Tuomo Linnakallio   

Ajosilppuri vaatii 
tehokasta säilöntäaineen annostelua

Ajosilppuri vaatii kovia tehoja säilöntäaineen annostelulta. Tämä esimerkki on Valkealasta, maatilayhtymä Sydänmaanlakka-Harjun John Deere 9300 ajosilppuriin toteutettu säilöntäainejärjestelmä. Ajosilppurilla on kertynyt käyttökokemusta kahdelta kesältä. Koneella ajetaan omien rehujen lisäksi runsaasti rahtiajoa.

Kuvat Tuomo Linnakallio

Säilöntäaine on tähän saakka käsitelty tynnyreissä. Ajosilppurin perässä on paikka kahdelle tynnyrille. Tynnyrien siirtelyyn on käytetty kuormien ajossa olevien traktorien etukuormainta. 
Jyrki Sydänmaanlakka ei kuitenkaan pidä tynnyrijärjestelmää sopivana ajosilppurikäyttöön. Hänen mielestään 400 litraa on ajosilppuriin aivan liian pieni määrä. Tynnyreiden käsittely on lisäksi hankalaa ja vie liikaa tehokasta työaikaa. Jyrki on laskenut, että heidän työketjussaan tynnyreiden käsittely leikkaa työtehoa yhden hehtaarin tunnissa.
Säilöntäaineen annostelussa on tavoitteena siirtyä jatkossa noin 1 000 litran säiliöön. Tämä helpottaisi säilöntäaineen käsittelyä urakoinnissa. Tilalle tultaessa pumpataan tilan säilöntäaineet silppurin säiliöön ja työn päätyttyä säiliöön jäänet aineet pumpattaisiin takaisin tilan astioihin. Asiakastiloille suositellaan 1 000 litran kontteja, joissa liuos on helppo tuoda lohkon laitaan. Silppurin on oltava pellolla aina työvalmiina, kun siirtotraktori on pellolla.
Maatilayhtymä ja pääosa asiakastiloista käyttää säilöntäaineena AIV 2 Plussaa.
Työketjun ajossa on kolmet noin 40 m3 perävaunut. Kuormien painoksi on punnittu noin 11 tonnia (ka noin 35 %). Normaalilla rehusadolla kuormaan mahtuu hehtaarin rehut (ka noin 35 %). Ohjeen mukaisella annostelutasolla saadaan yhdestä tynnyristä siis neljä rehukuormaa.
Kuorma ajetaan täyteen keskimäärin kuudessa minuutissa, joten säilöntäainetta pitää saada tulemaan hapottimelta reilut 9 l/min. Käytössä olevan Junkkari Hp-2000 tehot ovat riittäneet myös ajosilppurikäytössä. Urakkaketjun käytännön tuntitehot liikkuvat 4-5 ha:n paikkeilla, hyvissä oloissa 10 ha ei ole mahdoton, kertoo pääsääntöisesti silppuria ajava Jyrki Sydänmaanlakka.

Hapottimen ohjausyksikkö on sijoitettu hytin oikeaan yläkulmaan. Säilöntäaineelle sopiva virtaus on kalibroitu koneeseen ja kuljettaja seuraa virtausta digitaalisesta näytöstä. Virtausta saadaan helposti lisää ja pois + ja - näppäimillä. Säilöntäaineen viskositeetin vaikutus on Jyrkin muukaan noin 10 % luokkaa. Lisäksi hän kertoo tarkistavansa ajoittain kokonaishappomäärän ja vertaa sitä kuormalukuun. John Deeren automatiikka ohjailee hapottimen toimintaa. Ohjaustietoja tulee syöttöteloilta, noukkimelta, ajosuunnasta ja koneen nopeudesta. Pumppaus lakkaa automaattisesti kun noukin pysäytetään, syöttötelojen pysähtyessä tai kun niitä pyöritetään taaksepäin ja koneen pysähtyessä tai peruuttaessa.

Urakoitsijalla on oltava varajärjestelmä myös säilöntäaineen käsittelyyn. Kallis koneketju ei saa pysähtyä hapottimen rikkoutumiseen. Maatilayhtymällä on kaksi samanlaista hapotinyksikköä, joissa on valmiina samanlaiset liittimet. Laitetta asennettaessa on otettava huomioon, että säätöyksikön jännite ei saa laskea. Sydänmaanlakan JD.ssä virta tulee akulta releen kautta säätöyksikölle. Aiemmin välissä oli katkaisin, joka lämmetessään aiheutti toimintahäiriötä. 
Hapottimen kotelot pitäisi tehdä ruostumattomasta teräksestä, että ne kestäisivät sanoo Jyrki Sydänmaanlakka.

Kaksi suutinta on sijoitettu torven lippaan. Tippumisenestoventtiili on sijoitettu mahdollisimman lähelle suuttimia, näkyy kuvassa lipan yläpuolelta. Rehusuihku tulee lipan yläpintaa vasten tiiviinä massana. Säilöntäaine takertuu rehumassan mukaan hyvin. Torvessa oli valmiina suojakouru letkuille. Malli suutinten sijoitteluun saatiin Ruotsin vierailulta.

Hapotinyksikkö on kiinnitetty kolmella pultilla taka-akselin taakse suojaisaan paikkaan. Se on oltava nopeasti irrotettavissa ja vaihdettavissa häiriön sattuessa. Imuletku pumpulle on vajaat pari metriä. Pumpulta suuttimille kertyy matkaa kymmenisen metriä ja nousua reilut kolme metriä. Letkut ( 22/16 mm) kiinnitetään pumppuyksikköön pikaliittimillä. Letkun takana näkyy töpseli, jolla sähkö ja ohjaustieto kulkee pumpun ja ohjausyksikön välillä.

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.