Aino Murtomaa-Niskala   

Rehunkorjuu luo pohjan itiölaadulle

Reilun kuukauden kuluttua alkava rehunkorjuu luo pohjan tulevan sisäruokintakauden itiölaadulle. Jos maidon itiöpitoisuuksissa on ollut ongelmia, kannattaa säilörehun tekotapaa tarkentaa, tuotantoneuvoja Jari Korva sanoo.

Säilöntäolosuhteiltaan viime kesä suosi rehuntekijöiltä ja juustotehtaat välttyivät edellisvuosien paniikilta. -Ongelmia on silti ollut aivan tarpeeksi, Jari Korva Pohjolan Maidosta sanoo. -Itiökuormia tulee viikoittain, kun niitä ei pitäisi olla ensinkään.

Maitotuotteita pilaavat voihappobakteeri-itiöt kulkeutuvat navettaan heikkolaatuisen rehun mukana ja kertyvät lehmän kautta lantaan. Tuottajat saattavat uskoa rehunsa olevan hyvää teettämättä ensimmäistäkään analyysia. -On uhkapeliä jättää lypsykauden tulos pelkän luulon varaan. Jos rehuanalyysin laatuarvosana jää alle 8, on itiöriski suuri ja edellyttää erityisen tarkkaa navetta- ja lypsyhygieniaa, Korva tähdentää.

Hankalimmissa tapauksissa säilörehuista on löytynyt sellaisia itiömällejä, että koko rehu on jouduttu vaihtamaan uuteen, hän sanoo.

Rehuanalyysitilastojen mukaan ilman säilöntäainetta tehtyjen rehujen laatuarvosanat ovat selvästi muita heikompia. Se näkyy rehujen heikon laadun ja itiöongelmien keskittymisenä alueille, joissa säilöntäaine jätetään muuta maata yleisemmin pois.

Säilöntäainetta pitää rehussa käyttää aina ja varmistaa myös levityksen tasaisuus ja määrän riittävyys, Korva tähdentää. Säilöntäaine varmistaa laadun, jos muut hyvän rehunsäilönnän edellytykset täyttyvät.

-Erityisen tarkkana pitää olla myös, jos lietettä joudutaan levittämään nurmelle.

-Rehun onnistuminen ei ole kiinni menetelmästä vaan menetelmän käytöstä ja säilönnän huolellisuudesta. Uudet tehokkaat korjuukoneet kuten noukinvaunu edellyttävät tehokasta hapotinta sekä siilon tiivistystä. Noukinvaunulla onnistutaan tekemään hyvää rehua, mutta myös huonoa. Sama koskee kaikkia säilöntämenetelmiä, Jari Korva sanoo.