Säilörehuteema 20.4.2005


Uusien perävaunujen yli kymmenen tonnin rehukuormat vaativat suositusten mukaan 
noin 50 litraa happopohjaista säilöntäainetta. Rehun kuiva-ainepitoisuus voidaan selvittää kotioloissa mikroaaltouunin avulla. Olisi 
hyvä, jos täysi perävaunu saataisiin joskus luotettavasti punnittua. Näin käsitys säilöntäaineen riittävästä annostelusta 
erityisesti huonoissa korjuuolosuhteissa
 ja ruokintaan käytettävissä olevasta rehumäärästä olisi varmemmalla pohjalla.
Kuvat Janne Karttunen


Hinattavien ja ajettavien tarkkuus-
silppureiden sekä noukin- että silppuri-
vaunujen tehokas käyttö edellyttää karhojen yhdistämistä. Ajosilppuria varten karhot yhdistetään kasvustosta ja koneen tehosta riippuen noin 12–18 metrin leveydeltä. 
Muilla irtorehun korjuukoneilla karhot 
kannattaa pyrkiä yhdistämään joko niiton 
tai korjuun yhteydessä noin kuuden 
metrin leveydeltä.

Janne Karttunen   

Kuljetuskalustolta vaaditaan tehoa rehunkorjuussa

Tuotantoaan laajentavien maidontuottajien on varauduttava hankkimaan ostotai vuokrapeltoja myös kaukaa talouskeskuksesta. Viljelijöiden mukaan suurilla maitotiloilla nurmikoneiden tehokasta käyttöä rajoittaa eniten peltolohkojen keskimääräinen etäisyys talouskeskuksesta. Pitkä kuljetusmatka asettaa erityisiä vaatimuksia kuljetuskapasiteetille säilörehun irtokorjuussa. Jos tyhjiä perävaunuja joudutaan odottamaan pellolla, laskee myös korjuun työntuotos.

Suuret rehumäärät korjataan lähes poikkeuksetta esikuivattuna, koska esikuivauksesta on hyötyä koko rehun käsittelyketjussa. Esikuivatun säilörehun korjuussa on konekapasiteetti muun muassa suuren sääriskin takia mitoitettava korkeaksi. Muistamme hyvin kesän 2004, jolloin korjuuolosuhteet olivat monin paikoin poikkeuksellisen kehnot - korjuun oli sujuttava nopeasti, kun sateiden väliin saatiin edes lyhyt poutajakso.

Kun korjuukelit ovat erittäin hyvät, voi ensimmäisen ja samalla tärkeimmän sadon nurmen D-arvo eli sulavuus laskea nopeasti, yli puoli prosenttia päivässä. Ensimmäisen sadon korjuu pitäisi siksi ajoittaa tarkasti. Toisen ja kolmannen sadon korjuussa on enemmän pelivaraa, jolloin ensimmäisen sadon korjuun mukaan optimaaliseksi mitoitettu koneketju voi olla jo turhan tehokas.

Jos tilalla on nurmialaa riittävästi, kannattaa


Teema

Maito ja Me

Edelliset numerot

Toimitus

voimavarat keskittää siihen, että valtaosa ensimmäisestä sadosta saadaan korjattua laadukkaana (D-arvo yli 68). Jos tilan nurmilohkot ovat hajallaan ja osa kaukana talouskeskuksesta, on yksi vaihtoehto palkata urakoitsija korjaamaan rehut pyörö- tai kanttipaaleihin kaukaisimmilta lohkoilta. Rehut voidaan myös varastoida perinteiseen aumaan kyseisille lohkoille, jolloin myös vältytään rehun kuljetukselta kiireisenä sesonkityöaikana. 

Kuljetus sitoo työvoimaa
Ajosilppuria käytettäessä (traktori ja perävaunu kulkevat rinnalla) riittävät puolen kilometrin kuljetusmatkalle kaksi kuskia ja kaksi kahdentoista rehutonnin perävaunua. Vastaavasti kolme kuljettajaa ja kolme kahdentoista rehutonnin perävaunua pitäisi riittää hyvin reilun kahden kilometrin kuljetusmatkalle. Hinattavaa tarkkuussilppuria käytettäessä riittää kaksi kuskia ja kolme kymmenen rehutonnin perävaunua (yksi kiinni korjuutraktorissa ja kaksi "tien päällä") reilun kolmen kilometrin kuljetusmatkalle. Laskelmissa on säilörehusato 4 550 kg ka/ha ja rehun ka-pitoisuus 35 %. Peruslohkolta (2 ha: 100 m x 200 m) korjattava kokonaismassa on 13 tonnia/ha.

Työtehoseuran työntutkimusten mukaan hinattavan tarkkuussilppurin työntuotos on hieman alle 30 rehutonnia tunnissa kuuden metrin korjuuleveydellä. Korjuumenetelmä vaatii kuljetukseen vähintään yhden työntekijän ja kaksi perävaunua - yhden perävaunun ollessa "tien päällä" korjuukoneella täytetään toista perävaunua. Usean kilometrin kuljetusmatkoilla tai tilavuudeltaan pieniä perävaunuja käytettäessä tarvitaan kuljetukseen kaksi työntekijää ja koko ketjuun kolme perävaunua. Näin kuljetus ei pääse muodostumaan korjuuketjun pullonkaulaksi. Oheista suuntaa antavaa kuviota voi käyttää apuna, kun ratkotaan tilakohtaista kuljetuskapasiteetin tarvetta.

Ajettavan tarkkuussilppurin työntuotos voi olla yli 40 rehutonnia tunnissa 12 metrin korjuuleveydellä. Korjuumenetelmän tehokas käyttö vaatii rehun kuljetukseen aina vähintään kaksi työntekijää ja perävaunua. Jos perävaunut ovat pieniä tai kuljetusmatka kasvaa useisiin kilometreihin, tarvitaan kolmas työntekijä ja perävaunu rehun siirtoon. Näin arvokas ajosilppuri ei joudu seisomaan pellolla tyhjänpanttina. 

Noukin- ja silppurivaunujen etu on se, että ne vaativat vain yhden työntekijän korjuuseen. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi kilometrin kuljetusmatkalla suuntaansa, kuluu noukinvaunulla tehokkaasta työajasta noin kaksi kolmasosaa siirtoajoihin. Korjuun todellinen työntuotos on tällöin noin 14 rehutonnia tunnissa kuuden metrin korjuuleveydellä. Uusimmilla noukin- ja silppurivaunuilla,joiden DINkuormatilavuus vaihtelee 25-40 kuutiometrin välillä, on korjuun työntuotos edellä mainittua suurempi. Vaunuja vertailtaessa on tarkistettava, onko kyse käyttökelpoisesta kuormatilavuudesta (DIN) vai nimellistilavuudesta. 

Konekustannukset tarkastelussa

Lisätietoa tutkimuksesta

Työtehoseurassa tehtiin vuosina 2002-2004 tutkimus, jossa selvitettiin suurikokoisilta maitotiloilta maidontuotantoon liittyviä teknologiavalintoja. Hankkeen aikana tehtiin viiden, karjamäärältään suurilla maitotiloilla yleisimmän säilörehun eri korjuumenetelmän työntutkimukset ja kustannuslaskelmat. Hanke rahoitettiin maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahastosta.

Lisätietoa hankkeen julkaisuissa:
Karttunen, J. 2004. 
Maidontuottajien teknologiavalinnat suurissa tuotantoyksiköissä Karkearehun käsittelyketjut ja karjanhoitotöiden työnmenekki.
Työtehoseuran julkaisuja 394. 73 s + 25 liites. 

Karttunen, J., Peltonen, M. & Pentti, S. 2004. 
Säilörehun korjuuketjun suunnittelu Rehuketjun kustannukset ja pullonkaulojen minimointi. 
Työtehoseuran maataloustiedote (568) 5/2004. 8 s.

Peltonen, M., Karttunen, J. & Pentti, S. 2003.
Säilörehunkorjuun työnmenekki Korjuumenetelmät ja toiminnallisuus. 
Työtehoseuran maataloustiedote (560) 9/2003. 12 s.

Rehunkorjuun koneketju tai ketjun osia joudutaan uusimaan teknisen kulumisen, työvoimapulan tai alhaiseksi jäävän tehon takia. Työvoimapula tai ketjun alhainen teho kohdistuvat erityisesti tuotantoaan laajentaviin tiloihin. Kun tilan rehukalustoa uusitaan, kannattaa vakavasti harkita korjuukoneiden ja tarvikkeiden hankintaa ja käyttöä yhteistyössä naapureiden kanssa. Tilayhteistyöllä saavutettavat työnkäytölliset ja puhtaasti taloudelliset edut korostuvat karjamäärältään suurilla maitotiloilla. Tilayhteistyö ei sulje pois mahdollisuutta antaa jokin säilörehun korjuuketjun osa urakoitsijan tehtäväksi. Työtehoseuran hankkeessa verrattiin työntutkimusten perusteella tehtyjä rehunkorjuun kustannuslaskelmia keskimääräisiin toteutuneisiin urakointihintoihin. Kiinteät ja muuttuvat konekustannukset muodostavat laskelmien mukaan 90-95 prosenttia rehunkorjuun kokonaiskustannuksista korjuumenetelmästä riippuen. Työntekijöiden palkoilla sivukuluineen (laskelmissa 12,38 euroa/tunti) on näin ollen vain pieni merkitys korjuun kokonaiskustannuksiin.

Kustannuslaskelmien mukaan rehunkorjuun kustannukset euroina korjattua rehutonnia tai hehtaaria kohti laskevat selvästi korjattavan tonnimäärän ja korjattavan alan kasvaessa. Rehunkorjuun teettäminen kokonaan tai osittain urakoitsijalla on useissa tapauksissa taloudellisesti kannattavampaa ja työnkäytöllisesti tehokkaampaa kuin investointi omaan uuteen koneketjuun ja oma työ. Säilörehunkorjuu onkin keskikokoisilla ja suurilla maitotiloilla viljanpuinnin jälkeen toiseksi yleisin urakoitsijalta ostettava työ.

Esimerkiksi tavallista noukinvaunua käytettäessä laskee rehun tonnihinta yhteensä 37 hehtaarin vuotuisen korjuualan 19 eurosta 144 hehtaarin vuotuisen korjuualan 12 euroon. Vastaavasti urakointihintojen trimmattu keskiarvo noukinvaunukorjuussa oli noin 12 euroa rehutonnia kohti. Urakoitsijat kykenevät tarjoamaan palveluitaan kilpailukykyiseen hintaan, koska heidän tehokkaalle konekannalleen saadaan runsaasti vuotuisia käyttötunteja ja siten alhaiset tunti- ja hehtaarikustannukset. Sama periaate pätee tietenkin myös omia tai yhteistyössä hankittuja koneita käytettäessä. Muun muassa tästä syystä säilörehunkorjuu on maitotiloilla yleisin tilojen välisen yhteistyön muoto.

Kirjoittaja on tutkija Työtehoseurassa.

 

 alkuun Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus