Säilörehuteema 20.4.2005


Rokkalan karjan menestys karja-
kilpailuissa näkyy mukavasti tuvan 
puolella.
Kuvat Topi Ikäläinen



Sirkka Pakarinen ja Matti Närhi hoitavat 
lehmiään hyvällä rehulla ja hellällä kädellä.

Leena Pakarinen   

Rehuun reilusti liuosta ja aikainen aloitus
Laaturehu antaa hyvän pohjan satatonnareille

Hyvä säilörehu on vuodesta toiseen lypsättänyt vesantolaisen Rokkalan tilan friisiläisiä niin, että tuvan seinällä on komea rivistö lehmien ja niiden hoitajien kunniakirjoja. Idoli ja Euro viettivät satatonnarijuhlia viime keväänä ja karjan keskituotos on lähellä 14 000 maitokiloa.

Varhainen rehunteon aloittaminen ja perinteinen säilöntähappo ovat Sirkka Pakarisen ja Matti Närhen säilörehun laadun kulmakiviä.

-Reilusti käytetään AIV 2+ -liuosta, noin 25 litraa parin tonnin kuormaan. Kun jotkut valittavat, että rehu lämpenee avattaessa, se on vaan merkki siitä, ettei liuosta ole ollut tarpeeksi, sanoo Matti Närhi.

Rokkalan lehmät syövät laitumen ohella säilörehua seuraavaan sadonkorjuuseen asti eikä säilyvyydessä ole ollut ongelmia.

Viime kesänä rehunteon ajoittamisessa oli mukana hyvää tuuria. Kevätrehu piti jouduttaa aumaan kesäkuun puolivälissä ennen rippijuhlareissua ja toisen sadon auman Matti Närhi sulki päivää ennen pitkää sadekautta, mutta muulloinkin Rokkalan rehu on suunnilleen tehty siinä vaiheessa, kun muut aloittavat.

Korjuuaikapalveluita Matti Närhi ei käytä, vaan toimii näppituntumalta. Pääsääntönä on aloittaa ennen kun tähkä tulee tupesta, jolloin lopettamisen aikoihin tähkää alkaa näkyä. Rehuntekoon kelasilppurilla ja purkavalla kärryllä menee noin 


Teema

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

neljä päivää. Jos työvoimaa on saatavilla, rehunteossa voi olla apumies tiivistämässä aumaa, mutta omalla porukallakin pärjätään.

Pellot ovat yhtä 15 km päässä olevaa lohkoa lukuun ottamatta lähellä talouskeskusta. Nurmiseoksena on timotei- nurminata, sillä apila ei oikein tahdo Rokkalan mailla viihtyä. Omat pellot ovat kokonaan nurmella ja viljaa kasvatetaan naapurissa. 

D-arvoltaan 74 rehu maistuu

Viime kesän ensimmäisen sadon D-arvo oli huikea 74 ja raakavalkuaisprosentti 16,4. Se rehu on kyllä maistunut lehmille ja vasikatkin mutustelevat sitä mielellään. 

-Lehmillä ei ollut yhtään syksynirsoilua, vaan rehu hävisi heti edestä, nauraa Sirkka Pakarinen.
Maitotilaneuvoja tekee tilalle perusruokintasuunnitelmat rehuanalyysien perusteella. Väkirehuna on litistemyllytettyä ohraa, täysrehua ja puolitiivistettä. Maksimipäiväannos korkeimmassa tuottovaiheessa oleville on noin 18 kg. Tänä talvena isäntäväki vähensi väkirehun jakokertoja kuudesta viiteen, mutta säilörehun syönti on vastaavasti lisääntynyt.

Uutterimmat lypsikit vaativat joskus ruokintaan pientä säätämistä - alle 10 000 kg tuottavia lehmiä karjassa kun ei ole.

-Jos alkaa kylkiluut näkyä, sitten pitää ruokintaa soveltaa. Jotkut lehmät ronkeloivat, ja silloin annetaan sitä, mikä maistuu, toteaa Sirkka Pakarinen. Kuivaheinä on osana lehmien ruokavaliota pitämässä mahoja kunnossa. Sitä ei tosin ole muutamaan kesään saatu paalattua suoraan pellolta, vaan viimekin kesänä Rokkalan väki joutui seivästämään tuhat seivästä.

Nyhveröltä toivotaan lehmävasikkaa

Tällä hetkellä karjan tähti on pääsiäislauantaina poikinut Nyhverö, satatonnari Idolin jälkeläinen, joka jo toisena tuotosvuotenaan oli koko Pohjois-Savon toiseksi paras lehmä 17 271 maitokilon tuotoksellaan. Viime vuonna tuotos oli 18 801 kg.

-Tyttöä siltä toivottaisiin enemmän kuin Kiinassa. Tämä pääsiäisvasikkakin oli sonni, harmittelee Sirkka Pakarinen. 

Suurlypsäjä on ahkera syömään ja emäntänsä mukaan suorastaan ymmärtää puhetta. Viime kesänä runsasutareinen Nyhverö oli navetasta lähtiessään tallannut utareliivinsä rikki.

-Mitäs me nyt tehdään, oli lomittaja lehmälle ihmetellyt. Nyhverö oli pysähtynyt ja odottanut, että lomittaja hakee korjaustarvikkeet. Matka laitumelle jatkui vasta kun liivit olivat tällingissä. 

Korkea tuotos ei ole haitannut karjan tiinehtyvyyttä. Nyhverökin tuli viime kesänä ensimmäisestä siemennyksestä kantavaksi, vaikka herutteli samaan aikaan 80 kg:n päivätuotoksia. 

Toiselta satatonnarilta Eurolta jäi karjaan muun muassa kaksoset Rupla ja Raha, joiden ensimmäinen kausi näyttää varsin lupaavalta. Niillä on hyvä utaremalli ja toivottavasti emonsa sitkeät geenit. Euro ehti poikia kymmenen kertaa.

 

 alkuun Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus