Säilörehuteema 17.5.2006
Nurmirehun ravinnesuhteet voivat vääristyä myös rikkakasvien takia. Siksi rikkakasveja kannattaa torjua nurmilta, vaikka voikukka näyttää karjalle kelpaavankin. Kuva: Aulis Ansalehto |
Aulis Ansalehto Nurmisadon määrä ja laatu pohjustetaan perustamisvaiheessa Tiedolla, taidolla ja tarkkuudella nurmiviljelyssä on mahdollista saada sekä hyviä että laadukkaita satoja. Ruokintapöydän toisella puolella on erittäin vaativa asiakas, joka palkitsee runsain mitoin hyvästä tuotteesta. |
|
armelias. Pienet virheet se antaa anteeksi, mutta ei salli järjestelmällistä petosta. Määrä ja laatu tuotetaan nurmiviljelyssäkin aina samalla pellolla. Huolellinen peruskunnostus Nurmiviljelyssä maa on kovilla monessakin suhteessa. Siksiperuskunnosta on pidettävä nurmilohkoilla erityisen hyvää huolta. Niska- ja reunaojat kunnossa, salaojien huolto- ja tarkistuskierros säännöllisin väliajoin vähintään kerran vuodessa on syytä ottaa tavaksi. Viljavuustutkimuksella on selvitettävä ennen nurmen perustamista maan ravinnetila. Hivenravinteet ovat EU-aikana unohtuneet aika monelta. Monin paikoin sinkki ja kupari ovat päässeet pahasti "punaisen puolelle". Silloin pääravinteet saattavat jäädä vajaaseen käyttöön. Hivenravinnetutkimus on suositeltavaa teettää ainakin tärkeimmiltä nurmilohkoilta joka kolmannesta näytteestä, vaikka EU-säädökset eivät sitä vaadikaan. Myös kalkitus vaikuttaa nopeimmin ennen nurmen perustamista. Nurmen pintakalkituksesta ei yleensä ole sanottavaa haittaa. Hyötyä alkaa tulla sen jälkeen, kun nurmi kynnetään. Kalkkilajeissa on valinnan varaa, mutta magnesiumin riittävyydestä on hyvä huolehtia. Mikäli lukema alittaa 150 mg/litra, on hyvä syy valita magnesiumpitoisia vaihtoehtoja. Kaikkein alimpiin lukemiin ovat dolomiitit parhaita. Savimailla magnesiumluvut ovat riittäviä vuosikymmeniksi. Kalsiumin ja magnesiumin suhteesta on keskusteltu ajoittain runsaasti, mutta savimailla "ihannelukujen" saavuttaminen ei yleensä ole mahdollista. Kalkituksessakin liika on liikaa. Jos pH-lukema on jo savimaiden tavoitetasossa (6,3), voi kalkitusta hyvin siirtää seuraavan tutkimuksen uusintaan saakka. Ylikalkitus johtaa helposti mangaanin puutostiloihin eikä muutenkaan enää tuo rahalle vastinetta. Tasapainoinen lannoitus Nurmea perustettaessa käytetään useimmilla lohkoilla lantaa melko reilusti. Typpi ja fosfori lasketaan jo "direktiivien" velvoittamana tarkasti. Vähintään yhtä suuren huomion vaatii kalium, jota naudan lannassa on suhteellisen runsaasti. Sitä nurmiheinät myös ottavat yli tarpeensa. Runsaan karjanlannan jälkeen voi varsinkin ensimmäisen nurmivuoden kevätsato olla kaliumpitoisuutensa vuoksi arveluttavaa. Eikä tässä vielä kaikki. Karjan kannalta tarpeellisemmat magnesium, kalsium, natrium ja fosfori ovat "syrjäytyneet" kaliumin tieltä. Nurmisatojen mukana kaliumia poistuu runsaasti. Kaliumlannoitusta on kuitenkin syytä määrätietoisesti ohjata karjan tarpeita vastaavaksi. Ensimmäisen nurmivuoden kevätsatoa on syytä lannoittaa hyvin maltillisesti ja silloinkin usein vain Suomensalpietarilla, mikäli lantaa on käytetty perustamisvaiheessa reilusti. Kaliumtasapaino on maassa siis alussa syytä pitää selvästi miinuksella, eikä kysymys ole "ryöstölannoituksesta". Tällaisissa tapauksissa paras lannoitus on myös edullisin. Nurmivuosien mukana kaliumin antamista lisätään vähitellen erityisesti kevyillä hiekka-, hieta- ja multamailla. Muuten saattaa kalium olla erityisesti kuivina loppukesinä kasvua rajoittava tekijä. Oireet näkyvät usein kasvuston hyvin hitaana uudelleen kasvuna, jopa "kuloutumisena". Kysymys ei ole yleensä pelkästään veden puutteesta. Nurmien lannoitukseen hyviä vaihtoehtoja moneen kohteeseen ovat natriumia sisältävät Y- ja NK-lannokset. Rehuanalyysissä kannattaa seurata erityisen tarkasti eri ikäisten nurmien kivennäisainepitoisuuksia. Kaliumin suhteen tilanne on "vanhoihin aikoihin" verrattuna selvästi muuttunut. Säilörehun puristenestettä ei juuri enää paljon tule, joten kaikki kalium jää rehuun. Seos varmistaa kestävyyden Nurmet perustetaan useimmiten usean eri nurmiheinälajin seoksia käyttäen, ja hyvä niin. Eri nurmiheinälajit ja -lajikkeet varmistavat nurmen täystiheyttä ankarissakin talvehtimisoloissa. Lisäksi eri kasvit ottavat ravinteita eri tavalla ja eri maakerroksista. Timotei on peruslaji kaikissa seoksissa. Laidun- ja säilörehunurmissa nurmi- ja ruokonadat ovat sopivia seoskumppaneita. Varsinkin ruokonata syväjuurisena kasvina selviää hyvin kuivinakin vuosina ja ottaa ravinteita myös muokkauskerroksen alapuolelta. Pitkäikäisiksi tarkoitettuihin nurmiin pieni niittynurmikkalisäys on paikallaan, mutta se alkaa näkyä selvästi vasta kolmannesta nurmivuodesta eteenpäin. Nurmipalkokasvien mukaan otto seokseen tuo monipuolisuutta edelleen lisää ja vähentää typpilannoituksen tarvetta. Helppoja vaihtoehtoja ne eivät kuitenkaan ole. Nurmivuosien myötä nurmiin tulee herkästi myös vähemmän toivottua "monimuotoisuutta", mikä useimmissa tapauksissa merkitsee paitsi sadon heikkenemistä myös huonompaa maittavuutta, usein myös laatuvirheitä maitoon. Rehuanalyysissä tällaiset puutteet eivät näy, joten laatua on aina varmistettava myös kasvustossa havaintoja tekemällä. Erityisesti hierakkalajit sekä rönsyleinikki ovat pienessäkin määrässä esiintyessään varsin haitallisia. Onnistunut perustaminen Usein nurmen suojaviljana käytetään puitavaa kauraa. Kauran antama "suoja" on hennolle nurmen oraalle usein liiankin vahva. Myöhäinen, lakoutunut kaura johtaa yleensä pahaan aukkoisuuteen. Ohra ja kevätvehnä ovat selvästi parempia vaihtoehtoja. Jos vilja tehdään säilörehuksi heti tähkälle tulon jälkeen, ovat tuloksena yleensä erittäin hyvät ja tiheät nurmet. Mikäli nurmirehun tarve on suuri, kannattaa harkita nurmen uusimista keskikesällä. Nurmesta korjataan kevätsato, minkä jälkeen hoidetaan tarvittavat peruskunnostustoimet. Aikaa on reilusti yli kuukausi. Silloin kannattaa huolehtia myös tarvittavat hivenainetäydennykset. Typelliset ravinnesarjan lannoitteet riittävät yleensä nurmen starttilannoitukseksi. Vielä elokuun ensimmäinen viikkokin on hyvää nurmen perustamisaikaa, jolloin nurmi ehtii hyvin vahvistua seuraavaksi vuodeksi. Pieni lisäys monivuotista raiheinää seoksessa varmistaa satoa ensimmäisenä nurmivuotena. Perustamisvuoden rikkakasvitorjunta varmistaa osaltaan nurmen onnistumisen. Usein pelkkä niittäminenkin riittää. Varsinkin peltosaunio eli saunakukka on usein torjuttava uudelleen keväällä. Rehunurmille on rekisteröity rikkakasvien torjuntaan kolme valmistetta (Primus, Starane ja Gratil). Hyvin onnistunut perustaminen lisää sadon määrää ja laatua koko nurmen iän ajan. Yhdessä tasapainoisen, todetun tarpeen mukaisen lannoituksen kanssa on pohja luotu tuottoisalle nurmitaloudelle, mikä on myös ilo silmälle.
|
 |
Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |