Ella Karttimo    

Mykkälän tila keskittyy lypsykarjaan ja laaturehuun

Torniolaisen Mykkälän maitotilan lypsykarjaa ruokitaan hyvällä ja tasalaatuisella säilörehulla. Vuonna 2005 maatalousyhtymäksi muuttunutta maitotilaa kehitetään hallitusti ja jalat maassa: kovan kasvun sijaan tärkeämpää on tuottavuuden parantaminen.

Maatalousyhtymää pyörittävät Erkki Mykkälä yhdessä poikansa Akin ja hänen vaimonsa Tiinan kanssa.

Tornion Arpelassa sijaitsevan tilan periaatteena on, että kaikki tekevät kaikkia töitä. Käytännössä Aki kuitenkin huolehtii koneista ja pitää rattaat pyörimässä. Tiinan vastuulle ovat langenneet maitotilan paperityöt ja eläinrekisterin hoitaminen. Erkki Mykkälä on luontevasti asettunut tilan yleisvalvojan rooliin. Kaikki osallistuvat karjanhoitotöihin.

Kun tila muuttui yhtymäksi, päätettiin samalla laajentaa myös navettaa. -Vanha parsinavetta oli edelleen toimiva, niinpä päädyimme sen laajentamiseen, Aki Mykkälä kertoo. Hän pitää parsinavetan laajentamista turvallisena vaihtoehtona lisätä eläinmäärää, joka tuplaantui 30:sta yli 60:een.

-Jos jossakin vaiheessa ajatukset muuttuvat ja tulee intoa laajentaa, yhtymä on vahvempi investoimaan, kun eläinmäärää on kasvatettu. -Meillä ei ole yleensä hätiköity, Erkki Mykkälä lisää.

Navettaan oli hankittu vähän ennen laajennusta uusi putkilypsykone, niinpä eläinmäärän kasvu merkitsi vain putkistojen ja kiskojen jatkamista. Tankki kasvoi 3 500 litrasta 5 000 litraan.

Myös ruokintarobotti uusittiin ja vasikat saivat uuden juottoautomaatin. Rehut jaetaan pienkuormaajalla. Ritilöitten harjaukseen hankittiin harjakone, joka on välttämätön näin suuressa parsinavetassa.

Säilörehua 40 vuotta

Mykkälän tilan 67 peltohehtaaria ovat nurmiviljelyssä. Viime vuonna Erkki Mykkälä teki säilörehua jo neljättäkymmenettä kesää. Hän muistaa 1950-luvun kesät, jolloin aiv:tä tehtiin pyöreässä ja laudoitetussa maakuopassa pellolla.

-Vuosiin mahtuu paljon kokemuksia ja

muistoja säilörehun tekemisestä. Matkan varrella on kokeiltu niin eri viljelykasveja kuin koneitakin. Virheitä on tehty ja niistä on opittu. Tekisikin mieli siirtää hyvät kokemukset jollakin tavalla eteenpäin nuorten viljelijöiden tiedoksi, hän pohtii.

Kantapään kautta opittuihin asioihin kuuluu muun muassa ”noukinvaunusekoilu”. Se ei Mykkälän tilalle sopinut, vaan vaihdettiin pian tarkkuussilppurivaunuksi, johon tilan väki on ollut tyytyväinen.

Tämän päivän rehuntuotantoa varmistavat analyysit, tarpeen mukainen lannoitus ja talvenkestävät lajikkeet, joiden ansiosta muun muassa nurmituhot ovat jääneet historiaan.

Mykkälän tilalla onnistuneen säilörehun korjuun avainasioita on nurmen kasvun seuranta päivittäin. Tulevan viikon säätä ennustavat sunnuntai-iltojen säätiedotukset kuunnellaan tarkasti: sateella rehunkorjuuseen ei lähdetä.

-Rehunkorjuuta ei kannata aloittaa koskaan perjantaina, sillä viikonloppuna ei saa varaosia tai huoltoapua yhtä hyvin kuin arkena, jos kone sattuu menemään rikki, Aki Mykkälä lisää.

