Raila Aaltonen  

Leitamot taitavat rehunkorjuun salat
Huippulaatuista säilörehua paalista

Timo Leitamo on tehnyt säilörehua paalaamalla kymmenen vuoden ajan. Taito on kehittynyt huippuunsa: rehun laatu vetää vertoja tarkkuussilputulle rehulle ja tuotantokustannus on kohtuullinen.

Leitamot sanovat uskovansa maitoon. Ja siihen että lehmä on heinänsyöjä.

– Rehua pitää antaa niin, että ei lopu kesken, linjaa Timo Leitamo periaatteitaan. Hän ja Tuija-vaimo tuottavat maitoa Jaalassa Metsä-Heikkilän tilalla. Vuonna 2001 korjatussa ja laajennetussa parsinavetassa on 40 lypsävää.

Lehmät saavat säilörehun lisäksi propionihapolla säilöttyä ohra-kauraseosta ja puolitiivistettä. Ruokintapöydälle jaetaan rehupaali aamuin illoin, ja tähteet viedään nuorkarjalle.

Rakennuksen kulmassa, lypsykarjanavetan ja nuorten osaston välissä on lämmin rehuvarasto, jossa paalit napataan rehuvaunun kyytiin.

Eri väreillä piirretyt kirjaimet varastoon tuotujen paalien kyljissä kertovat tarkkuudesta ruokinnassa. Kevätsadon paalit on merkitty vihreällä, syyssadon ruskealla. Kirjaintunnus paljastaa nurmilohkon. Leitamot syöttävät rinnakkain ensimmäisen ja toisen sadon paaleja.

Vaivannäkö säilörehun kanssa kannattaa. Lehmien keskituotos viime vuonna oli 10 250 kiloa ja koko rehukustannus maitolitraa kohti laskettuna 10,47 senttiä.

Hometta ei suvaita

Valion neuvonta-agrologi Tuomo Linnakallio tutkii rehuanalyyseja keittiön

pöydän ääressä. Lappuja on toistakymmentä. Leitamot ottavat omalla näytekairalla näytteet joka kuviolta 2–4 paalista.

– Näyttää olevan aivan huippulaatuista. Sulavuus 71, kuiva-ainetta 33,7 ja valkuaista 16,2 prosenttia. NDF-kuitua 54,8, lukee Linnakallio tulostetta.

Hänen mukaansa paalirehun laatu jää usein heikoksi sen vuoksi, että happoa säästellään rehunteossa. Silloin pH jää korkealle ja rehussa tapahtuu virhekäymisiä, ehkä homehtumistakin.

Timo Leitamo ei siedä homeisia rehupaaleja.

– Kyllä se heti näkyy rahapussissa. Kun tuotannossa hakee kannattavuutta, rehun on oltava hyvää.

Hän käyttää Prima-säilöntäainetta kuusi litraa tonnille, ja annostelee hapon suoraan paalaimen sullojalle. Karholle annostellessa happoa joutuu liikaa peltoon, hän perustelee.

– Nurmea lannoittaessa huomasin, että peltoon jäi raita siihen missä happo kuivatti pinnassa olevan kasvuston.

Miksi paalirehua? Leitamoilla on takanaan 25 vuotta maidontuottajina. – Alkuun rehu korjattiin tuoreena kelasilppurilla monttuun, isäntä muistelee. Kun nuorkarjalle tehtiin kylmäpihatto, märkä rehu ei olisi toiminut. Korjuuketju uusittiin yhteistyössä toisen tilan kanssa. Leitamot ostivat käytetyn paalaimen, kaveri käärijän. Kymmenen vuoden sujuva yhteistyö päättyi hiljakkoin toisen tilan luopuessa karjanpidosta. Paalirehun hyvänä puolena Timo Leitamo pitää korjuun joustavuutta ja nopeutta. Paalain on helppo siirtää lohkolta toiselle. Rehun siirtokuljetukset jäävät sisäruokintakauden töiksi, jolloin niille on paremmin aikaa. Paalausurakointi tuo omaan rehunkorjuuseen joustoa: jos omalla pellolla kasvuston kehitysaste ei ole vielä tavoitteessa, odotusaikana ehtii paalata rehua toisille. Vaikka rehualaa on pienennetty, paaleja riittää keväisin myyntiinkin. Myyntitulo rekkakuormasta hyvälaatuista rehua on Timo Leitamon mukaan mukava piristysruiske keväällä.

Timo Leitamon laadukkaan säilörehun perusteesit: 1. Puhdas raaka-aine 2. Korjuu oikeaan aikaan 3. Huolellinen korjuu ja säilöntä

Laikut täyteen suorakylvöllä

Nurmi perustetaan suoraan kesannon kautta tai kauran kanssa. Seoksessa on timoteitä, nurminataa ja vähän englannin raiheinää. Ruokonataa harkitaan, sillä se antaa kuivana vuotena hyvin satoa.

– Kalkitus ja hivenainelannoitus tehdään aina ennen nurmen kylvöä. Kylvöalustan teen tasaiseksi, se on välttämätöntä, jotta paalaus onnistuisi. Suorakylvöä käytän vain nurmikasvustojen paikkaukseen, sanoo Timo Leitamo.

Kevätsato saa typpeä sata kiloa ja syyssato 80 kiloa. Kaikki säilörehu tehdään korkeatuottoisen karjan tarpeita ajatellen. Siksi nurmista ei oteta kolmatta satoa. Syksyn pitkä rojuheinä murskataan peltoon mieluummin kuin jätetään pilaamaan seuraavan kevätsadon laatua.

Kymmenes kesäkuuta on tavanomainen korjuun aloituspäivä. Tilan tuoreet hiekkamultamaat ovat opettaneet isännälle, että korjuuaikapalvelun Jaalaan antamaa ennustetta voi myöhentää parilla päivällä.

Tilan työmies ajaa niittomurskaimella nurmen karholle, ja isäntä tulee perässä paalaimella seuraavana päivänä. Tavoitteena on tasaisesti kuivahtanut karho. Jos karho on päältä kuiva ja alta märkä, piikit tahtovat riipiä multaa rehun joukkoon.

Käärijää käyttelee Leitamoiden vanhempi tytär. Helppona päivänä rehut saadaan talteen kymmeneltä hehtaarilta. Viime kesänä rehuala oli 30 hehtaaria.

Leitamot tekivät tuhat paalia omaan käyttöön ja urakoivat muille vielä 800.