Säilörehuteema 2.5.2007

 
Säilörehun laatua arvioimassa Valion neuvonta-agrologi Heikki Niskanen
ja sonkajärveläinen maidontuottaja Matti Bergman. Kuvat Paavo Tuovinen



Urakoitsija Eero Ryhänen ja Matti Bergman ylös nostetun säilöntäainesäiliön
äärellä.

Paavo Tuovinen    

Säilörehu-urakoinnin laatu selville rehuanalyysien avulla

Pyöröpaaleja Ylä-Savossa Sonkajärvellä urakoiva Eero Ryhänen tekee laaturehua, pyrkien jatkuvasti parantamaan urakointipalvelunsa laatua. Hän on yksi Suomen harvoja laatukoulutettuja säilörehuurakoitsijoita.

Laatukoulutuksessa hän oppi, että syksyllä rehun teon jälkeen hyvä urakoitsija tarkastaa laadun analysoimalla rehuanalyysien tulokset yhdessä tilojen ja tarvittaessa rehuammattilaisten kanssa.

Eero Ryhänen urakoi rehua 20 tilalle. Korjuualaa kertyy noin 250 hehtaaria. -Sen kerkiää tehdä kunnolla, hän sanoo. Oman tilan peltoala vuokramaineen on 70 hehtaaria. Pelloilla kasvaa ohraa ja nurmea. Vilja menee sopimustuotantona kahdelle tilalle, nurmi kolmelle. Tilalla on yksi palkattu työntekijä ja paljon yhteistyöratkaisuja toisten tilojen kanssa.

Pääosalle tiloista paalisäilörehu on täydennysrehua. Laakasiiloja ei tarvitse avata lämpimien kelien aikaan, kun lehmille on paalirehua. Paaleista Ryhänen tekee kuitenkin yli puolet tiloille, jotka teettävät hänellä kaiken säilörehun.


Teema

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

Ryhäsen kalustona on Maxxum IH –traktorit, Kronen muuttuvakammioinen 1500 Vario Pack –telillä varustettu paalain ja erillinen MC Hale 991 BE –käärin. Paalain tekee halkaisijaltaan 1,5 metrin paaleja. Tällainen paali painaa noin tonnin. Kesän paalimäärä on noin 3 500 paalia.

Paalit kerätään varastopaikalle ja kääritään 6-kertaiseen muoviin. Säilöntäainetta laitetaan rehuun aina, emmentaljuustoalueella säilöntäaineetonta rehua ei tehdä. Tila päättää, mitä ainetta käyttää ja hankkii aineen itse. Aineen pitää olla syövyttämätöntä. Myös muovi tulee tilalta.

Säilöntäaineen määrä sovitaan sadon ja olosuhteiden mukaiseksi tilan ja urakoitsijan kesken. Joskus sadekesinä neuvoa on kysytty Valion neuvonta-agrologi Heikki Niskaseltakin.

-Paalit muovitetaan varastopaikalla, jotta muovitettua paalia ei tarvitse liikutella. Paalin puristelu heikentäisi muovin tiiviyttä, Ryhänen sanoo.

Jos muoviin tulee reikä, reikää ei paikata teipillä, vaan paali muovitetaan uudelleen. Paaleja ei koskaan pudoteta sängen päälle kyljelleen.

Ryhäsen mukaan terävä nurmen sänki pystyy puhkaisemaan kyljelleen putoavan paalin muovit ja paaliin tulee helposti rukkasen kokoinen pilaantunut alue. Jos paali pyörähtää maassa, reikiä voi olla pitkällä matkalla.

Nurmi niitetään joko aliurakointina tai sen hoitaa tila itse.

Asiakas arvostaa
syksyn tulospalaveria

Ryhäsen asiakkaat ovat erilaisia ja niin ovat kasvustotkin. Urakoitsijan mahdollisuuksia lisää se, että rehua tehdään eri aikaan ja tämä antaa mahdollisuuden kaikille optimaaliseen korjuuajankohtaan.

Pellon reunalla Ryhänen kirjaa paalauspäiväkirjaan päivämäärän, paalimäärän, säilöntäaineen ja muovin määrät sekä poikkeamat, joilla on merkitystä lopputuloksen laatuun.

Urakoitsijan aloittaessa työt paalauksesta käydään neuvottelu, jossa tila antaa ohjeet paalaukseen. Ryhäsen mukaan isäntä päättää, mitä pellolla tehdään.

Matti Bergman, yksi Ryhäsen asiakkaista, teetti viime kesänä 175 paalia syysruokintaa varten. Pääosan tilan 23 lypsylehmän ja hiehojen rehusta hän tekee itse noukinvaunulla laakasiiloihin.

-Luotan siihen, että urakoitsija osaa hommansa. Viimeksi kuitenkin lisäsin muovikerrokset kuudesta seitsemään ruokohelpilohkolla, Bergman sanoo.

Bergman sanoo odottavansa urakoitsijalta joustavuutta, luotettavuutta, kunnossa olevaa kalustoa ja halua ottaa vastaan palautetta sekä halua antaa palautetta. Joustavuus tarkoittaa käytännössä työn tekemistä loppuun saakka silloin, kun työ on tehtävä. Luotettava urakoitsija tulee sovitusti silloin, kun kasvusto on niitetty paalauskuntoon.

-Ryhäsen työhön olen ollut tyytyväinen, en saa tehtyä itse noukinvaunulla parempaa rehua, Bergman sanoo.

Bergman arvostaa selvästi sitä, että Ryhänen tarkistaa rehuanalyysien tulokset syksyllä ja tekee niistä yhteenvedon itsensä ja asiakkaidensa käyttöön.

Urakoitsijan raportointiin Bergman esittää pientä parannusta. Työn loputtua urakoitsija voisi täyttää lapulle eri lohkojen paalimäärät ja säilöntäaineen ja muovin käytön. Näin tilakin tietäisi heti lohkokohtaisen tuloksen. Nyt lopputulos selviää vasta laskusta.

 alkuun Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus