Säteilyturvakeskus (STUK) toimii keskeisenä asiantuntijavirastona, joka tutkii ja seuraa säteilyä ja säteilyn muutoksia elinympäristössä sekä ylläpitää mittausvalmiutta. Säteilyturvakeskuksella on keskuslaboratorio Helsingissä ja Pohjois-Suomen laboratorio Rovaniemellä. STUK toimii yhteistyössä kahden aluelaboratorion ja noin 50 kunnallisen laboratorion kanssa. 

Säteilyä seurataan jatkuvasti Suomessa on automaattinen ulkoista säteilyä mittaava valvontaverkko, jossa on noin 290 asemaa. Verkko kattaa koko maan. Jos annosnopeus jollakin asemalla nousee yli hälytysrajan 0,4 mikrosievertiä tunnissa, järjestelmä lähettää automaattisesti viestin Säteilyturvakeskuksen päivystysryhmälle. Valvontaohjelmaan kuuluu lisäksi ilman ja laskeuman, pintaveden, juomaveden, maidon ja elintarvikkeiden radioaktiivisuuden säännöllinen valvonta. Tällä tavoin saadaan jatkuvasti tietoa ympäristön radioaktiivisista aineista sekä havaitaan mahdolliset muutokset ympäristön säteilytasoissa ja väestön säteilyaltistuksessa. Ympäristön säteilyvalvonnan tulokset julkaistaan vuosittain raporttisarjassa STUK-B-TKO.

Säteilyturvakeskuksella on keskuslaboratorio Helsingissä sekä Pohjois-Suomen laboratorio Rovaniemellä. Yhteistyötä STUK tekee 50 kunnallisen laboratorion kanssa. Säteilyä mitataan muun muassa 290 automaattisella asemalla.

Ilmatieteen laitos ja puolustusvoimat seuraavat myös omilla havaintoasemillaan radioaktiivisten aineiden esiintymistä ympäristössä. Ydinvoimalaitosten lähiympäristön säteilyvalvonnasta vastaavat voimayhtiöt. Niiden valvontatulokset raportoidaan sarjassa STUK-B-YTO.

Tullilaboratorio valvoo puolestaan tuontielintarvikkeiden radioaktiivisuutta.

Pelastusviranomaisten ja puolustusvoimien yli sadalla mittausasemalla seurataan ulkoista säteilyä paikallisesti. Lisäksi eri viranomaisilla on tuhansia kannettavia annosnopeusmittareita. Ne ovat tärkeitä täydentämässä ja varmistamassa automaattista verkkoa.

Säteilytilanteen vakavuuden ja terveysvaikutusten arvioimiseksi on tiedettävä kuinka paljon ja mitä radioaktiivisia aineita hengitysilma sisältää. Tämä edellyttää erityislaitteistoilla kerättyjen näytteiden laboratorioanalyysejä. Hengitysilman radioaktiivisuutta seurataan jatkuvasti 20 paikkakunnalla. Lisäksi käytettävissä on siirrettäviä laitteistoja, jotka voidaan tarvittaessa viedä eri puolille maata.

Myös Valio on mukana mittaustoiminnassa. Normaaliaikana Valion Lapinlahden ja Seinäjoen aluelaboratorioissa seurataan maidon radioaktiivisuuspitoisuuksia säännöllisesti. Säteilytilanteessa Valiolla on valmius mittaustoimintaan kymmenellä paikkakunnalla. Valion mittausvälineistö on samanlaista kuin kunnallisilla laboratorioilla.

STUK kerää
mittaustulokset

Ympäristön säteilyvalvonta on STUK:in tehtävä. Säteilyvalvontaan osallistuvat myös sisäasiainministeriö, Ilmatieteen laitos ja Puolustusvoimat. 

STUK kerää mittaustulokset keskitetysti säteilytilannekuvan muodostamista varten.

Säteilyturvakeskus muodostaa asiantuntijana tilannekuvan onnettomuudesta ja säteilytasoista, määrittää vaara-alueen ja arvioi tilanteen aiheuttamat haitalliset vaikutukset väestölle ja ympäristölle. Se myös antaa asianomaisille viranomaisille suositukset suojelutoimista.

Ilmatieteen laitos puolestaan arvioi ja ennustaa radioaktiivisten aineiden kulkeutumista ilmakehässä. Se antaa STUKille meteorologista asiantuntija-apua tilannekuvan muodostamisessa sekä toimittaa pelastustoiminnassa tarvittavia säätietoja.

Radioaktiivisen laskeuman kartoittamiseksi nopein ja laajin alueellinen kattavuus saadaan lentomittauksin. Puolustusvoimilla on helikopteriin tai lentokoneeseen asennettavat laitteistot laskeuman kartoittamiseen ja radioaktiivisten kappaleiden etsintään. Laskeuman tarkkaan määrittämiseen käytetään erityisiä kerääjiä ja otetaan maanäytteitä. Laskeumanäytteitä kerätään jatkuvasti yhdeksällä paikkakunnalla.

Ylemmistä ilmakerroksista voidaan ottaa näytteitä puolustusvoimien lentokoneeseen asennettavilla kerääjillä. STUKilla on myös valmiusauto, jossa olevilla laitteilla voidaan mitata niin ulkoista säteilyä, hengitysilman radioaktiivisuutta kuin laskeumaakin.

Toiminta alkaa
15 minuutissa

Uhkaavasta tilanteesta on tärkeää saada tieto mahdollisimman nopeasti, jotta tarvittaviin suojelutoimiin voidaan varautua. Tätä varten Suomella on säteily- ja ydinonnettomuuksien ilmoittamista koskevia sopimuksia naapurimaiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Venäjän lähivoimaloissa on onnettomuusilmoitusten tekemistä nopeuttavat tiedonkulkujärjestelmät. Ilmoitukset kulkevat satelliitin kautta, jolloin ne eivät ole riippuvaisia puhelinverkosta. Tietoa mahdollisesti uhkaavasta tilanteesta voi tulla myös muualta.

Vaikka tietoa radioaktiivisesta päästöstä ei saataisikaan etukäteen, pienikin nousu Suomen säteilytasossa havaitaan automaattisen säteilyvalvontaverkon avulla. STUK saa hälytyksen myös Sosnovyi Borin alueen valvontaverkosta.

STUK toimii kansallisena yhteyspisteenä, joka ottaa vastaan kaikki säteilyyn liittyvät hälytykset ja ilmoitukset. Viestin vastaanottaminen on varmistettu ympärivuorokautisella päivystyksellä.

Toiminta käynnistyy 15 minuutissa. STUK hälyttää keskeiset viranomaiset ja ilmoittaa tilanteesta ja käynnistämistään toimista myös tiedotusvälineille. Viranomaisten toiminta säteilyvaaratilanteessa on etukäteen suunniteltu. Toimintaa myös harjoitellaan säännöllisesti.