Jussi Mäkinen ja Tiina Heinonen käyvät läpi rehuntuotannon kustannuslaskelmaa. Paalirehussa päästään kohtuulliseen kustannustasoon koneiden yhteiskäytöllä ja urakointipalvelujen myynnillä. Lypsävien ruokinta perustuu runsaaseen, hyvä-
laatuiseen säilörehuun.


Väkirehu lasketaan siilosta suoraan kotti-
kärryyn ja jaetaan käsipelillä. Markku 
Mäkinen on mieluusti mukana navettatöissä, vaikka isännän vastuu on siirtynyt pojan harteille.

Aino Murtomaa-Niskala  

Jussi Mäkinen:
Kevätsato ajoissa korjuuseen
Säilörehun hyvä sulavuus säästää muissa rehukustannuksissa

Kevätsadon aikaisen korjuun nimeää Jussi Mäkinen Joutsasta säilörehun tärkeimmäksi tekijäksi. Tavoite Darvolle on 69. Pääsadon laadun ja sulavuuden perusteella ratkeavat ostorehujen hankinnat ja ruokinnan kustannukset.

Jussi Mäkinen jatkaa vanhempiensa Markku ja Raija Mäkisen työtä kotitilalla Joutsan Pappisissa. Sukupolvenvaihdos tehtiin 2006 alussa. Sitä ennen hän työskenteli useita vuosia maatalouskaupassa.

Lypsylehmiä on 20, lihamulleja 15 ja saman verran nuorkarjaa. Kaikkiaan eläimiä on viitisenkymmentä. Viljelyksessä on 39 ha, josta 28 ha omaa. Viljaa kasvaa noin 18 hehtaarilla, lopuilla viljellään nurmea säilörehuksi ja laitumeksi.

Aikaisin korjuulle

Liian aikaisin ei juuri koskaan pääse pellolle kevätsatoa korjaamaan, Jussi Mäkinen tähdentää. Ensimmäinen säilörehusato korjataan noin 20 hehtaarilta. Korjuun jälkeen osa nurmesta käytetään laitumena ja toinen sato korjataan pienemmältä alalta.

 Laitumen pitää olla hyvää, tuotos putoaa heti, jos syötävää ei ole riittävästi, Jussi Mäkinen toteaa. Toisaalta laiduntaminen lisää rikkakasveja ja nurmia joudutaan ruiskuttamaan keväisin.

Urakointi laskee
konekustannusta

Paalirehuun Mäkiset siirtyivät vuonna 2000, kun kelasilppuri oli tullut tiensä päähän. Varastona käytettiin aiemmin aumaa. Lähistöllä muutama muukin tila oli samassa tilanteessa ja niinpä neljän tilan porukka hankki yhteistuumin paalausketjun. Kahdella tilalla on niittomurskain, Mäkisillä paalain ja yhdellä tilalla käärin. 

Omien nurmien lisäksi porukka urakoi lähikylissä. Pienet peltolohkot ja välimatkat rajaavat toimialueen melko suppeaksi, Jussi Mäkinen sanoo. Viime kesänä korjuualaa kertyi 200 hehtaaria ja paaleja 3 100.

Paalirehu ei ole halvinta rehua, maitotila-agrologi Tiina Heinonen ProAgria Hämeestä toteaa. Mäkisen tilalla rehukustannusta alentaa säilörehun hyvä laatu ja satotaso sekä konekustannuksia usean tilan koneketju ja urakointi. Alhaisten konekustannusten vastapainona paalimuovit, verkot ja työn ostaminen muilta nostavat muuttuvia kustannuksia.

Laatu vaihtelee

Jussi Mäkinen säilöö rehun AIV 2+ liuoksella. Lypsykarjan rehua ei voi riskeerata, hän sanoo. Siltikin rehun laatu vaihtelee paaleittain paljon. Lypsykarjaan keskittyminen on käynyt mielessä, mutta lihamulleilla heikommat paalit, ylivuotinen rehu ja lypsävien tähteet saadaan hyötykäyttöön, Jussi Mäkinen sanoo. Lypsäville tarjotaan vain parasta.

Tänä talvena riesana ovat olleet myyrät, jotka ovat järsineet paaleja rikki.

Vapaasti säilörehua

Lypsylehmien ruokinta perustuu runsaaseen hyvään säilörehuun. Lisänä annetaan viljaa, puolitiivistettä ja leikemelassia. Muutaman kerran viikossa lehmät saavat myös pienen annoksen kuivaa heinää. 

Säilörehua on tarjolla koko vuoden. Laidunnettaessa ympäri vuorokauden lypsylehmät saavat täydennykseksi säilörehua lypsyllä käydessään. 

Keskituotos on noin 9 100 kg, rasva 4,61 % ja valkuainen 3,51 %. 

Väkirehuna parhaassa lypsyssä oleville jaetaan viljaa ja puolitiivistettä 4 x 2 kg kumpaakin. Ruokintasuunnitelma perustuu Artturi-rehuanalyysiin, joita on tällä ruokintakaudella tehty neljä. Rehunäytteet Jussi Mäkinen ottaa yhteisnäytteenä yleensä viidestä paalista. 

Kiinnostavaa olisi selvittää myös raaka-aineen koostumus ja verrata sitä valmiiseen rehuun. Rehunteon kiireessä näyte on kuitenkin jäänyt lähettämättä, hän sanoo.

D-arvolla säästää

Navetta on peruskorjattu ja laajennettu 1995 eikä karjakoon kasvattaminen ole suunnitelmissa. Seuraava hankinta lienee säilörehun jaon koneellistaminen, Jussi Mäkinen sanoo.

Tulos tulee hyvästä maitotuotoksesta, jonka taloudellisuus lähtee tehokkaasta säilörehun tuotannosta. D-arvon tavoite on 69 ja se on usein saavutettu. Viime kesänä nurmi tuotti 5 700 ry/ha. Paaleja kertyi 419.

Säilörehun laatuun satsaaminen kannattaa. Tiina Heinonen laskee kahden yksikön pudotuksen D-arvossa merkitsevän Mäkisen 20 lehmän tilalla puolitiivisteen lisätarvetta 4 500 euron edestä vuodessa.

Vilja jää säilörehuntuotannon varjoon, mutta kuivalannan käytön kannalta sen viljely on perusteltua. Kaurasta on saatu noin 3 500 kilon hehtaarisatoja, Jussi Mäkinen sanoo. 

Metsä on maidon ohella tärkeä tuotantosuunta. 

Mitä mittaat, voit parantaa

Mäkisen tilalla on karjantarkkailun, nykyisin maitotilaneuvonnan palveluja käytetty 1950-luvun alusta lähtien. "Työmieheksi" siirtyneen Markku Mäkisen mukaan tuotoksen ja tuloksen seuranta on välttämätöntä maidontuotannon kehittämisen kannalta. Lisäksi on myös hyödyllistä verrata omia tuloksia muiden tilojen tuloksiin. Se avaa monesti silmät huomaamaan tehostamisen kohteita.

Jussi Mäkinen on valinnut omatoimisen tuotostarkkailun. Agrologi AMK isäntä seuraa tarkasti kannattavuutta ja tuloslaskelmia ja suunnittelee tuotantoa niiden perusteella.