Säilörehuteema 2.5.2007

 
Riittävä sänki pitää vahvankin karhon maan epäpuhtauksista erossa.
Kuva Jaakko Helminen

Jaakko Helminen    

Itiötorjunta alkaa hyvästä säilörehunteosta

Voihappoitiöiden vähentäminen maidosta on vaikeata, jos säilörehu on epäonnistunutta. Omaa perusrehua ei voi korvata juuri millään. Verrattomasti helpompaa on hoitaa asia kuntoon jo rehua korjattaessa ja tehdä säilörehu kaikissa vaiheissa oikein.

Jos säilörehun laatu on erinomaista, siinä on voihappobakteeri- itiöitä vain muutama kymmentä kappaletta rehugrammassa. Tällaisella rehulla


Teema

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

normaalihygienialla tuotettu maito sisältää hyvin vähän itiöitä.

Rehun puhtaus

Puhdas rehu sisältää pääasiassa vain maitohappobakteereita, jotka osallistuvat säilöntään. Multa ja kaikki epäpuhtaudet

vaikeuttavat hyvää säilöntätulosta ja lisäävät riskiä rehun pilaantumiseen tai virhekäymiseen. Mullassa voihappoitiöitä esiintyy 300-400 kpl/g.

Sängen pituus

Pitkä ja tiheä sänki muodostaa yhtenäisen alustan niitetylle karholle. Sänki eristää niitetyn karhon maasta ja estää rehun likaantumisen. Esikuivatus, pöyhintä, karhotus ovat vielä lisänneet riittävän sängen merkitystä rehun puhtaudelle.

Pitkä sänki toimii niitettäessä tasaajana mahdollisia pellon epätasaisuuksia vastaan. Näin niittomies välttyy ajamasta liian lyhyeen sänkeen, välttää terän haukkaamasta maata, mahdollista levitettyä lantaa tai myyränkekoja.

Näin torjut itiöitä rehunteossa
• Estä maan, lannan tai vanhan säilörehun joutuminen rehun raaka-aineeseen niittämällä riittävän pitkään sänkeen.
• Esikuivata yli 30 ka-%:iin.
• Varmista, että rehun tavoitehappamuus saavutetaan nopeasti säilönnän jälkeen, käytä AIV-liuoksia 5 l / tonnille ja 3 litraa pyöröpaaliin.
• Silppua rehu lyhyeksi, että se tiivistyy ja levittyy helposti.
• Tiivistä ja peitä valmis rehu niin, että se on hapettomassa tilassa siilossa tai paalissa.

Miniminä voidaan pitää 5 cm sängenpituutta, mutta jos lohkolle on levitetty lietelantaa tai näkyvissä on myyränkekoja tai pellon pinta on muutoin epätasainen, on syytä käyttää 8-10 cm:n sänkeä.

Niittämättä jäävä sängen muutama senttimetri ruohon kortta on aina huonoimmin sulava osa kasvista. Ravintorikkain ja sulavin osa on aina ylempänä korressa ja ennen kaikkea lehdissä. Sadon pitää muodostua ruohosta sängen yläpuolelle, ei sängen pituutta minimoiden.

Sänkeen jää myös valtaosa mahdollisen suojaviljan jäänteistä. Ylivuotinen lahonnut olkijäte sisältää bakteereita, jotka
eivät edistä hyvää säilöntää. Se kannattaa jättää peltoon.

Karhotus

Karhojen hajalevitys, pöyhintä ja yhdistäminen ovat yleistyneet uusia tehokkaita korjuulaitteita käytettäessä. Yleensä karhon käsittely onnistuu hyvin riittävän vahvan sängen päällä. Ongelmia syntyy märissä olosuhteissa tai uudella perustetulla nurmella, joka ei ole tarpeeksi tiheä. Edellisenä syksynä tai saman vuoden keväällä kylvetty kasvusto on harvaa ja sänki hentoa, joten rehun likaantuminen maasta on ilmeistä.

Niittolaitteen mattoperä ohjaa kaksi niitettyä karhoa rinnan, jolloin ne voidaan korjata leveällä noukinlaitteella suoraan ilman pöyhintää.

Niitto

Niitetyn heinän yliajoa tulisi välttää. Hyvä keino on niittää ja korjata lohkojen reunat ja päisteet jo edellisenä päivänä, jolloin päätykarhoja ei poljeta varsinaista lohkoa niitettäessä.

Varsinkin pehmeillä lohkoilla maahan poljetut karhot likaantuvat ja kuivuvat huonosti muodostaen helposti rehuun pilaantuneita kohtia. Niistä voi alkaa pistepilaantuminen, home tai mahdollisesti jälkilämpeneminen siilossa. Peltoon pyörän tallaama rehu on aina märempää, koska se kuivuu hitaammin.

Hapotus

Voihappokäymisen kurissapitämiseksi rehu on hapotettava silppurissa heti pH 4:ään ja säilöttävä nopeasti ja huolellisesti, ettei rehun lämpötila pääse kohoamaan yli + 25 asteen. Hapottamaton rehu lämpenee helposti ja virhekäymisen vaara kasvaa entisestään.

AIV-säilöntäaineen lisäyksellä estetään rehumassan hengitys ja vältetään kuumentuminen niiton ja siilon peittämisen välisenä aikana. Happo estää myös liiallista maitohappokäymistä ja säästää arvokkaan sokerin muuttumista hapoiksi säilönnän aikana.

Lannan levitys

Karjanlannan levitystä nurmen pintaan tulee välttää. Ravinteiden hyväksikäytön ja ympäristösyiden vuoksi lannan levitysalaa pitää olla riittävästi ja silloin voidaan joutua ottamaan lannanlevitysalaan myös viljelyssä olevat nurmet.

Säilöt puhtaaksi

Ennen säilöntää on syytä suorittaa perusteellinen säilöntätilojen puhdistus. Vanha rehu kuljetaan ulos. Rehusäilöjen seinät voidaan puhdistaa pölystä ja vanhoista rehun jätteistä painepesurilla tai vesiletkulla. Säilöjen pohjat ja puristenestejohtimet voidaan samalla huuhdella ja varmistaa nesteiden kulku viemärin läpi.

Ellei koneita ja laitteita ole huollettu edellisen korjuukauden jäljiltä, on ne viimeistään nyt pestävä ja puhdistettava liasta ja pölystä.

Samoin puhdistetaan rehusäilön ympäristö. Kääntö- ja peruutusalueen pohjaa vahvistetaan levittämällä uutta soraa kulkuteille pitämään yllä puhtautta rehunteon aikana.

Rehusäiliön seinämät tarkistetaan syöpymien varalta ja tarvittaessa käsitellään betonin suoja-aineilla.

Maitotilan pitkän tähtäimen laatustrategiassa pitää olla periaate, ettei voihappobakteeri-itiötä päästetä lisääntymään ketjussa, jonka muodostaa tilan säilörehu, lehmän lanta, peltoon levitettävä lanta ja pellon pintaosan maaperä.

 alkuun Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus