Mikko Korhonen   

Säilöntäainetta kannattaa käyttää

Säilöntäaine ajatellaan usein kustannuksia lisäävänä tekijänä. Taloudelliselta näkökannalta katsottuna suurin kustannusten aiheuttaja on kuitenkin konekustannukset. Säilörehun säilöntälaatu on Darvon ohella toinen keskeisesti maitotuotokseen vaikuttava tekijä. Säilöntäaineen käytöllä voidaan lisätä maitotuotosta noin kilo päivässä ja maidossa on myös enemmän valkuaista.

Miksi siis investoida kalliiseen koneketjuun ja jättää säilöntäaine pois, sillä koneidenkin maksukyvyn ratkaisee tuotetun maidon määrä ja laatu, ei se, minkälaisella koneella rehu on tehty. Säilöntäaineen käyttö vähentää oleellisesti myös rehun pilaantumis- ja virhekäymisriskiä. Pilaantunut rehu aiheuttaa tappioita maidon jalostuksessa, minkä vuoksi rehun laatu vaikuttaa myös meijerien tilityshintaan.

Enemmän säilörehua 
- vähemmän väkirehua

Suomalaisen laajan koeaineiston (noin 250 säilörehua ja 50 ruokintaa) mukaan lehmät syövät selvästi enemmän hyvälaatuista säilöntäaineella tehtyä rehua verrattuna pidemmälle käyneisiin ja virhekäyneisiin rehuihin. Syönnin ero johtuu käymistuotteiden (maitohappo, haihtuvat rasvahapot), sokerin ja valkuaisen hajoamistuotteen (ammoniakkityppi) määrästä. Käytännön sovelluksena on nykyisin käytössä oleva syönti-indeksi, joka kuvaa säilörehun syöntipotentiaalia. Kuvassa 1 näkyy selvästi erot käymistuotteiden määrässä eri säilöntätavoilla tehtyjen rehujen välillä.

 Kun säilörehu käy pidemmälle, menetetään ravintoaineita enemmän eli maitohappopitoisuus on korkeampi ja sokereita on vähemmän. Lisäksi säilöntäaineettomissa rehuissa on useimmiten selvästi virhekäymistä indikoivia haihtuvia rasvahappoja esim. voihappoa ja runsaammin valkuaisen hajoamistuotteita mm. ammoniakkityppeä.

Käymistappiot alentavat rehusta saatavan energian määrää. Lisäksi huonompilaatuisella säilörehulla menetetään lehmän luontaista säilörehun syöntipotentiaalia ja myös siksi energian saanti on vähäisempää. Jos vähentynyt energian saanti halutaan kompensoida, joudutaan lisäämään väkirehun määrää. Väkirehua käytettäessä energiansaanti ei lisäänny samassa suhteessa kuin säilörehun syönnin lisääntyessä, sillä väkirehutason noustessa tulee sulatuksen negatiivisia yhdysvaikutuksia. Varsinkin, jos säilörehu pystytään tuottamaan alhaisin ja kilpailukykyisin kustannuksin verrattuna väkirehuun, saadaan hyvällä säilörehulla selvästi kannattavampi tuotanto. Lehmäthän kykenevät tuottamaan jopa 25 kiloa päivässä hyvällä säilörehulla ilman täydennystä.

Runsaasti maitoa

Keskimäärin säilöntäaineen käytöllä on saatu noin kilon parempi maitotuotos verrattuna säilöntäaineettomaan rehuun. Suuremman maitotuotoksen toteaminen tilalla voi olla vaikeaa, koska vertailuarvoa samalta vuodelta ei välttämättä ole. Totuus kuitenkin on, että jos halutaan sama maitotuotos säilöntäaineettomalla rehulla, tarvitaan koetulosten mukaan noin kaksi kiloa suurempi väkirehuannos. Säilöntäainekustannus on lehmää kohden noin 40 - 50 €, mutta kahden kilon väkirehumäärän lisäys tekee lehmää kohden vuodessa noin 150 € (0,25 €/kg). Tätä kannattaa miettiä ja laskea oman tilan tilanne erityisesti, jos vaihtoehtona todella on tilalle ostettavat rehut. Käyttämällä säilöntäainetta, samalla työpanoksella kun saa sekä hyvää säilörehua, että suuremman maitotilin.

Laatuvirheitä huonosta
rehusta

Useimmiten maidon laatuvirheet ovat selvitysten mukaan rehuperäisiä. Näistä erityisesti voihappoitiöiden määrä on haitallinen maidon jatkojalostuksessa. Lisäksi pilaantunut rehu voi aiheuttaa selviä makuvirheitä maitoon joko suoraan rehukontaminaation kautta tai lehmän aineenvaihdunnan välityksellä. Ilman säilöntäainetta säilötty rehu on selvästi alttiimpi virhekäymiselle ja sen vuoksi myös herkemmin aiheuttaa ongelmia maidon laatuun. Huono maitoerä voi pahimmillaan saastuttaa ison keräilyerän jatkojalostukseen kelpaamattomaksi huolimatta laimenemisesta suureen maitomäärään. Säilörehun laatu onkin kytköksissä koko suomalaisen meijeriteollisuuden kilpailukykyyn, sillä korkealuokkaisten maitotuotteiden esimerkiksi emmentaljuuston valmistus onnistuu vain ensiluokkaisesta virheettömästä maidosta. Tätä etua ei kannata hukata.

Kokonaisuus huomioon
ratkaisuissa

Säilöntäaineella tehdyllä hyvällä säilörehulla saadaan parempi maitotuotos kuin ilman säilöntäainetta tehdyllä "ihan hyvällä" säilörehulla. Säilöntäaineen käyttö, vähentää väkirehun tarvetta ja pienentää selvästi myös riskiä saada pilaantunutta rehua. On hyvin tilakohtainen asia, mikä on säilörehun hinta, väkirehun hinta, korjuutapa ja koneistus.

Yhtä sopivaa mallia ei ole olemassa, mutta ratkaisuja tehdessä ei kannata tuijottaa vain esimerkiksi kiiltävää konetta, vaan laskea ja miettiä erilaisten ratkaisujen vaikutusta kokonaisuuteen huomioiden vaikutukset maidontuotantoon. Tankissa oleva maitohan on se, millä useimmiten kaikki maksetaan.

Kirjoittaja on työssä Kemira GrowHowssa.