Säilörehu 3 / 2008 Lehmät pääsevät vapaasti sisään ja ulos. Ne ulkoilevat mieluusti myös talvella. Veijo Leino sanoo, että kesäkuumalla ne ovat päivisin sisällä navetassa ja öisin ulkona. Kuvat Ilkka Pietarinen  Minna ja Väinö sekä Veijo ja Hilma Leino syövät mahdollisuuksien mukaan luomu- ruokaa. Valikoimat ovat parantuneet. Minna Leino kertoo, että jopa pikkulasten valmista purkkiruokaa on saatavissa luomuna. |
Aino Murtomaa-Niskala Luomu on vaihtoehto Luomumaito on vaihtoehto nimenomaan tuotantotavaltaan, sanoo luomumaidontuottaja Veijo Leino Ähtäristä. Leino siirsi kasvinviljelyn luomuun vuonna 1996 ja uuden pihaton valmistuttua maidontuotannon vuonna 1998. Luomutuotantoon siirtyminen oli Veijo Leinolle alkujaan taloudellinen ratkaisu, johon kannustivat reilu peltoala ja siirtymävaiheen tuki. Luomu kuitenkin vei monimuotoisuudellaan mukaansa. – Luomutuotanto on niin paljon mielenkiintoisempaa kuin tavanomainen, Leino sanoo. – Suunnitelmat on tehtävä pitkällä tähtäyksellä, mutta tilanteisiin on reagoitava nopeasti. Oppia ja kokemusta on haettava kaiken aikaa. |
|
Varsinkin valkuaisrehun saatavuus luomuna voi olla ongelma, ja hinta on sen vuoksi noussut huikeasti. Leinon ratkaisu on viljellä luomurypsi itse. Luomuvilja ja -nurmi ovat rypsiä helpommin ostettavissa.
Lisätyötä luomu-tuotannossa aiheuttaa tarkka kirjanpito. Luomutarkastaja käy vähintään kerran vuodessa. Viiden vuoden kierto Luomuviljelyssä satotasoa ja rikkatorjuntaa hallitaan viljelykierrolla ja muokkauksella. Leinolla viisivuotisessa viljelykierrossa viljaa tai rypsiä seuraa suojavilja ja nurmenkylvö, kaksi apilanurmivuotta ja kolmas nurmi noin puolelta alalta. Toinen puolikas kylvetään virnanurmeksäisi, jonka voi käyttää rehuksi tai viherlannoitukseen. Nurmiseoksessa Leino käyttää 5–6 kiloa apilaseosta ja 20 kiloa Retu-timotei - seosta. Seokseen hän on kokeillut myös sinimailasta, jonka typensidontakyky on hyvä ja puumainen varsi antaa rehulle ryhtiä löysähköön apilakasvustoon verrattuna.Nurmen sato on vajaan kolmanneksen tavanomaisesti viljeltyä pienempi. Viljassa päästään noin 3 000 kilon hehtaarisatoihin. – Kehittämistä on etenkin satotasoissa, Leino toteaa.
AIV säilöö nurmen ja viljan Nurmi säilötään AIV kakkosella siiloihin ja kolmasosa paaliin. Apilanurmen haaste on korjuun ajoitus. – Apilan hyviä puolia on, että se paikkaa itse itseään. Jos ensimmäinen sato on huono, toinen on yleensä runsas, Leino toteaa. Säilörehu tehdään kolmen tilan yhteistyönä niittokone, karhotin, ajosilppuri yhdistelmällä. Siiloa tamppaa pyöräkuormaaja. Kaikki korjuukerrat mukaan lukien rehualaa kertyy 350 hehtaaria. Porukassa on tavanomaisesti maitoa tuottava tila, lihatila ja Leinon luomumaitotila. Rehunkorjuu määräytyy luontaisesti tässä järjestyksessä. Lisäksi Leino urakoi Pöttinger Novacatillaan kokoviljan ja helpin kaatoa. Kaatoalaa kertyy kaikkiaan 800 hehtaaria vuodessa.
Kirjoittaja on Maito ja Me -lehden päätoimittaja.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
Säilörehuteema 3/2008 | Maito ja Me | Toimitus |