Säilörehuteema 20.4.2005


Emäntä Eija Kodis ja maitotilaneuvoja Satu Huovinen ProAgria Oulun maaseutu-
keskuksesta keskustelevat maidontuotannon kannattavuudesta maidontuotannon tuloslaskelman pohjalta.
Kuvat Eija-Riitta Leinonen

Anna-Riitta Leinonen   

Tehokasta nurmiviljelyä Söyringin tilalla

Söyringin tilalla Nivalassa nurmea viljellään tehokkaasti. Lypsy- ja nuorkarjalle korjataan vuosittain nurmisäilörehua 40 - 45 hehtaarilta ja kokoviljasäilörehua 10 hehtaarin alalta. 
Vuonna 2005 kaikkiaan 100 hehtaarin peltoalasta on varattu nurmen uusimiseen 15 hehtaaria (suojaviljalla) ja 13 hehtaarilla viljellään ohraa karjanrehuksi. Lisäksi 20 hehtaaria on timotein siementuotannossa.

Nurmi perustetaan joko viljan kanssa tai ilman suojakasvia. Suojaviljan, ohran, siemenmäärä on 150 kg/ha ja timotein 20 kg/ha.


Teema

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus


Siemenseoksia esim. nataa tai nurmipalkokasveja ei käytetä, koska tilalla on virallista timotein siemenviljelyä. Timoitein lajike on Vähäsöyrinki, alkuperältään nivalalainen paikalliskanta, jonka talvenkestävyys on todettu erittäin hyväksi ja nelosvyöhykkeellä runsassatoisimmaksi lajikkeeksi.

Nurmen kasvinsuojelusta huolehditaan. Rikkakasviruiskutus tehdään suojaviljoille. Vanhat nurmet tarvittaessa päätetään juolavehnäruiskutukseen. 

Peltojen kalkitus on kunnossa. Vuonna 2005 kalkitaan 10 % pelloista ja kalkitusaineena käytetään kalkkikivijauhetta 4 - 8 t/ha. 

Säilörehunurmet lannoitetaan kaksi kertaa. Ensimmäisessä lannoituksessa käytetään Nurmen Y-2 (400 kg/ ha) ja toisessa Nurmen NK 1 (300- 400 kg/ha). Lannoituksen typpitaso on 180 kg/ha, koska tila noudattaa ympäristötuen perustasoa.

Kun rehu korjataan aikaisessa kasvuvaiheessa ts. pyritään korkeaan sulavuuteen, 180 kg :n typpitaso on sopiva, koska silloin säilörehun valkuaispitoisuus ei nouse haitallisen korkeaksi ruokinnan kannalta.

Lietettä kokovilja-alalle

Tällä hetkellä Söyringin navetassa on 63 lehmää ja sama määrä nuorta karjaa. Lietettä kertyy runsaasti, lähes 2500 kuutiota.

Kun 63 % peltoalasta on nurmiviljelyssä ja periaatteena on, ettei lietettä levitetä säilörehunurmeen, jää lantaa levitettäväksi loppualalle runsaasti. Kokoviljasäilörehu tuotetaan hiehojen rehuksi, ja kokovilja-alalle lantaa voidaan levittää ympäristösäädösten sallimat enimmäismäärät.

Suojavilja ja vilja lannoitetaan myös lietteellä, mutta käyttömäärät ovat pienempiä kuin kokoviljakasvuston. Puolet lietteestä levitetään keväällä, kolmasosa kesällä ja loput syksyllä. Kesällä lietettä levitetään neljännen vuoden nurmille, joista kerätään vain ensimmäinen sato ja jotka ovat erinomaisia lannanlevityskohteita. Tilalla on karjanlannan luovutussopimus 500 m3 määrästä kasvinviljelytilan kanssa, mikä helpottaa ympäristötukiehtojen noudattamista.

Tehokas korjuuketju

Peltoviljelyn selkeä tavoite on tuottaa määrällisesti ja laadullisesti ensiluokkaista nurmirehua lypsykarjalle. Konehankinnoissa on panostettu nimenomaan säilörehuketjuun, koska säilörehua tehdään vuosittain 1 000 000 kg. Rehu korjataan esikuivattuna JF 1100 hinattavalla tarkkuussilppurilla. Niittomurskain on hinattava John Deere (3 m) varustettuna karheen siirtäjällä. Rehuvarastona käytetään viittä laakasiiloa (3 x 300 m3 , 2 x 500 m3 sekä laatta-aluetta (250 m2), joista varastotilaa kertyy yli 2 200 kuutiota. Vain kokoviljasäilörehua joudutaan tekemään toisinaan aumaan. Isäntäväen mielestä on tärkeä, että rehut voidaan varastoida lähellä navettaa ja talvisaikaan rehun otto ja siirto sujuu nopeasti.

Rehuntekoon käytetään kaikkia tilan neljää traktoria. Rehuntekoon isännän Tapio Vähäsöyringin lisäksi osallistuu "nuori-isäntä" Erkki. Rehunkärryjen ajoon saadaan aputyövoimaa omalta kylältä. Isäntä huolehtii niitosta ja ajaa tarkkuussilppuria, Erkki on siilolla. Emäntä, Eija Kodis, hoitaa ruokahuollon ja navettatyöt. Tulevalle kesälle on tulossa mahdollisesti ranskalainen maatalousharjoittelija.

Nurmirehusato korjataan säilörehuksi 4-5 päivässä. Poutapäivänä työsaavutus on jopa 20-25 ha päivässä, mihin vaikuttaa se, että peltolohkot ovat kookkaita ja kuljetusmatkat kohtuulliset. Kauimmaiselta lohkolta siilolle on 5 km. Säilörehun esikuivausaika on säistä riippuen keskimäärin 12 tuntia. Rehu säilötään muurahaishappopohjaisella AIV 2 Plus säilöntäaineella. Käyttömäärä on 5 l/rehutonni.

Erinomaista säilörehua

Rehu on säilynyt erinomaisesti pintakerrosta myöten.
Kuva Eija-Riitta Leinonen

Rehunteossa isäntä on viimeisen päälle tarkka. Hänen mielestään säilönnän kannalta tärkein työvaihe on rehun polkeminen ja viimeistelytyö siilolla. Rehumassa pitää polkea tarpeeksi suurella traktorilla siilon reunoja myöten. Siilon reunoilla on aikaisemmin käytetty hiekkasäkkejä painoina, mutta niiden käytöstä on luovuttu, koska rehu säilyy hyvin ilman painojakin. Siilossa peittämisen jälkeen on muistettava muovin päälle laittaa katekerros esim. kutterinpurua. 

Kun tein kierroksen navetalla ja haistelin ruokintapöydällä syötössä olevaa ylivuotista säilörehua, se täytti kaikki hyvän säilörehun tunnusmerkit. Säilörehu tuoksui niin raikkaalle ja miellyttävän hapahkolle ja oli väriltään kellertävän ruskeaa, että sitä olisi voinut itsekin maistaa.

Siilolla rehun hyvän laadun saattoi todeta myös, koska rehu oli hyvin säilynyttä pintakerrosta myöten. Isännän mukaan suurin riski rehun pilaantumiselle on muovin rikkoontuminen. Jos muoviin tulee reikiä, rehuun ilmestyy pilaantuneita kohtia. 

Vaikka rehuntekosäät olivat epävakaat ja vettä satoi runsaasti, kevätrehu saatiin korjattua hyvälaatuisena. Kevätsadon sulavuus oli 73,5 %, rehuyksikköarvo 0,99 ry/kg ka ja rehun syönti-indeksi oli 106.

Kevätsato korjattiin kahteen siiloon ja eri siilojen raaka-aineesta otettiin analyysinäyte. Raaka-ainenäytteen analyysissä tutkitaan koostumus (raakavalkuainen, solunseinäkuitu (NDF) ja D-arvo) ja rehuarvot (ry-arvo, korvausluku, OIV ja PVT). Raaka-aineesta saa edustavamman näytteen kuin valmiista säilörehusta, kun siilon rehupatsaan korkeus on suuri tai kun rehu korjataan esim. pyöröpaalaamalla. 

Kun nurmikasvustosta otetaan raaka-aineanalyysi, tuloksia voidaan hyödyntää välittömästi ruokinnan suunnittelussa. 

Kesän 2004 Söyringin tilalla kevät- ja kesäsadon laadussa oli huomattavaa vaihtelua. Kesäsadon korjuuaikanäytteessä säilörehun D-arvo oli 62 % ja raakavalkuainen 19 %. Runsaiden sateiden vuoksi timoteikasvusto alkoi lahota tyvestä varsinkin vanhemmilla heinänurmilla.

Kun eri rehuerät poikkeavat toisistaan huomattavasti, on tärkeä tietää rehun koostumus ja rehuarvot. Tilalla kesärehu syötetään kesäaikaan, kun suurin osa lehmistä on ummessa ja jolloin märkärehu on lämpiämisongelman vuoksi otollista syöttää.

Söyringin tilan rehun analyysitulokset kesällä 2004
Säilörehun raaka-
ainenäyte, kevätsato (20.6.2004)		 Säilörehun raaka-
ainenäyte, kevätsato (23.6.2004)		 Säilö-
rehun
laatu-
analyysi		 Koko-
vilja-
säilö-
rehu
K o o s t u m u s
Kuiva-aine, %  29.4 31.8
Raakavalkuainen, % ka:sta  17.9 17.6 17.5 12.8
Solunseinäkuitu (NDF), % ka 47.6 52.2 47.1 58.7
D-arvo, % ka 74.3 71.1 73 59
R e h u a r v o t
Ry-arvo  1.02 0.97 0.99 0.78
OIV, g/kg ka  91 87 89 75
PVT, g/kg ka  24 27 23 -1
S ä i l ö n t ä la a t u
pH  3.8 4.12
Ammoniakkityppi, % kok. N  6 4
Maito-ja muurah. g/kg ka  64 38
Haiht. rasva- hapot, g/kg ka  11 7
Liukoinen typpi  45 41
Sokeri, g/kg ka  93 111
Syönti-indeksi  106 89
ME-indeksi  112 76

Tehokas nurmituotanto kannattaa

Tila kuuluu ProAgria Oulun maaseutukeskuksen ProViljelys-neuvontaan, jossa laskettiin säilörehun tuotannon kannattavuus ja tilan tulosten vertailussa käytettiin ProAgrian lohkotietopankin aineistoa. 

Säilörehun sadon määrä, joka korjattiin 47 hehtaarilta, oli vajaa 6 000 ry/ha. Säilörehun rehuyksikön tuottaminen maksoi Söyringin tilalla 15,4 snt ja säilörehukilo maksoi 4,3 snt.

Nurmeen kannattaa satsata
Pohjois-Pohjanmaalla nurmiviljelyn osuus on lähes puolet koko alueen peltoalasta.

Nurmenviljelyn tehokkuus on laskenut viime vuosina, kun maatilojen keskimääräinen peltoala on lähes kaksinkertaistunut ja rehualavaatimus on "pakottanut" pitämään viljelyksessä ylimääräistä rehualaa suhteessa karjan tarpeeseen. 

Perusasiat mm. kalkitus, sertifioidun siemenen ja eri nurmisiemenseosten käyttö, tasapainoinen lannoitus ja kasvinsuojelu ovat monilla tiloilla unohtumassa. 

Yhä useampi tila jättää toisen nurmisadon lannoittamatta ja rehunsäilönnässä luovutaan säilöntäaineen käytöstä, mikä näkyy säilörehun laadunvaihteluna. 

Kun tavoitteena on rehukustannusten alentaminen ja kun edelleen lypsykarjatiloilla syödyistä rehuyksiköistä lähes 60 % tulee karkearehuista, laajaperäiseen ja tehottomaan nurmenviljelyyn ei ole varaa.
A-RL

Tuotantokustannus sisältää kaikki kustannukset: muuttuvat kustannukset sekä työ-, kone-, rakennus-, yleis- ym. kustannukset. Lohkotietopankin vertailuaineistossa tilan nurmentuotannon muuttuvat kustannukset olivat suuremmat, mutta kiinteät kustannukset pienemmät kuin muilla vertailutiloilla.

Hyvän satotason ja laadukkaan rehun ansiosta säilörehun tuotantokustannus oli alhaisempi kuin muilla nurmirehua viljelleillä tiloilla. 

Söyringin tilan nurmirehuntuotannon nettovoitto oli 40 % suurempi kuin heikomman taloudellisen tuloksen saaneilla tiloilla. Seurantalaskelmaa tehdessä tuli esille, miten tärkeää on noudattaa kasvinsuojeluaineiden käytössä suositeltuja käyttömääriä, sillä kalleimpien nurmiviljelyyn soveltuvien torjunta-aineiden litrakustannus on yli 200 €. 

Korkeatuottoinen karja

Karjan keskituotos 2004 oli 9 300 kg. Tuotosseurannan mukaan maidon rasvapitoisuus oli 3,84 % ja valkuaispitoisuus 3,48 %. Holstein-friisiläislehmien keskituotos oli korkeampi kuin ay-lehmien, 9 700 kg. Ensikoiden keskituotos oli 9 408 kg. Ruokinnan perusta on hyvä säilörehu ja etenkin ensikoiden ruokinnassa hyvän säilörehun avulla on onnistuttu väkirehumäärät pitämään kohtuullisina. Väkirehu on pääasiassa täysrehua. Omaa viljaa lehmille tarjotaan vain lypsyn yhteydessä. Rehunkulutusseurannassa väkirehun osuus oli 53 % koko karjan kuiva-ainekiloista. 

Tilalla panostetaan voimakkaasti karjan jalostukseen alkionsiirron avulla. Karjan jalostusasteen paraneminen antaa myös mahdollisuuden lisätä edelleen karkearehun osuutta lypsylehmien ruokinnassa.

Kirjoittaja on kasvinviljelyvastaava 
ProAgria Oulun Maaseutukeskuksessa.

 
 
 alkuun Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus