Tehokkaalla kalustolla päästään suuriin päiväsaavutuksiin, urakoitsijaa
käytettäessä saadaan tilan käyttöön
modernia ja tehokasta teknologiaa.
Kuva on nurmipäiviltä Saarijärvellä
kesällä 2003. Kuva Juha Ketola
Juha Ketola
Urakointipalvelujen
käyttö rehunkorjuussa kiinnostaa suurima maitotiloja
Etelä-Pohjanmaalla tutkittiin suurien maitotilojen peltotöiden ja rehunkorjuun ostopalveluiden käyttöä nyt ja tulevaisuudessa. Juha Ketola teki AMK-agrologin opintoihin kuuluvan opinnäytetyön yhteistyössä Osuuskunta Maitojalosteen kanssa.
Kysely tehtiin Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan, Jalasjärven, Peräseinäjoen, Nurmon sekä Ylistaron suurille lypsykarjatiloille.
Vastanneista tiloista 66 % käytti urakointipalvelua, joista 36,1 % liittyi säilörehun korjuuseen Yleensä urakoitsija hoiti jonkin rehunteon työvaiheen. 39,5 % tiloista oli tehnyt päätöksen rehunkorjuun
ulkoistamisesta 5 vuoden kuluessa. Heistä 78,6 % siirtyvät ostopalveluun kahden vuoden sisällä.
Taulukko 1.
Suurten lypsykarjatilojen tämänhetkinen tilanne peltoviljelytöiden
ulkoistamisessa. Säilörehun korjuuseen liittyvien työvaiheiden osuus on
36,1 %.
Leikkuupuinti
18 %
Lietteen levitys
14,5 %
Niittomurskaus
12 %
Kasvinsuojelu
9,6 %
Kylvö
7,2 %
Kyntö
3,6 %
Ajosilppuri
2,4 %
Lannan levitys
2,4 %
Rehukuormien ajo
1,2 %
Piennarten murskaus
1,2 %
Appeen teko
1,2 %
Käärintä
1,2 %
Viljan kuivaus
6 %
Noukinvaunu
3,6 %
Pyöröpaalaus
13,3 %
Karhotus
2,4 %
Säilörehun korjuun kokonaan aikoo ulkoistaa 14,3 % ja pelkästään niittomurskauksen 21,4 % vastanneista viljelijöistä, tällöin vastuu rehun laadusta jää isännälle.
Säilörehunkorjuussa on tämän tutkimuksen mukaan ulkoistamispaineita, sillä yhteensä 37,7 % suunnitelluista urakointipalveluiden ostosta koski juuri rehunteon teettämistä kokonaan tai osittain.
Suurin osa vastanneista tiloista (42 %), kuului ryhmään jossa viljeltyä peltoa on 60-79
hehtaaria. Mukana oli myös muutama yli 150 hehtaarin suuruinen tila.
Vastuukysymykset tärkeä selvittää
Jos urakoitsija hoitaa koko säilörehuketjun, on tärkeää selvittää vastuukysymykset koskien rehun laatua. Kirjallinen urakointisopimus, josta selviää tarkasti urakoitsijan sekä isännän vastuualueet on hyvä tehdä. Se ei ole mikään epäluottamuslause, vaan tällä tavalla molempien osapuolien oikeudet ja velvoitteet tulevat selväksi.
Koko korjuu urakoitsijalle
Viljelijöiden kiinnostukseen teettää säilörehunsa kokonaan urakoitsijalla vaikutti paljon tilalla käytössä oleva rehunkorjuumenetelmä. Pyöröpaaliin rehunsa säilövistä viljelijöistä ainoastaan 12,5 % olisi valmis ulkoistamaan rehunkorjuunsa kokonaan.
Varastoon (torni, siilo tai auma) säilövät viljelijät suhtautuvat myönteisemmin koko rehuketjun ulkoistamiseen. Näistä viljelijöistä 21 % olisi valmis ostamaan säilörehun korjuun kokonaan.
Urakoitsijan koneketju on yleensä toimiva kokonaisuus, eikä pullonkauloja pääse syntymään. Jos viljelijä tekee itse jonkin työvaiheen, on tärkeää varmistua, että oman työn tehokkuus on oikeassa suhteessa urakoitsijan kalustoon. On muistettava, että rehunkorjuuketju on juuri niin tehokas kuin sen heikoin lenkki.
Säilörehuteema 20.4.2005
