Mikko Korhonen   

Säilöntäaineen valinnalla riskit hallintaan

Säilöntäaineen valinnassa tärkeintä on tavoitteellinen kuiva-aine varsinkin, jos mietitään vaihtoehtoina biologista tai happosäilöntää. AIV-säilöntäaineiden käyttösuositukset perustuvat suomalaisiin koetuloksiin. Biologiset säilöntäaineet ovat selvästi esikuivattujen rehujen säilöntäaineita, mutta AIV-hapoista löytyy vaihtoehtoja sekä kuivalle että märälle rehulla.

Viime kesä oli rehuntekijälle erittäin haasteellinen. Tämä näkyy myös Artturi-rehuanalyysien tuloksissa. Epäonnistuneiden rehujen osuus kasvoi aikaisemmista vuosista. 

Ilman säilöntäainetta säilötyistä rehuista epäonnistui reilusti yli puolet, kun rehun kuiva-ainepitoisuus oli alle 30 %. 

Parhaiten säilöntäriskit hallittiin happosäilönnässä, sillä huonojen säilörehujen osuus oli hapoilla säilötyistä tuoreista rehuista noin 20 %. Biologisilla säilötyistä märistä rehuista (ka < 25 %) oli huonoja puolestaan 50 - 60 % ainemerkistä riippumatta (Kuva alla).

Märille rehuille AIV 2 Plus

Märissä (ka < 25 %) rehuissa virhekäymisen riski on suuri, jolloin rehun pH tulisi saada mahdollisimman nopeasti tavoitetasolle eli alle neljän. Parhaiten tämä saavutetaan käyttämällä vahvaa happoa eli AIV 2 Plussaa. AIV 2 Plussan käyttöalue ulottuu myös esikuivattuihin rehuihin, mutta kuiva-ainetavoitteen ollessa reilusti yli 30 %:n kannattaisi käyttää muita happoja tai biologisia. Vahvana happona AIV 2 Plus soveltuu erinomaisesti myös apilasäilörehun säilöntään, koska palkokasvien luontainen puskurikapasiteetti on nurmirehuja suurempi. 

AIV Prima lievästi esikuivatuille

AIV Prima on käyttäjäystävällinen happo lievästi esikuivatuille (ka 25-30 %) rehuille. AIV 2 Plussaan verrattuna siinä on suurempi osa puhtaasta muurahaishaposta korvattu ammoniumformiaatilla. 

Ammoniumformiaatilla on myös säilöntävaikutus, mutta2 Plussaa korkeampi kuiva-ainesuositus johtuu lievästä neutraloitumisesta, jolloin vaikutus pH:n alenemiseen on hieman heikompi. Ammoniumformiaatin etuna on käyttöominaisuuksien paraneminen eli vähäisempi haju ja syövyttämättömyys. AIV Prima luokitellaan syövyttävän sijasta ärsyttäväksi aineeksi. 

AIV 2000 ja AIV Pro esikuivatuille

Esikuivatuissa rehuissa (ka 30 %) virhekäymisen riski on märkia rehuja vähäisempi. Toisaalta esikuivaus voi aiheuttaa esimerkiksi siilon tiivistymisen ongelmia ja lisätä rehun jälkipilaantumisen ja homeiden ja hiivojen aiheuttamaa riskiä. Säilöntäaineen kannalta nopea pH:n laskeminen ei ole yhtä kriittinen tekijä kuin tuoreilla rehuilla, mutta toisaalta jälkipilaantuminen tulisi estää.

AIV 2000 ja AIV Pro sisältävät propionihappoa ja bentsoehappoa. AIV 2000:ssa on lisäksi etyylibentsoaattia. Nämä aineet antavat tehokkaan suojan hiivoja ja homeita vastaan sekä estävät jälkipilaantumista, joten sekä AIV Pro:lla että 2000:lla voidaan säilöä melko kuiviakin rehuja. AIV Pro:ssa on enemmän ammoniumformiaattia, minkä vuoksi se on luokiteltu ärsyttäväksi aineeksi syövyttävän sijaan.

Biologinen Lactofast esikuivatuille

Esikuivattujen rehujen biologiseen säilöntään on kaksi hyvää Suomessa kehitettyä tuotetta; uusi tehokas LactoFast ja AIV Bioprofit 10. Molempien soveltuvuus suomalaisiin olosuhteisiin on testattu laajasti tutkimuksissa.

Lactofastin etuna on erittäin nopeasti lisääntyvä, runsaasti maitohappoa tuottava bakteerikanta, jolloin ravintoainetappiot ja valkuaisen hajoaminen jaavat nopean pH:n laskun vuoksi vahaisiksi. Lactofastia voi suositella (ka 30 %) erityisesti pyöröpaalaukseen, mutta se käy myös siiloon säilöttäessä. Tällöin voidaan käyttää lisäaineena Nabfastia, jolla saadaan lisätehoa jälkikäymisen estoon.

Bioprofit 10 esikuivatuille ja kuiville

Bioprofit 10:ssä on maitohappobakteerin lisäksi propionihappobakteeri, jonka etuna on mm. hyvä homeiden ja hiivojen kasvun ja jälkilämpenemisen estovaikutus. Kokeissa Bioprofitin on todettu tuottavan maitohappoa myös kuivissa rehuissa, joten käyttöalue ulottuu esikuivatusta rehusta (ka 45 %) aina lähelle heinäastetta. Bioprofit on kokeissa säilönyt hyvin myös murskeviljaa.

Huolellinen työ tärkeää

Säilöntä perustuu aina hapettomuuteen ja happamuuteen, eli säilöntäainetta pitää annostella riittävästi (happoa 5 l/tn, biologisia 3 l/tn) ja siilo tiivistää ja painottaa huolellisesti. Mikään säilöntäaine ei korvaa huonosta siilotyöskentelystä johtuvaa rehuun jäävän ilman aiheuttamaa pilaantumista. 

Aina ei ole mahdollista päästä tavoitteeseen kuiva-aineessa. Tämän vuoksi riskien minimoimiseksi, erityisesti biologisia aineita käytettäessä, kannattaisi tilalla pitää varmuusvarasto happoja. 

Useimmiten käy niin, että rehu on oletettua märempää. AIV 2 Plus voisi olla paras vaihtoehto varalle. Lisäkustannusten vastapainona on suurempi menetys maidontuotannossa ja rehukustannuksissa, jos rehunsäilöntä epäonnistuu. Tästä on esimerkkejä viime kesältä, jolloin monet kokeilijat epäonnistuivat tekemällä märkiä rehuja biologisilla. Lisätietoa AIV säilöntäaineista löytyy mm. Kemira GrowHow:n Kasvuohjelma-oppaista, tai Farmitista (www.farmit. net). Farmitissa voi kätevästi laskea myös säilöntäaineen tarpeen säilöntäaineen tarvelaskurilla.

Kirjoittaja työskentelee kehityspäällikkönä 
Kemira GrowHow´ssa.