Säilörehuteema 2.5.2007

 
Nurmikasvilajikkeilla on eroja. Satoisuuden ja kestävyyden ohella ruokinnallinen laatu on merkittävä kotieläintuotannon kannattavuustekijä. Kuvassa Tammisto II -timoteikasvusto.
Kuva Boreal, Urho Louhi

Satu Pura    

Nurmilajikkeiden ruokinnallisissa ominaisuuksissa eroja

Nurmirehun ruokinnallisessa laadussa lajikkeella on merkitystä. Satoisuuden ohella kannattaa nurmiseoksen valinnassa kiinnittää huomiota sadon laatuun.

Perinteisesti lajike on ollut keskeisessä roolissa viljoilla ja öljykasveilla, mutta nurmikasveilla se on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tätä selittää se, että rehunurmi perustetaan useimmiten nurmiseoksella.

Jalostaja ja nurmikasvien lajivastaava Pertti Pärssinen Borealista kehottaa kiinnittämään lajikkeeseen aiempaa enemmän huomiota nurmiviljelyssä.

-Nurmituotannossa satoisuus on tärkeä tekijä, mutta sen varjolla ei saa unohtaa sadon laatua. Nurmilajikkeet eroavat toisistaan esimerkiksi sulavuutensa ja muun ruokinnallisen arvonsa


Teema

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

suhteen. Tiettyjen lajikkeiden sulavuus ensimmäisessä niitossa korjuun viivästyessä laskee muita selvästi nopeammin, Pärssinen kertoo.

Laatu osana ruokintaa vaikuttaa oleellisesti kotieläintuotannon kannattavuuteen. Boreal panostaa nurmikasvien jalostuksessa satoisuuden ohella entistä enemmän sadon laatuun. Yhteistyötä tehdään kotieläinten ruokintatutkimuksen kanssa.

Jalostajan kokeiden perusteella on todettu, että kasvin perimää muokkaamalla voidaan sen rehusadon D-arvoa tietyssä kehitysvaiheessa kohottaa jopa usealla yksiköllä. Säilörehussa D-arvon yhden yksikön suureneminen voi lisätä lehmien maitotuotosta jopa 0,5 kg/pv samalla väkirehuruokintatasolla. Alenevan tuotoksen kumoamiseen puolestaan tarvittaisiin päivittäin 1 kg väkirehua lisää.

-Väkirehun lisäykselläkään ei kuitenkaan päästä huipputuotokseen, jos sulavuus on hyvin alhainen, Pärssinen painottaa.

Pärssisen mukaan kotimaiset lajikkeet näyttävät erottuvan edukseen etenkin myöhemmissä niitoissa. Näissä monien ulkomaisten lajikkeiden sato on runsaskortista ja siksi heikompilaatuista.

Lajikkeet käyttötarpeen mukaan

Viime kesän kuivuus verotti nurmisatoa. Kestääkö joku lajike toista paremmin kuivuutta, miten kuivuus vaikutti sadon ruokinnalliseen laatuun?

Pärssinen ottaa asiaan kantaa varovasti.

-Viime kesän kuivissa oloissa sulavuus laski nopeammin kuin normaalisti. Vaikka lajikkeiden välillä ei virallisissa lajikekokeissa ole havaittu kovin suuria eroja kuivuudenkestävyydessä, niin kuivissa oloissa nopeasti korsiintuvan lajikkeen laadun on kuitenkin todettu heikkenevän vielä normaaliolojakin nopeammin, hän sanoo.

Pärssinen huomauttaa, että erityisen poudanherkillä lohkoilla tulee kiinnittää huomiota lajikevalinnan lisäksi myös nurmen lajiseoksen suhteisiin.

Kuivuus liittyy laajempaan keskusteluun sääolojen muuttumisesta ilmastonmuutoksen myötä. Pärssisen mukaan on tärkeää, että ilmastonmuutoksen mahdollisia pitempiaikaisia vaikutuksia viljelyoloihin ennakoidaan ja seurataan tarkasti.

Muuttuvia tekijöitä on ilmaston lisäksi paljon. -Sadon käyttäjien tarpeet, teollisuuden asettamat laatuvaatimukset, viljelyteknologia, ilmasto, kasvitaudit sekä maatalouspolitiikan vaikutus viljelijöiden päätöksiin, kertoo toimitusjohtaja Markku Äijälä Borealista.

Suomen oloissa nurmikasvilajikkeilta vaaditaan ennen kaikkea talvenkestävyyttä etenkin, kun nurmien päätuotantoalueet sijaitsevat III- ja IV-vyöhykkeellä. Mikäli nurmi kärsii laajoista talvituhoista, on sen paikkailu tai uudelleen perustaminen paitsi ylimääräinen lisäkustannus myös aikaa vievä lisätyö. Talvivaurioiden harventamalla nurmella satotasotkin kärsivät.

Lajikkeiden talvenkestävyydessä on huomattavia eroja, jotka vielä korostuvat ääriolosuhteissa. Moni lajike, joka kestää ”helpon” talven, tuhoutuu kovana talvena. Luotettava, monivuotinen testaus on ainoa keino varmistaa lajikkeen talvenkestävyys. Borealissa nurmikasvien jalostuslinjat käyvät ennen virallisia lajikekokeita läpi tiukan seulan, joka koostuu suunnitelmallisista, useita vuosia kestävistä kenttäkokeista ja laboratorioanalyyseistä. Laaja testausverkko mahdollistaa lajikkeiden ja jalostuslinjojen testauksen eri viljelyvyöhykkeillä ja eri kasvuoloissa.

******
Nurmikasvien lajiketietoutta löydät osoitteista www.boreal.fi ja www.farmit.net. Näissä osoitteissa pääset myös tekemään vertailuja eri nurmikasvilajikkeiden koetulosten kesken.

 alkuun Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus