Säilörehuteema 17.5.2006


Matkalla siilolle kaikki kuormat punnittiin ajoneuvova'alla. 


Kämäräiset hankkivat säilöntäaineen irtotoimituksena. Säilöntäaineen varastona 
toimii vanha maitosäiliö, jossa on hapon-
kestävät liittimet. Ylösnostetusta säiliöstä vaunun astian täyttö sujuu nopeasti ja turvallisesti.


Fellow säiliö sijoitettuna noukinvaunun takaosaan. (lisätietoja säiliöstä 
www.fellow.fi)


Kuljettajan työympäristö. Vaunun sekä hapottimen ohjaus ja seuranta on sijoitettu 
hyvin kuljettajaan nähden. Hapotinlaitteen näytölle saadaan näkyviin virtaus ja 
kuormaan mennyt säilöntäaineen määrä.

Tuomo Linnakallio  
Heikki Niskanen  

Valion kenttäkokeet 2005
Uutta tietoa noukinvaunurehun kuutiopainoista

Silppuavien noukinvaunujen tilavuudet ja korjuutehot kasvavat. Tällä hetkellä suositun kokoluokka on reilun 30 m3 vaunu. Tämän kokoiseen vaunuun saadaan sullottua nurmirehua noin 10 tonnin verran, aikaa kuorman korjuuseen menee kymmenisen minuuttia. Valion Alkutuotannon neuvojat mittasivat kuutiopainoja viime kesänä Rantasalmella.

Pienillä ajomatkoilla rehua saadaan tuupatuksi siilolle useampi hehtaari tunnissa. Näillä teholukemilla laadukkaan säilörehun korjuu vaatii hyvää etukäteissuunnittelua ja huolellisuutta korjuuketjun kriittisissä vaiheissa. Säilöntäaineen sujuva ja ohjeen mukainen käyttö sekä siilon täyttö ei noukinvaunukorjuussa ole aivan yksinkertainen juttu. 

Kenttämittauksia
Etelä-Savossa


Viime kesänä tarjoutui mahdollisuus toteuttaa kuutiopainojen mittauksia Jussi ja Päivi Kämäräisen tilalla Rantasalmella. Mittaukset tehtiin toisen rehusadon korjuun yhteydessä.

Kämäräisillä on käytössään kesällä 2005 käyttöön otettu Krone 5XL silppuava noukinvaunu tilavuudeltaan 36 m3. Vaunu on varustettu akselin taakse sijoitetulla Fellown noin 700 litran säilöntäaineastialla ja uudella Junkkarin kalvopumppuhapottimella. Vaunun veturiksi oli valjastettu noin 110 kW kuusisylinterin Valtra traktori. 

Lähes täysissä poltto- ja säilöntäainelasteissa olevalle yhdistelmälle punnittiin 14,6 tonnin paino ilman rehukuormaa. Kyseessä on siis varsin järeä kalusto. Edellinen vastaava mittaus tehtiin 5 vuotta sitten huomattavasti pienemmällä Krone Titan vaunulla (Kirjoitus Maito ja Me 5/2001). 


Teema

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus





Mittaukset käytännössä

Kämäräisen tilalla korjuulohko oli niitetty edellisenä päivänä 320 cm:n hinattavalla niittomurskaimella. Niiton jälkeen ollut epävakainen sää hidasti rehun kuivumista ja aamupäivän ensimmäiset kuormat jouduttiin korjaamaan tavoiteltua kosteampana. Päivän mittaan rehukarhot kuivahtivat ja korjuu tehostui.

Ensimmäisissä kuormissa nurmen kuiva-ainepitoisuudet jäivät alle 30 %:n, mutta päivän mittaan kuiva-ainepitoisuus nousi yli 40 %:n. 

Rehumassan painot kuormissa vaihtelivat 9,5 ja 10 tonnin haarukassa. Kuiva-aineen nousun myötä vaunun täyttöaste parani, kuivempaa rehua meni vaunuun joitakin kuutioita enemmän. Kokeessa kuormakokoa rajoitti korjuulohkon mäkisyys, vaunua jouduttiin vetämään osin sivukaltevilla rinteillä, joissa vaunun kaatumisvaara on huomioitava. Mäkisen lohkon alaosa oli vielä sateiden jäljiltä märkää, joten sinne ei täysillä kuormilla ollut asiaa.

Isännän arvion mukaan hyvissä oloissa tilan paremmilla korjuulohkoilla kuormiin kertyy tonnista kahteen tonniin enemmän painoa. 

Kenttäkokeessa punnittuihin rehukuormiin ohjeen mukainen säilöntäaineen annostelu vaatii noin 50 litraa säilöntäainetta kuormaa kohden. Vaunu täyttyi yleensä noin kymmenessä minuutissa, joten hapottimen on pystyttävä pumppaamaan säilöntäainetta yli viisi litraa minuutissa. Litravirtauksia laskettaessa on muistettava huomioida vaunun täyttöajaksi vain aika, jonka sulloja painaa rehua kärryyn poislukien päisteajo ja mahdollinen muu joutoaika.

Mittausmenetelmä

Ennen korjuun aloittamista vaunuun molempien laitojen sisäpinnoille merkattiin tussilla mitta-asteikko yhteensä kuuteen kohtaan tasaisesti ympäri vaunua. Vaunun pohjapinta-ala mitattiin mittanauhalla ja laskettiin neliöt. Vielä ennen pellolle ajoa punnittiin yhdistelmän kuivapaino. 

Kuorma ajettiin normaalisti niin täyteen kuin mahdollista. Rehukuorman korkeus tarkistettiin mitta-asteikoilta heti pellolla noukkimen pysäyttämisen jälkeen. 

Mittatuloksista laskettiin rehukuorman keskimääräinen korkeus, joka kerrottiin lavan pohjan alalla. Lisäksi kirjattiin ylös rehukuormaan kulunut säilöntäainemäärä. Säilöntäainemäärän kuormakohtainen mittaus on mahdollista ainakin käytössä olleessa Junkkarin hapottimessa.

Siilolle puretuista kuormista kerättiin edustavasti pussillinen näytettä kuiva-aineen määritystä varten. Näyte pakattiin tiivisti muovipussiin, teipattiin huolellisesti ja säilöttiin autojääkaappiin. Näytteet kuljetettiin kylmässä Lapinlahden aluelaboratorioon, jossa kuiva-ainemääritykset tehtiin.

Yhteensä päivän aikana mitattiin 5 kuormaa. Rehun kuiva-aine vaihteli 26 ja 45 välillä. Tuloksien analysointivaiheessa tehtiin painoihin myös säilöntäaineen ja traktorin kuluttaman polttoaineen painon vähenemisestä johtuvat korjaukset.

 

 alkuun Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus