Neljäntoista tonnin pyöräkuormaaja on
tehokas kuormien hajoittaja ja tiivistäjä. Kuvat Jussi Knuuttila
Marika ja Matti Kellokoski sekä
Hannu
Kellokoski arvelevat, että viime kesänä
säilörehut tulivat korjuuseen suunnilleen
uuden korjuukaluston pääoma-
kustannuksilla.
Niittokonetta kuljettaa
taakseajolaitteella varustettu S-sarjan iso Valtra.
Etenemissuunta on siis tässä kuvassa
kuvaajaa kohti.
Ape sekoitetaan rankista, rypsirouheesta, murskeohrasta ja säilörehusta.
Apetta valmistamassa Kalle Kellokoski.
Säilörehun tehokas korjuu edellyttää kalliita koneita ja kookkaita traktoreita. Kellokosken maatalousyhtymä Vetelissä päätyi navetanrakennusvaiheessa teettämään säilörehun korjuun urakoitsijalla ja totesi ratkaisun kannattavaksi.
Kellokosken maatalousyhtymä Vetelistä on parin viime vuoden aikana rakentanut uutta, noin 80 lehmän
makuuparsipihattoa. Yhtymän osakkaat, Matti ja Hannu Kellokoski, sekä veljesten isä Kalle kuulivat rakennusvaiheen aikana tervolalaisen Ari Eilitän urakointipalveluista säilörehun korjuussa. Puheet palvelujen laadusta ja laajasta asiakaspiiristä saivat Kellokosket kiinnostumaan.
Eilittä kävi Vetelissä ja vierailun aikana sovittiin seuraavan kesän rehun korjuusta. Kellokosken maatalousyhtymä on toistaiseksi Eilitän eteläisin asiakas ja rehunkorjuu alkaa Vetelistä. Kellokosken miesten mielestä korjuun ajankohta on rehun laatuun oleellisesti vaikuttava asia, eikä sitä voi kovin monta päivää Artturin suosittelemasta ajankohdasta siirtää.
Puheet pitivät
Eilitän iskuryhmä koostuu Claasin Disco perhosniittokoneesta, jota ajetaan S-sarjan järeällä Valtralla. Disco on kiinni koneen takana, ja traktoria ajetaan takaperin. Kerralla oikenee yli kahdeksan metrin leveydeltä heinää kolmeen erilliseen karhoon.
Toisena avainkoneena on Claasin hinattava harava, joka tuotiin paikalle moottorikelkan kuljetusalustalla. Sitä Kellokosken miehet ajoivat omalla traktorillaan. Rehu nostetaan kyytiin ja silputaan Claas Quantum 5500 P ja Pöttinger Jumbo noukinvaunuilla. Talo palkkasi tutun urakoitsijan levittämään ja polkemaan rehua 14 tonnin pyöräkuormaajalla.
Ensimmäisen sadon korjuu onnistui ajallaan sopivalla poudalla. Laatu on ollut erinomaista.
Toisen sadon korjuu olikin sitten sitäkin hankalampaa. Rehu korjattiin, mutta laatu kärsi märkyydestä.
Kellokosket sanovat, että Eilittää ei sateesta voi syyttää. Mies on tehnyt mitä on luvannut, jopa ylittänyt odotukset.
Rehua korjattaessa toinen noukinvaunu löysi pellosta kiven ja rikkoutui. Urakointisopimuksessa on selvästi määritelty, että tällaisessa tapauksessa korjauskustannukset ovat urakan antajan vastuulla. Kellokosket maksoivat laskun mukisematta. He sanovat, että olisi se kivi mennyt omankin koneen teriin aivan yhtä todennäköisesti. He arvelevat, että kivet ja muut vastaavat vaurioiden aiheuttajat löytyvät luultavasti ensi vuonna tarkemmin.
Korjuuteho riittää
Korjuuporukka saapui kevätsadon kimppuun sunnuntai-illalla. Työ alkoi maanantaina. Tiistai-illalla siilo jo peiteltiin. Rehua saatiin korjuuseen noin 55 hehtaarin alalta. Tällainen korjuuteho riittää vaativallekin urakan antajalle, arvelevat Kellokosket.
Jostakin kohtaa korjuuketjua löytyy aina heikoin lenkki. Tässä tapauksessa haravakoneen ajajalla oli pisimmät päivät. Kellokoskien mukaan asiaan vaikutti eniten pienehköt ja moninaiset peltokuviot.
14 tonnin pyöräkuormaaja selvisi kuormien levityksestä kunnialla. Yhtään pienempi ei olisi pärjännyt. Kaksi noukinvaunua tuo tiuhaan tahtiin hirmuisia mällejä hajotettavaksi ja tiivistettäväksi. Eilitän noukinvaunuissa ei ole hajotinkeloja. Hänen mielestään ne vievät hyvää kuormatilaa ja ovat sitä paitsi hintavia varusteita. Se tietysti lisää haastetta siilossa.
Meri-Lapin Maatalousneuvos Oy
Urakoinnin sopimusehdot
1. Tilaus tulee vahvistaa 10 päivää ennen työn suorittamista, jollei toisin sovita. Tässä sopimuksessa noudatetaan force majure -ehtoa
2. Pellon haltija vastaa siitä, että kuljetuskalustolle on kulkumahdollisuus. Tiestö on liikennöitävässä kunnossa: (ajonopeus min 35 km/h, pellolla ajonopeus min 20 km/h. Tällöin perushinnat ovat voimassa) Kuljetuskalusto pääsee pellolle. Sisäänajoväylän on oltava 5 -6 m leveä, riippuen tien leveydestä, jolle ajetaan.
Kuopat tulee täyttää ja mahdollinen vesi johtaa pois. Sisäänajoväylän on oltava vapaa 4,0 metrin korkeuteen.
Avo-ojitettujen peltojen päissä on kuuden metrin ( 6 m ) kulkumahdollisuus.
Kivet ja muu pellolle kuulumaton poistetaan tai kaivetaan maahan, ja maan epätasaisuudet tasataan.
Mahdollinen huono tai märkä alue on selkeästi merkitty.
3. Pellon haltija vastaa, ettei pellolla ole irtokiviä ja muuta epämääräistä materiaalia, joka saattaa rikkoa urakoitsijan kaluston. Suuret kivet ja märät alueet on selkeästi merkittävä. Mikäli kalusto vioittuu syystä, että pellolla on vieraita esineitä, kuten kiviä, rautaromua tai merkitsemättömiä märkiä alueita ja vastaavaa, on urakoitsijalla oikeus korvaukseen pellon haltijalta. Viljelijän tulee huolehtia riskien vakuutusturvasta.
4. Pellon haltija vastaa tiestölle ja pelloille aiheutuvista mahdollisista vahingoista.
5. Urakoitsija kerää sadon laadun kannalta parhaimpaan keruuaikaan.
6. Urakoitsijalla on oikeus työskennellä vuorokauden ajasta riippumatta, mikäli siitä ei ole haittaa kolmannelle
osapuolelle.
7. Urakoitsijan koneen rikkouduttua, urakoitsija on velvollinen järjestämään tilalle toisen urakoitsijan.
Urakoitsija on velvollinen ennen sopimuksen allekirjoittamista kertomaan kalustonsa koon ja painon, jotta työn tilaaja voi hahmottaa urakointikaluston tarvitseman tilan ja mahdolliset painorajoitteet.
Ensi vuoden korjuuala kasvaa noin 170 hehtaariin, kun molemmat korjuukerrat lasketaan. Kellokosket arvelevat, että silloin saatetaan joutua käyttämään kolmattakin päivää. Se on lyhyt korjuuaika, eikä laatutappioita sen takia varmasti synny.
Normaalisti heinät haravoitiin yhteen karhoon 12 metrin leveydeltä. Tällaista karhoa noukinvaunut nielevät mukavasti. Jos heinä pääsee kuivahtamaan, voi karhon haravoida noin 19 metrin leveydeltä. Silloin noukinnan nopeutta on laskettava. Heinää menee kuormaan tietenkin ainakin yhtä nopeasti, tai jopa nopeammin kuin ohuemmasta karhosta.
Taloudellinen vaihtoehto
Kellokosket ovat laskeneet, että toimivan korjuuketjun hankkiminen maksaisi ainakin 100 000 euroa. Siihen ei irtorahaa tässä vaiheessa kerta kaikkiaan ole. Lisäksi tilalle pitäisi ilmestyä pari järeämpää traktoria kiskomaan korjuukoneita. Jos 100 000 euroa pääomitetaan, niin päädytään noin 12 500 euron kiinteisiin kustannuksiin.
Kellokosket sanovat saaneensa Eilitän palvelut maksettua tuota pienemmällä summalla. Ei tarvitse hirveästi pohtia, onko urakointipalvelun käyttö tässä tapauksessa edullista vai ei.
Lisäksi nyt tilalle tulee kokeneet urakkamiehet hoitamaan säilörehun korjuuta ja lypsyhommat sekä muu eläinten hoito tapahtuu normaalilla tavalla.
Rehun laatu on ratkaiseva seikka. Siitä ei voi tinkiä. Rehu on korjattava oikeaan aikaan ja säilönnän pitää onnistua. Onnistumista silmällä pitäen on jo hankittu AIV 2 Plus säilöntäaineet ensi kesän varalle.
Kellokoskien mukaan Eilittä ymmärtää rehun laadun ja korjuuajan kytköksen hyvin. Sopimuksessa on tämä seikka korostetusti esillä. Jotkut paalirehu- urakoitsijat tuntuvat tekevän ensimmäistä satoa juhannuksesta elokuuhun. Sellainen ei Kellokoskille sovi.
Kellokoskilla on itsellään pyöröpaalain. Se tarvitaan hiehojen kuivikeolkien hankkimiseen. Kuivikepaaleja menee talven mittaan noin 500-700 kappaletta.
Muutakin urakointia
Kellokosken maatalousyhtymä käyttää myös lietelannan levitysurakoitsijan palveluja. Urakoitsija levittää niille lohkoille, jotka kestävät raskasta kalustoa. Omalla pienellä levitysvaunulla hoidetaan hankalat pellot, kuten uusimmat raiviot.
Kevätviljojen ruiskutukset hoitaa paikallinen urakoitsija. Yhtymä on hankkinut itselleen Murska 1400 myllyn. Sillä tehdään murskevilja laakasiiloon. Kuivaa viljaa ei käytetä lainkaan. Ape koostuu rankista, rypsirouheesta, murskeohrasta ja säilörehusta. Kun säilörehu on hyvälaatuista, muuta ei tarvita. Kellokosket eivät osta täysrehua kuin pakon edessä.
Murskemyllyssä on tarkoitus urakoida muillekin. Sen teho riittää urakointiin mainiosti. Viljan korjuuaikaan on sopivasti tällaiseen mahdollisuuksia. Peltojen kantavuus huolestuttaa miehiä. Isot koneet eivät sovi yhteen märkien maiden kanssa. Viime syksy oli kaamein pitkään aikaan.
Säilörehuteema 20.4.2005
