Säilörehuteema 17.5.2006 Heli ja Mikko Laajalahti ovat panostaneet maidontuotantoon ja jalostuseläinten kasvatukseen. Kuvan hiehokaunotar on nimeltään Kallioniemen Touche´ ET.  Rehukeskuksen rakenteina ovat tukevat päädyt ja pylväslinjat. Kattorakenteiden kannattimina ovat pylväslinjojen kohdalle asennetut vaneriuumapalkit. 
Hyvin tiivistetty sorapohja mahdollisti laakasiiloelementtien ajon seinälinjojen viereen. Elementtien asennus onnistui suoraan auton nosturilla ohjainjohteiden päälle. Elementit tuettiin odottamaan lattiaosan raudoitusta ja valua. 
Pohjien valussa käytettiin tehdasmassaa, joka pumpattiin valualueelle. Valukorkoina toimivat siilon elementin reunakorkeus ja puristenesteuran valumuotti. Lopputiivistys tehtiin "kotitärypalkilla" ja pinnat hierrettiin koneellisesti.  Kallioniemen rehukeskuksessa on tilaa säilörehulle, murskeviljalle ja muille rehuille. Rakennuksen sivuosat soveltuvat koneiden säilytykseen. |
Heikki Niskanen Kallioniemeen
valmistui Iisalmen Niemisillä Heli ja Mikko Laajalahden kesä 2005 oli rehuntekoa ja rakentamista. Uuteen rehukeskukseen varastoitiin molemmat säilörehusadot. Varaston kattamistyö oli vielä kesken, kun ensimmäinen laakasiilo avattiin ruokintaan. Rakennuksesta puuttuu vielä ovirakenteet ja niiden rakentaminen jatkuu tulevana kevään aikana. |
|
Betonilattialla olevaa rakennusalaa on yhteensä 1 350 m2. Säilörehulle rakennettiin kaksi laakasiiloa, joiden pituudet ovat 40 m. Siilokohtainen leveys on 7,3 m ja seinäelementeillä on korkeutta 2,9 m. Laakasiilojen tilavuus on lähes 1 600 m3. Rakennuksen harjalinjalla olevien laakasiilojen sivuun jää molemmille puolille 9 m x 40 m, katetut varastotilat. Toisella sivulla, varaston päädyssä, on kolme laakasiilotyyppistä murskeviljavarastoa. Siilojen päätynä on laakasiilon sivuseinä. Näiden siilojen pituudet ovat 9 m ja leveyttä siilossa on 4,8 m. Muut varastotilat soveltuvat rehujen ja maataloustarvikkeiden säilytykseen. Rehukeskuksen suunnitteli ja rakennesuunnitelmat teki Insinööritoimisto Veijo Kuosmanen Iisalmesta. Rakennuksen päädyt ja neljä pylväsriviä toimivat tuulijäykisteinä. Keskellä olevan laakasiilo-osan molemmissa päädyissä on betonielementtiosat ja vinojäykisteet kiinnittyvät betoniosasta päätyrakenteisiin. Kattorakenteissa on omat tuulisiteet. Rivakkaa rakentamista Rehukeskuksen rakentaminen alkoi toukokuussa 2005. Kaivutöiden jälkeen oli vuorossa 200 m3 louhintatyö siilojen alta. Pohja-alueelle ajettiin 1 500 m3 sepeli- ja soratäyttö. Lisätyötä aiheutti kylätien heikko kantavuus ja sen kunnostaminen. Pohjan tiivistämiseen käytettiin isoa ajettavaa konetäryä ja runsaasti vettä. Laakasiiloelementtien asennus alkoi heti kesäkuun alussa. -Ensimmäinen elementtien alle tulevien ohjainjohteiden asennuspäivä oli pelkkää opettelua. Harjoittelu johti kuitenkin uuteen ratkaisuun, kertoo Mikko Laajalahti. Asennusjohteiden alapuut asennettiin ensin korkoon. Päälle kiinnitettiin johteet, joiden tasoon tuleva sora siroteltiin kauhasta. Lopputiivistäminen tehtiin polttomoottorikäyttöisellä kevyellä täryllä. Työ nopeutui ja ohjainten asennus saatiin päivässä valmiiksi, jatkaa isäntä työssä oppimisestaan. Pohjavalut saatiin valmiiksi juhannukseen mennessä. Ennen valua ja raudoitusta laakasiilojen keskilinjalle soratäyttöön asennettiin 100 mm puristenesteputkistot. Siilon pohjaurassa on 6 m etäisyyksin lattiakaivot, joiden muottina on rumpuputken halk. 400 mm pätkät. Puristeneste valuu 4 " laudalla suojattua uraa myöten lattiakaivoon ja edelleen ilmalukon kautta putkistoon. Uuteen siiloon säilörehua korjattiin kesäkuun 2005 lopulla. Rehun teon jälkeen jatkettiin varaston reunaosien valuja ja kannatintolpparivien asentamista. Rakennuksen tukipylväät olivat valmiina heinäkuun lopussa. Seuraavaksi naulattiin vaneriuumapalkistot, jotka ovat 5 m mittaisia ja yltävät tolpalta toiselle. Näitä palkkeja naulattiin viikon aikana 32 kpl. Loput valutyöt tehtiin syyskuun aikana. Rakennukseen tulevat päätykolmiot tehtiin lattiatasolla ja niissä oli valmiina päätyräystäiden "poikasille" tulevat loveukset. Tehdasvalmisteiset kattoristikot asennettiin lokakuun alussa ja rakennustyö jatkui peltikatteen asentamisella. Säilörehuvarastojen lattiapinnasta kattoristikoiden alapintaan on korkeutta 10,5 m ja sivuvarastoissa 7 - 8 m. Rakentamista helpotti apuna käytetty autonosturi ja 18 m puomilla oleva henkilönostin. Perinteisiä rakennustelineitä ei ollut käytössä. Nostureiden vuokrakulut olivat 7 000 €.
|
||||||
 |
Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |