|
Tarkkuussilppuri vai noukinvaunu? Tarkkuussilppuri ja noukinvaunu käyvät kovaa kisaa menetelmien suosiosta markkinoilla. Säilöntä torniin tai laakasäilöön käy sitä paremmin mitä lyhyempää silppu on. Noukinvaunun kiinteät terät tekevät selvästi pitempää silppua kuin pyöriväteräinen tarkkuussilppuri. Noukinvaunun etuna on suuri ajonopeus ja suurivolyymiset vaunut. Koska silppu leikataan terien välissä ja rehumassa voi olla terien välissä muussakin asennossa kuin täsmälleen poikittain, silpun pituus muodostuu epätasaisemmaksi kuin tarkkuussilppurissa. Taulukossa 1 on esitetty JF:n julkaisema aineisto JF:n tarkkuussilppurin ja Pöttingerin noukinvaunun silpunpituuksista. Teoreettinen silpunpituus pitää kertoa 2,3:lla, jotta saadaan koneen tekemä keskimääräinen silpunpituus. Silpun keskiarvo on tarkkuussilppurilla 37 mm ja noukinvaunulla 83 mm. Tämän mukaan ei ole vaaraa, että tarkkuussilppurin silppu olisi liian lyhyttä (alle 20 mm). Noukinvaunun silpussa on runsaasti pitkää heinää, lähes 40 % silputusta rehusta on yli 8 cm:n mittaista. Tarkkuussilppurin lyhyellä silpulla on etunsa siilossa ja rehun käsittelyssä. Rehu levittyy helpommin siilossa ja syötössä. Koska rehu levittyy helpommin ja siilo täyttyy tiiviimmin ja tasaisemmin, laadussa on eroa tarkkuussilppurin eduksi. Sekä torneissa että laakasäilöissä tarkkuussilppurirehujen laatu näyttää noukinvaunurehuja jonkin verran paremmalta. Noukinvaunurehut olivat enemmän käyneitä ja niiden ammoniakkimäärä oli korkeampi. Maidon laadun kannalta riskirehuiksi luokiteltaviksi (laatuarvosana alle 7) laakasäilöihin tehdyistä noukinvaunurehuista oli 9 prosenttia, kun tarkkuusilppurilla vastaavasti oli vain 4 sadasta. Mahdollisia syitä tarkkuussilppurin parempaan rehun laatuun voivat olla lyhyemmästä silpusta johtuvat tekijät. Ruohon soluneste tulee paremmin ruohon pintaan silputtaessa kuin katkottaessa, karhon ylä ja alapinta sekoittuvat paremmin tarkkuussilppurissa ja säilöntäaine sekoittuu paremmin tarkkuussilppurissa kuin noukinvaunussa. Edelleen lyhyt silppu levittyy tasaisemmin ja painuu traktorin alla helpommin kuin epätasainen silppu. Noukinvaunun tiukkaan painunut kuorma vaatii siilolla enemmän työtä hajoittuakseen tasaisesti siilon tai auman alalle. Käytännössä rehuntekijä pyrkii esikuivaamaan rehua niin, että välttyy puristenesteeltä, mutta joutuu vastaavasti varomaan liikakuivumisen riskiä, mikä ilmenee syötön aikaisena rehun lämpenemisenä. Jälkimmäinen ei rehuanalyysissä näy, mutta suuri osa laatuarvosanan alittaneista rehuista oli suhteellisen märkiä 20 -30 ka %. Kirjoittaja on neuvontapäällikkö
|
| |
Teema | Maito ja Me | Edelliset numerot | Toimitus |