Aino Murtomaa-Niskala  

Valiotohtori väitteli ruokinnan suunnittelun työkaluista

Koko maitoketjun kannalta säilörehun laatu ja hyödyntäminen ruokinnassa ovat ydinosaamista. Niiden määrittämiseksi on kehitetty entistä parempia mittareita. Valion Alkutuotannon kehityspäällikkönä toimiva Juha Nousiainen puolusti väitöstutkimustaan lypsylehmän ruokinnan suunnittelun työkaluista Helsingin Yliopiston Maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa.

Väitöstilaisuus kokosi yliopiston Biokeskuksen luentosalin täyteen Suomen eturivin ruokinta-asiantuntijoita. Juha Nousiainen on 19-vuotisen Valiouransa aikana osallistunut 

keskeisesti rehujen analysoinnin ja lypsylehmien ruokinnan kehittämiseen ja tehnyt laajaa tutkimus- ja neuvontayhteistyötä yliopiston, neuvonnan ja eri tutkimuslaitosten kanssa.

Tutkijaksi tai maidontuottajaksi olivat alkujaan Juha Nousiaisen urasuunnitelmat. Valiossa hän aloitti 1985 rehulaboratorion tutkijana Kalevankadun tutkimuskeskuksessa. Nykyisessä työssään Alkutuotannon kehityspäällikkönä hän koordinoi alan tutkimusta ja kehitystä sekä neuvontaa. Kotinavetassa Pielavedellä lypsää veli. -Tuntuu hyvältä, että tutuilta pelloilta korjataan satoa, Juha Nousiainen sanoo.

Lehmä on märehtijä

-Ruokinnan perustana on tosiasia, että lehmä on märehtijä eikä sitä pidä muuksi muuttaa. Nurmi on meidän olosuhteisiimme luontaisesti sopiva viljelykasvi. Ylivoimaisesti järkevintä järkevintä on perustaa lehmän ruokinta hyvälaatuiseen nurmirehuun, Juha Nousiainen sanoo.

Merkityksellistä on se, miten lehmästä ja nurmesta saadaan mahdollisimman tuottava yhdistelmä sekä biologisesti että taloudellisesti.

Meillä nurmi pysyy hyvälaatuisena koko kesän. Se pitäisi hyödyntää täysimääräisesti. Hyvällä nurmirehulla ja kohtuullisella väkirehuannoksella saadaan varsin korkeita maitotuotoksia eikä tuotoksen maksimointi suurilla väkirehuannoksilla välttämättä ole kannattavaa. Yli 10 000 kilon tuotoksilla väkirehulla saadut lisäkilot voivat jopa huonontaa taloutta. Rehuanalyysin avulla nurmi- ja väkirehuruokinta voidaan optimoida.

Käytännön työkaluja

Väitöstutkimuksessa tavoitteena oli kehittää helppokäyttöisiä käytännön työkaluja ruokinnan suunnitteluun ja seuraamiseen.

Osaa väitöstutkimuksen tuloksista sovelletaan rehuanalyysimenetelmien kalibroinnin kehittämisessä. Tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä laajasti, sillä vuosittain analysoidaan yli 25 000 rehunäytettä. Valion aluelaboratoriot vat jo käyttäneet tutkimuksen tuloksia menetelmäkehityksessä.

Säilörehun tuotantovaikutuksen tuotantovaikutuksen arvioimiseen rakennettiin sulavuudesta ja käymislaadusta uudenlainen syöntimäärää ennustava indeksi. Tutkimuksen mukaan myös lehmän syömälle koko rehuannokselle on mahdollista kehittää helppokäyttöinen indeksi, jota voidaan käyttää ruokinnan suunnittelussa.

Indeksi palvelee kahta asiaa: se ilmoittaa paljonko lehmä voi syödä ja auttaa arvioimaan rehun tuotannon onnistumista. Sen avulla voidaan mm. päätellä onko korjuu myöhästynyt ja onko käymislaadussa ongelmia.

Kolmas suoraan käytäntöä hyödyttävä tutkimustulos tiin maidon ureatuloksista. Ureapitoisuus selittää oletettua selkeämmin lehmien valkuaisruokinnan tasoa. Se toimii mittarina valkuaisruokinnassa kuin myös ympäristöön joutuvia typpipäästöjä arvioitaessa. -Ympäristökysymykset nousevat jatkossa entistä tarkempaan tarkasteluun, Nousiainen muistuttaa.

Tiedot hyötykäyttöön

-Haluavatko ja tarvitsevatko maidontuottajat tällaisia työkaluja ruokinnan suunnitteluun, kysyi vastaväittäjänä toiminut professori Ian Givens Readingin yliopistosta Iso-Britanniasta väitöstilaisuudessa. - Osaavatko tuottajat käyttää niitä hyväkseen?

Juha Nousiaisen mukaan osaavia analyysien käyttäjiä on paljon, mutta parantamisen varaakin on. Valio ja Pro-Agria ovat käynnistämässä ns. Artturi-passi -koulutusta. Tavoitteena on tehostaa analyysitulosten hyväksikäyttöä ja niistä otettavia hyötyjä.

Juha Nousiainen kertoo väitöstutkimuksen teon tulleen vakavasti mieleen pari vuotta sitten. Prosessi alkoi 2002 lopulla ja huipentui 12. maaliskuuta 2004 väitöstilaisuuteen.

Vastaväittäjä nosti esiin päivätyön ohessa tehdyn tutkimuksen vaativuuden.

-Tutkimuksessa käytettyä aineistoa ja analyysituloksia on kertynyt vuosien aikana yhteisprojekteissa MTT:n kanssa sekä Valion tutkimuksessa ja aluelaboratorioissa, Nousiainen kertoo. Tutkimuksen loppukausi sen sijaan oli hyvin intensiivistä työtä. Siihen hän keskittyi omassa rauhassaan kotona tai Lapissa.

Perhettään, Riitta-vaimoaan ja kahta tytärtään, hän kiittää kärsivällisestä suhtautumisesta tyyppiin, joka oli ikään kuin läsnä, mutta henkisesti kaukana.

Tuore tohtori rentoutuu lukemalla, mökkeilemällä ja liikkumalla. Lappi kutsuu hiihtämään. Seuraava kova koetus on Sulkavan soutu.

Entä vaikuttaako korkea oppiarvo tulevaisuuden suunnitelmiin?

-Kipinää tutkimukseen löytyy edelleen. Säilörehututkimus on Suomessa maailman huippua. Jatkossakin olen mukana tavalla tai toisella tutkimustyössä, hän sanoo.