Erkki Mykkälä muistuttaa myös, ettei säilöntäliuoksen käytössä kannata pihtailla: määrä ratkaisee ja on oltava tarkkana, että happoa menee rehuun reilusti ja tasaisesti.

Rehu varastoidaan kolmeen siiloon. Kun varastotilaa on riittävästi, oman tilan rehua riittää eläimille ympäri vuoden. Pieni varastotilan laajennus on kuitenkin lähivuosina mahdollisesti edessä.

Rehunteko hallinnassa

Tuotantokustannusvertailu kertoo, että Mykkälän tilan rehuntuotanto on hallinnassa ja tehokasta. Tilan rehukustannus vuonna 2006 oli 13,92 senttiä/litra eli hieman tukialueen keskitasoa edullisempi.

Ensi kertaa tehty Talous-Wisu osoittaa, että hyvä rehusato ja erinomainen rehun laatu alentavat rehuyksikköhintaa ja sitä kautta koko rehukustannusta.

Maidon tuotantokustannus on yksi tuottavuuden kehityksen mittari. Se kertoo, mitä tuotto- ja kustannustekijöitä tuotanto sisältää ja mikä on niiden painoarvo. Tuotantokustannusta alennettaessa tutkitaan sekä tuottojen lisäys- että kustannusten alennusmahdollisuudet.

Karjan keskituotos on 9 300 kiloa, mitä isäntäväki pitää varsin hyvänä, kun eläinmäärä on nopeasti kasvanut ja puolet eläimistä on vielä hiehoja.

-60 lehmää on hyvä määrä meille. Nyt tavoitteena on muun muassa keskituotoksen nostaminen 10 000 – 10 500 kiloon ja kiinnittää huomiota tiinehtyvyyteen, Aki Mykkälä sanoo.

Joka toinen kuukausi tilalla käyvä ProAgria Lapin kotieläinneuvoja Armi Uljua pitää tarpeenmukaista ruokintaa eläinmäärää kasvattaneen tilan avainasiana.

-Ruokinta sekä kotoisen rehun laatu ja riittävä määrä ovat tärkeimmät tekijät keskituotoksen ja poikimakertojen lisäämisessä.

Hän kannustaa ryhmittelemään poikineet ja ummessa olevat eläimet parsinavetassa, mikä helpottaa ruokintaa ja rehuntarpeen seurantaa.

-Kehittyvällä niin kuin muillakin tiloilla parantamisen paikkoja on aina. Kaikkea ei kannata yrittää parantaa yhtä aikaa, vaan viisaampaa on hoitaa kuntoon yksi tai kaksi asiaa kerrallaan.

Parempaan tuottavuuteen

Tilan oma kotieläinneuvoja on ollut karjanhoitoa opettelevalle Tiina Mykkälälle tärkeä kumppani, joka on opastanut, miten ja miksi asiat kannattaa kirjata. Samalla on tulkittu tuotosseurannan raportteja ja tuloksia sekä analysoitu tilakohtaisia yhteenvetoja ja vertailtu niitä oman tukialueen muihin tiloihin.

Tilan käytössä on maitotilaneuvonnan palveluvalikoima tuotosseurannasta, ruokinnansuunnittelusta ja tulosten analysoinnista viljelysuunnitteluun sekä tulos- ja hintalaskelmiin.

-Kun edellisen vuoden talous- ja tuotantotulokset ovat jälleen hyödynnettävissä, on sopiva hetki pohtia, mistä tuottavuuden parantamista kannattaa lähteä hakemaan.

Maidontuottajan on entistä tärkeämpää laskea, miten pellot käytetään, millaista rehua tuotetaan ja miten pelloilla tuotettu rehu täydennetään, Armi Uljua pohtii.

Kun karjanhoitajia on useita, Mykkälän navetan arkirutiineja ja kiiman tarkkailua helpottavat kunkin lehmän kohdalla olevat yksinkertaiset pahvilaput, jotka kertovat kunkin eläimen ajankohtaiset asiat. Parsinavetassa eläinten seuranta on luontevaa ja hoituu päivittäisten lypsytöiden ja ruokinnan ohessa.