Tapani Puurunen  

Nurmi tuottaa kun sitä viljellään

Satotasot ovat Suomessa laskeneet EU-aikakaudella. Tämä näkyy sekä nurmen että viljan viljelyssä. Viljely on jakautumassa entistä tehokkaampaan viljelyyn ja toisaalta vähäiseen satsaukseen. Paras taloudellinen tulos tulee tehokkaasta viljelystä.

Nurmi tuottaa edullista ja hyvän tuotantovaikutuksen antavaa rehua, kun sitä viljellään kunnolla.

Viljely lähtee nurmen perustamisesta. On hyvä muistaa, että nurmi ei tihene itsestään. Mikäli perustamisessa epäonnistutaan ja nurmi jää aukkoiseksi, kasvaa niihin aina jotakin, yleensä rikkaruohoja. Perusohjeena voi pitää, viljele sitä, mitä on tarkoitus viljellä, kylvettyä nurmea. Jotta ohjeesta voi pitää kiinni, on tunnettava myös tärkeimmät rikkakasvit. Tämä on tärkeää, koska rikkakasvien elinkierrot ja siten myös torjunnat ovat eri lajeilla erilaiset.

Onko viljelykierto kunnossa?

Nurmiviljelyssä viljelykierroilla tarkoitetaan nurmien säännöllistä uusimista. Nurmien tuottokyky heikkenee vanhenemisen myötä. Tämän vuoksi nurmet tulisi uusia 3 - 4 vuoden välein. Viisivuotiset nurmet ovat liian vanhoja. Niissä kasvaa rikkaruohoja ja villiheiniä, joiden tuottokyky ei ole hyvä. Lannoitus ei enää lisää satoa, rehujen laatu heikkenee ja se vaikuttaa syöntimääriin ja edelleen karjan tuotokseen.

Kun nurmiviljely perustuu kiertoperiaatteelle, nurmia uusitaan vuosittain suurin piirtein saman verran. Silloin kasvussa on yhtä aikaa eri ikäisiä nurmia. Nurmien tuotto on tällöin tasaista. Nurmet voisivat olla neljässä uusintalohkossa: perustamisvuosi ja kolme tuotantovuotta. Uusintalohko voi koostua myös useammasta pienemmästä lohkosta.

Nurmien tarkkailu

Kevätkesällä, nurmien kasvun alettua, on syytä tarkastaa nurmien talvehtimiset ja uusintojen onnistumiset. Tarkkailusta on hyvä kirjoittaa tiedot lohkokorteille, jotta korjaavat toimenpiteet osataan tehdä. Nurmen kasvua kannattaa tarkkailla koko kasvukauden ajan.

Kevättarkastuksessa havaittujen aukkojen paikkauskylvöjen onnistuminen ilman multausta on tuurista kiinni.

Jos siemen jää kuivaan pintamaahan, se itää vasta, kun saa kosteutta. Rikkakasvit rehottavat, kun ne saavat kasvutilaa.

Nurmien kasvinsuojelu

Kun nurmien perustaminen on onnistunut, kasvinsuojelutoimenpiteitä tarvitaan vähän. Tiheä nurmi kilpailee hyvin rikkakasvien kanssa. Laitumien hylkylaikkujen niittäminen useampaan kertaan kesässä on erittäin tärkeää. Tällöin nurmikasvit uusiutuvat versoutuessaan, rikkakasvit häviävät ja laidun tuottaa hyvää ja maittavaa rehua.

Kasvinsuojeluongelmat ovat yleensä kasautuvia. Jos ongelmaa ei heti alkuvaiheessa hoideta, tilanne pahenee jatkuvasti. Esimerkiksi laitumien yleinen rikkaruoho, hierakka, hierakka, lisääntyy, mikäli hylkylaikkujen niitto unohtuu.

Nurmien lopettaminen glyfosaatilla (Roundup, ym.) puhdistaa nurmen monivuotisista rikkakasveista kuten juolavehnästä ja hierakasta. Juolavehnä on heinäkasvi siinä missä timoteikin. Se sopii rehuksi ja kasvaa lannoittamalla. Onko se sitten ongelma? Kyllä on, koska se voi kasvattaa maanalaista juurakkoa jopa yli 10 000 kg/ha kasvukaudessa eli on melkoinen ravinnerosvo. Juolavehnä kilpailee samoista kasvutekijöistä viljelyskasvin kanssa ja vie arvokkaat yhteyttämistuotteet maan alle.

Suojakasvin rikkakasviruiskutuksilla hävitetään rikkakasvien siementaimet. Tällä turvataan nurmen hyvä alkukehitys. Torjunta-aineen valinnassa tulee olla tarkkana, koska aine voi vioittaa nurmen orasta tai satoa ei voida käyttää rehuksi. Ohjeet ovat pakkauksessa. Vakiintuneiden nurmien satovuosien rikkakasviruiskutuksiin soveltuvat torjunta-aineet ovat Starane ja Gratil, jotka tehoavat hyvin hierakkaan ja uutuutena Primus, joka tehoaa varsinkin leinikkiin, lutukkaan ja saunakukkaan, mutta tämän hierakkateho on heikompi. Primus on edullinen ja vaikuttaa mielenkiintoiselta vaikkakin käyttökokemukset nurmiviljelyssä ovat vähäisiä.

Viime vuosina nurmiviljelyssä ovat lisääntyneet peltokanankaali ja lutukka. Niille on yhteistä, että ovat ristikukkaisia ja heikentävät nurmen rehuarvoa ja ovat alkukehitykseltään erittäin nopeita. Todennäköisesti peltokanankaalin lisääntyminen on johtunut heikkolaatuisesta siemenestä. Virallisesti tarkastetun siemenen käyttö on turvallista. Nurmi  luomuviljelyssä Luomuviljelyssä ei voida käyttää kemiallisia torjuntakeinoja. Hyviin tuloksiin pääsemiseksi on tehtävä enemmän töitä, mitä tavanomaisessa viljelyssä. Viljelykierto ei saa olla pitkä, välikasveina on hyvä käyttää yksivuotisia rehukasveja. 

Apilat kuuluvat luomuviljelyyn keskeisesti, koska ne sitovat ilmakehän typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Jatkuva apilan viljely aiheuttaa riesansa, apilamätä voi iskeä. Se on vaikea tauti. Yksi merkittävimmistä syistä, miksi apilanviljely 1960 -luvulla väheni, oli juuri apilamätä, joka tuhosi kasvustot. Seurauksena saattoi olla rehupula. Tässä syy, miksi luomussa  tulisi käyttää nopeita viljelykiertoja ja vaihtaa kierrossa kasvilajia.

Kirjoittaja on kasvinviljelyagronomi 
ProAgria Pohjois-Savon Maaseutukeskuksessa