Tuomo Linnakallio  

Urakkatyön ostajallakin oltava yhteis-
työkykyä ja joustavuutta
Rehunteko ostopalveluna

Maidontuottaja Tarmo Niemi on teettänyt säilörehut urakoitsijalla vuodesta 1998. Aluksi väliaikaisena kokeiluna ajatellusta urakoitsijan käytöstä on tullut pysyvä ratkaisu. Vuosittain säilörehua teetetään noin 750 tonnia.

Anjalankosken Saverolla sijaitsevan Porvarin tilan isännyys siirtyi Tarmo Niemelle 1992. Silloin 

parsinavetassa oli 16 lypsylehmää ja nuori karja. Säilörehua korjattiin noin 20 hehtaarilta. Perinteiseen tapaan kelasilppurilla korjattu rehu säilöttiin navetan vieressä olevaan rehutorniin. Korjuuseen kului 2-3 viikkoa kesän aikana.

Vanhan navetan kylkeen rakennettiin 50 makuuparsipaikan pihatto 1997. Parsinavettaan saneerattiin nuorkarjan karsinoita ja poikimatilat lehmille. Eläinmäärän kasvu pakotti miettimään myös säilörehunkorjuun uusiksi, vanhalla menetelmällä rehua olisi jouduttu tekemään koko kesä.

Yhteistyö kasvaa
peltoalan myötä

Viljelyssä on noin 80 peltohehtaaria. Nurmirehun lisäksi tuotetaan viljaa, joka hyödynnetään karjan ruokinnassa. Pihatossa on 40 lypsävää ja noin 60 päätä nuorta karjaa. Maitokiintiö on 360 000 litraa. Maataloustyöt ovat pääasiassa isännän vastuulla. Taina Niemi käy työssä tilan ulkopuolella. Kun käytettävissä on vain yhden hengen työpanos, on töiden organisointi mietittävä tarkkaan. Pelkästään karjan hoitoon kuluu paljon työaikaa.

Kesän työhuipuista selviäminen vaatii omia järjestelyjään. Navettainvestoinnin jälkeen rehunkorjuu siirrettiin urakoitsijalle, Tarmo Niemi kertoo. Rehunkorjuukalustoa on vain vanha kelasilppuri, pellonpientareiden niittokin teetetään naapurilla. Mahdollisuuksien mukaan käytetään urakoitsijoita myös muissa töissä kuten maaliskuussa lannan kuljetuksessa pellolle patteriin. Niemillä on käytössä myös yhteiskoneita, puimuri on ollut yhteisomistuksessa naapureiden kanssa 1976 alkaen.

Silputtua rehua
ja paaleja

Ajatus säilörehu-urakoinnin ostamisesta virisi 1997 pihattokurssilla, jossa Tarmo keskusteli asiasta Jyrki Sydänmaanlakan kanssa. Ensimmäisen kerran Sydänmaanlakan porukka korjasi Niemen rehut 1998. Rehu korjattiin JF 1350 tarkkuussilppurilla viime kesään saakka, jolloin siirryttiin ajosilppuriin. Koko ajan rehua on tehty myös paaleihin, joita kesässä kertyy reilu sata. Paalirehu korjataan pääsääntöisesti ensimmäisen vuoden nurmilohkoilta, joissa voi olla olkea seassa sekä satomäärältään heikoilta lohkoilta. Raja-arvona paalikorjuulle Tarmo pitää 8-9 paalia hehtaarilta, tätä suuremmat rehumäärät korjataan silppurilla. Silppurikorjuun hinnoittelu perustuu hehtaaritaksaan, joten ry-hinta on sitä alhaisempi mitä enemmän rehua hehtaarilta korjataan. Vuosittainen säilörehuala on 35 ha, josta noin 17 ha on naapurin pelloilta korjattavaa luomuapilanurmea. Säilörehu varastoidaan tilakeskukseen sijoitettuihin aumoihin, joista toinen on betonilaatalla. Ongelmana aumasäilönnässä samoin kuin paaleissa on alueella elelevät naakat, jotka käyvät tekemässä muoveihin reikiä, kertoo Tarmo Niemi. Isännän tavoitteena onkin rakentaa katetut laakasiilot, jolloin myös lintuongelman pitäisi poistua.

