saastuneimmilla alueilla voi esiintyä syöpätapausten ja mahdollisesti perinnöllisten haittojen lisääntymistä. Säteilyn aiheuttamien vakavien perinnöllisten haittojen todennäköisyys on noin kahdeksasosa syövän saamisen todennäköisyydestä samansuuruisella säteilyannoksella.

Koska syöpä on tavallinen tauti, ei pienten säteilyannosten aiheuttamaa syövän lisäystä voi havaita. Poikkeuksena tästä on lasten kilpirauhassyöpä, koska se on hyvin harvinainen normaalioloissa. Kilpirauhassyöpää aiheuttaa radioaktiivinen jodi.

Kansainvälisen säteilysuojelukomitean (ICRP) mukaan syöpäkuoleman esiintymistodennäköisyys on puoli prosenttia kutakin 100 milllisievertin (mSv) suuruista annosta kohden. Syöpätapausten lukumäärä on noin kaksinkertainen verrattuna syövän aiheuttamien kuolemien esiintymistodennäköisyyteen.