Paksun sisälle säteily ei hevillä pääse. 
Ydinaseen räjäytyksen aiheuttama vakava
säteilytilanne vaatii säteilysuojaan 
menemistä. Suojaan otetaan mukaan muun
muassa pattereilla toimiva radio, josta 
kuulee viranomaisten tiedotteet. 
Kuva Saara Salonen

Annosnopeus vaikuttaa siihen, mihin toimiin pitää ryhtyä

Reaaliaikainen, koko valtakunnan alueen kattava säteilyvalvonta perustuu ulkoisen annosnopeuden jatkuvaan seurantaan. Näin ollen raja-arvot eri suojelutoimenpiteiden aloittamiselle annetaan ulkoisena annosnopeutena yksikössä µSv/h (mikrosievertiä tunnissa). Nämä arvot ovat ohjeellisia. Niistä voidaan poiketa tilannekohtaisesti perustelluista syistä.

Eläimille puhdasta
rehua ja vettä

Kotieläinten ja niiden käyttämän rehun ja juomaveden suojaaminen on olennaista ihmisten säteilyaltistuksen vähentämiseksi onnettomuuden jälkeen. Se, mitä toimenpiteitä kotieläintuotannon suojaamiseksi voidaan käyttää, riippuu vuodenajasta.

Ensisijaisesti pyritään turvaamaan puhtaan rehun ja juomaveden saanti. Harkittavia toimenpiteitä ovat muun muassa eläinten pitäminen sisällä, pelloilla kasvavan uuden rehun talteenotto, varastoissa olevan rehun suojaaminen ennen päästön saapumista sekä korvaavan rehun hankinta laskeuma-alueen ulkopuolelta.

Kotieläintuotannon suojaamiseen kannattaa ryhtyä nopeasti, käytännössä jo uhkatilanteen aikana. Tavoitteena on maidon, lihan ja muiden kotieläintuotteiden suojaaminen siten, että radioaktiivisten aineiden pitoisuudet niissä jäisivät mahdollisimman pieniksi. Kotieläintuotannon suojaamisen operatiivinen toimenpidetaso on 1 µSv/h. Eli suojaustoimiin pitää ryhtyä, kun annosnopeus on yksi mikrosievert tunnissa. Viranomaiset antavat ohjeet suojautumistarpeesta.