Urakoitsijat pellolla 
- isäntä lypsyllä

Säilörehunkorjuusta Tarmo Niemellä on suulliset sopimukset urakoitsijoiden kanssa. Korjuuajankohdan lähestyessä Sydänmaanlakan Jyrki soittelee ja kyselee kasvutilannetta, samalla sovitellaan mahdollinen korjuuaika Tarmo kertoo. Urakoitsijoiden omat pellot ovat Salpauselän harjun pohjoispuolella ja Niemen eteläpuolella, joten rehunkorjuu alkaa yleensä täältä, Tarmo jatkaa. Urakoitsijat tekevät kaiken konetyön niitosta siilolle ajoon, tilan vastuulla on rehun levittäminen ja tiivistäminen siilolla sekä siilon peittäminen. Siilolle traktorikuskiksi Tarmo on palkannut lomittaja Timo Raussin. Siilolla käytetään Niemen järeää, etukuormaimella varustettua 150 hevosvoiman nelivetoista maataloustraktoria. Rehun levityksessä käytetään isoa lumikauhaa, jolla lyhyeksi silputtu rehu leviää ongelmitta. Nurminäytoksissä esiteltyjen vispilöiden tehoon Tarmo Niemi ei usko.

Isäntä toimittaa säitöntäaineet pelloille ja tekee navettatyöt. Niemellä AIV 2 Plus säilöntäaine ostetaan irtotavarana ja varastoidaan 1000 litran kontteihin. Säilöntäaine viedään pellolle konteissa, joista se valutetaan 200 litran tynnyreihin. Viime kesänä Sydänmaanlakan ajosilppuriporukka korjasi Niemen ensimmäisen 30 hehtaarin rehusadon yhden päivän aikana. Niittomurskaus alkoi edellisenä iltana ja silppuri tuli seuraavana aamuna ja lähti pois illalla. Keskimäärin rehua korjattiin 3 hehtaaria tunnissa, Niemi laskeskelee. Kuormia urakkaporukka ajaa kolmella kippivaunulla, joilla siilomies pidetään täystyöllistettynä, vaikka rehua ajettaisiin tilan kauimmaisilta 5 km:n paassa olevilta pelloilta. Auman peittämisen isäntä tekee yhdessa siilomiehen kanssa.

Yhteistä 
suunnittelua

Urakoitsijoiden käyttäminen vaatii joustavuutta myös palveluiden ostajalta, toteaa Tarmo Niemi. Esimerkiksi kasvilajivalintoja on hyvä miettiä yhdessä urakoitsijoiden kanssa. Näin korjuu saadaan rytmittymään mahdollisimman oikeaan aikaan kaikille urakoitsijan ringissä oleville tiloille. Tämä on erityisen tärkeää ensimmäisen rehusadon korjuussa, jolloin nurmen kiivas kasvurytmi tuo urakoitsijoille kovat haasteet. Keskimäärin ensimmäisen sadon oikea-aikaiseen korjuuseen on aikaa noin viikon verran. Korjuuaikaa voidaan jatkaa ottamalla huomioon pienilmasto, maalajivaihtelut ja kasvilajikevalinnat. Niemen tilalla viljeltiin aiemmin koiranheinää, joka on nurmilajikkeista aikaisin. Nyt kun korjuuseen on tullut naapuritiloilta apilanurmia, myös tilan omilla pelloilla siirrytään apilan käyttöön, kertoo Tarmo Niemi. 

Urakoitsijapalveluun käytetylle rahalle Tarmo vakuuttaa saaneensa vastinetta. Edessä olisi hirmuiset järjestelyt, jos rehua alkaisi tekemään itse. Nykyisessä käytännössä ei ole huolta koneiden kunnossapidosta. Viimeksi tehty rehun hintalaskelma on vuodelta 2001, sen mukaan Niemen säilörehun ry-hinta oli 9 penniä edullisempi kuin alueella keskimäärin.

Kaikista rehueristä teetetään rehuanalyysit. Rehun laatu on vastannut odotuksia.

Kirjoittaja on Valion neuvonta-agrologi.